
Rehua siirtävät robotit esittelyssä EuroTierin navettarobottien tapahtumassa
Robotiikka ja automaatio kehittyvät kotieläintuotannossa, ja yhä useampi työvaihe voidaan hoitaa vähäisellä ihmistyövoimalla. Yksi tällainen automatisoitu työvaihe on rehun siirtäminen eläinten ulottuville ruokintapöydällä. EuroTierin navettarobottitapahtumassa oli esillä seitsemän eri laitetta.
Nautojen luontaiseen käyttäytymiseen kuuluu, että ne ruokintapöydältä syödessään lajittelevat ja tuuppivat rehua, ja etsivät suuhunsa parhaita paloja. Rehun säännöllisestä siirtämisestä takaisin lähemmäs nautoja on hyötyä sekä eläimille itselleen että niiden omistajille. Tätä varten on kehitetty automaattisesti toimivia laitteita, rehuntyöntörobotteja, jotka kulkevat ruokintapöydällä monta kertaa päivässä siirtämässä rehumassaa. Rehuntyöntimien valmistajat luettelevat monia erilaisia rehun siirtämisestä syntyviä hyötyjä. Vaikutuksista on tehty myös tieteellisiä tutkimuksia, jotka yleisesti tukevat myyjien väitteitä.
Tuore rehu on hyvä motivaattori naudoille mennä syömään. Automaattinen rehunsiirto lisää syöntiä ja maitotuotosta tai kasvavien eläinten kasvua. Se voi myös parantaa nautojen hyvinvointia, kun rehua on paremmin tarjolla ja kilpailu rehusta vähenee.
Vähemmän stressiä ja sorkkaongelmia
Kun rehua on kaikkien lehmien ulottuvilla, niiden ei tarvitse kurkotella saadakseen syötyä. Tämä vähentää etusorkkiin ja kaulaan kohdistuvaa painetta, jolloin toistuva rehun työntäminen vaikuttaa myönteisesti niskan ja sorkkien terveyteen.
Jos pääsy syömään on rajoitettu ja rehua on niukalti, arvohierarkian alimmat lehmät joutuvat usein ajetuksi pois ruokintapöydän ääreltä. Ne saattavat myös joutua tekemään äkkinäisiä väistöliikkeitä, jotka aiheuttavat ylimääräistä rasitusta sorkkiin, mikä myös voi näkyä erilaisina sorkkavaivoina.
Jos rehua on rajallisesti tai se on vaikeasti saatavilla, lehmien kesken esiintyy helposti aggressioita, mikä johtaa erityisesti arvoasteikon alimpien lehmien stressiin ja ravinnon niukkuuteen. Alisteisten lehmien on aina odotettava, kunnes hallitsevat lehmät ovat syöneet, jolloin heikoimmat yksilöt joutuvat syömään nopeasti ja usein liian vähän. Jos tuoretta rehua on aina saatavilla riittävästi kaikille, stressi vähenee.
Säästää työtä ja vähentää hukkarehua
Automaattinen rehunsiirtorobotti työskentelee myös yöllä ja työntää rehun eläinten ulottuville, mikä varmistaa jatkuvan rehun saannin 24/7. Samalla laite säästää työaikaa ja parantaa tehokkuutta.
Kun rehua työnnetään säännöllisesti lehmien ulottuville, rehun valikointi vähenee, mikä johtaa jäännösrehun määrän vähenemiseen. Joidenkin valmistajien suosittelema 6–8 rehun työntökierrosta päivässä vähentää heidän mukaansa jäännösrehun määrää noin 50 prosenttia verrattuna 2–3 tavanomaiseen rehun työntökierrokseen, jotka on mahdollista tehdä ihmisen ohjaamalla laitteella.
Työvoimakustannusten pienenemisen lisäksi kaikki automaattiset rehua siirtävät laitteet kulkevat sähkömoottorien voimin, ja siten säästävät polttoainetta traktorikäyttöisiin laitteisiin verrattuna.
Rehua siirtäviä automaattilaitteita pidetään yleisesti turvallisina. Niissä kaikissa on jonkinlainen törmäystunnistin, joka pysäyttää robotin, kun se kohtaa esteen.
Useimmat merkit esillä Hannoverissa
Markkinoilla on rehun työntämiseen useita laitteita, joissa on hieman toisistaan poikkeavia ominaisuuksia. EuroTierissä nähtiin seitsemän eri valmistajan automaattiset rehua työntävät robotit työssään.
EuroTierin esittelystä puuttui ainakin kaksi Suomen markkinoilla olevaa automaattista rehunsiirrintä. DeLaval ei ollut lainkaan mukana messuilla, joten sen rehua ruokintapöydällä siirtävä ja sekoittava OptiDuo-laite ei ollut esillä. Laitteesta löytyy tietoa: www.delaval.com
Helsingin maatalouskonemessuilla oli Suomen uutuutena esillä itävaltalainen Hetwin Stallboy Feed, joka on esitelty KMVET-lehden numerossa 6/2024 ja verkossa www.hetwin.at. Lisäksi markkinoilta löytyy ainakin kanadalainen Valmetal Orbi-Feed: valmetal.com. ◻
EuroTierissä mukana olivat:
- Lely: Juno J2
- Sveaverken: RoboPusher Nimbo
- Cooperl/CRD: Alim-konsepti
- Rovibec: Ranger
- Schauer: Faro
- JOZ: Moov 2.0
- Wasserbauer: Butler Gold Pro
www.eurotier.com
Kirjoittaja on agronomi, MMM ja vapaa maataloustoimittaja.
Lue lisää EuroTier-näyttelyn runsaasta annista KMVET:in numerosta 6/2024 ja Käytännön Maamiehen numeroista 10/2024, 12/2024 ja 1/2025.
Moov 2.0 on JOZ:n uusin rehuntyöntörobotti, joka sopii valmistajan mukaan mihin tahansa navettaan. Moov 2.0 työntää rehun eläinten ulottuville ajastetusti. Se käyttää transponderiteknologiaa määrittääkseen sijaintinsa. Transponderit porataan lattiaan, jossa ne ovat piilossa, eivätkä muodosta estettä muille navetan toiminnoille. Laite aloittaa työnsä aina latausasemalta, joka voidaan sijoittaa eläinhalliin tai esimerkiksi rehustamoon. Käyttäjä voi itse ohjelmoida ja säätää robotin reitit, joita voi olla rajoittamaton määrä eri eläinryhmille. Robotin siirtorummun suunnan voi ohjelmoida vakiona vasemmalle tai oikealle, joten se voi palata takaisin samaa reittiä ruokintapöydällä. Kahteen suuntaan pyörivä rumpu helpottaa reittien suunnittelua ja mahdollistaa monipuoliset reitit. Jozin mukaan Moov 2.0 sopii myös suuriin navetoihin, koska se liikkuu parhaimmillaan 12 metriä minuutissa. Robotin edessä on suuri nivelpyörä. Robotin kaksi pyörää toimivat omilla moottoreilla kartiohammasvaihteistolla. Erikoisprofiili renkaissa maksimoi vetopidon. Moov 2.0 liitetään navetassa olevaan J-Link Pro:n, joka on yhteydessä JOZ-hallintajärjestelmään. Käyttäjä, jälleenmyyjä ja JOZ voivat valvoa laitetta etänä 24/7. Työaika on 16,5 tuntia vuorokaudessa, korkeus 101,5 senttiä, leveys 128 senttiä, paino 680 kiloa, enimmäiskaltevuus 15 prosenttia. Saatavilla on vakiomallin lisäksi malli, jossa siirtorumpua voidaan nostaa ja malli, jossa on nostotoiminnon lisäksi sähköinen ovien avaustoiminto.
joz.nl, pellon.fi
Ranskalaisen CRD:n rehua työntävää Alim’ Concept -robottia hallitaan ja ohjataan kosketusnäytöllä ja sovelluksen avulla. Se laskee runkonsa automaattisesti lähestyessään rehua, ja työn lopussa runko nousee automaattisesti. CRD:n kehittämä laserkartoitusnavigointi mahdollistaa joustavan ohjauksen. Robotti pystyy sopeutumaan kaikentyyppisiin rakennuksiin ilman muutoksia rakenteisiin, koska robotti luo navigointikarttansa itse. Laite voi liikkua sekä rakennusten sisällä että ulkona, ja se selviää enintään 13 prosentin kaltevuudesta. Maksiminopeus eteenpäin on 10 metriä minuutissa. Alim’ Concept toimii kaikentyyppisillä rehuilla, ja valmistaja lupaa laitteen ansiosta puoli litraa lisää maitoa lehmää kohti päivässä ja 45–55 prosenttia vähemmän rehuhävikkiä.
www.c-r-d.com
Wasserbauerin Butler Gold Pro toimii eri periaatteella kuin muut esillä olleet laitteet. Se siirtää rehua ruuvin avulla. Laite navigoi navetassa kahden metrin välein lattiaan asennettujen, halkaisijaltaan viiden millin magneettien avulla. Laitteen akut voi valita kahdesta eri vaihtoehdosta kuljettavan matkan mukaan. Lataussykli on optimoitu kulutuksen mukaan. Butler työskentelee yhdellä latauksella noin 1 200 metrin matkan. Lisävarusteena on saatavilla lisäväkirehun annostelu, jossa on 120 litran säiliö yhdelle rehulle tai kaksi 60 litran säiliötä kahdelle rehulle sekä automaattinen täytön ohjaus. Tarjolla on myös harjalaite sekä varoittava vilkkuvalo, ja äänimerkki. Laite painaa 750 kiloa, ja sen maksiminopeus on 13 metriä minuutissa. Virran kulutus sadan lehmän karjassa on noin 4 kWh päivässä, jos ajokertoja on 14 ja rehu irtonaista. Butler on myös kooltaan erilainen kuin pyörivät rehuntyöntimet. Sen korkeus on 220 senttiä, leveys 110 senttiä ja pituus 85 senttiä. wasserbauer.at, latternt.fi, maatalouskone.com
Lelyn syksyllä 2024 esitelty uutuuslaite Lely Juno Max ei ollut mukana DLG:n navettarobottitapahtumassa, mutta se oli esillä Lelyn omalla osastolla. Laitteen uusimisen tavoitteena on nopeampi ja tehokkaampi kone, joka voi kulkea aiempaa epätasaisemmilla ja jyrkemmillä pinnoilla ja suunnitella oman reittinsä useiden rakennusten välillä. Iso Juno on tarkoitettu suurille, yli 800 eläimen tiloille. Toisin kuin nykyinen Juno J2, joka kulkee metallinauhan luotsaamana, Juno Max voi suunnitella ja mukauttaa reittinsä itsenäisesti. Juno Max on varustettu Lidar-laserskannerilla ja stereokameralla. Nämä molemmat havaitsevat esteet ja samalla valvovat rehun määrää. Tekoälyn avulla Lely Juno Max lukee ja tulkitsee ympäristöään ja oppii jatkuvasti uutta. Se koulutetaan 3D-kameran avulla, jolloin laitteelle esitellään kaikki alueet, joilla se voi kulkea. Tämän jälkeen laite alkaa itsenäisesti kulkea eri rakennusten välillä. Se analysoi jatkuvasti tekemiään havaintoja ja raportoi niistä etäyhteydellä Lelyn palvelimelle. Jopa 90 % laitteen kohtaamista ongelmista voidaan ratkaista jo ennen, kuin laitteen käyttäjä tietää niistä. Tarvittaessa Maxin voi ohjata mobiilisovelluksen avulla sille määritettyyn kotipaikkaan myös kesken ajoreitin ja tehtävän. Lely Juno Max on testikäytössä Hollannissa, ja sen odotetaan tulevan markkinoille lähivuosina. www.lely.com
Yksi keskeinen ero rehuntyöntöroboteissa on navigointitekniikka, jonka avulla ne hakevat reittinsä navetassa. Sveaverkenin RoboPusher Nimbossa on visuaalinen navigointi, mikä tarkoittaa, että laitteessa on kamerasilmä, joka näkee esteet. Pienen runkonsa ansiosta robotti vie vähän tilaa ja sopii pienille ja keskisuurille tiloille. Myös pienikokoinen latausasema vaatii vähän tilaa, mikä yhdessä visuaalisen navigoinnin kanssa minimoi käyttöönoton yhteydessä tehtävät rakennustyöt. Nimbon toimintoja voidaan valvoa mistä tahansa laitteen IoT-alustan reaaliaikaisen etävalvontatuen avulla. Sillä voi vastaanottaa live-navettakuvia, seurata laitteen suorituskykyä tai säätää sen asetuksia kuten käyttöaikoja. Nimbossa on kaksi 400 W:n harjatonta moottoria, 48V/40Ah litiumakku ja latausasema, johon laite palaa automaattisesti latautumaan. Nimbo voi työskennellä 16 tuntia yhdellä neljän tunnin latauksella. Laite kulkee kolmella pyörällä ja selviää enintään 15 prosentin kaltevuudesta. Laitteen halkaisija on 108 cm, työkorkeus 112 cm kuljetuskorkeus 66,5 cm, paino 410 kg, maksiminopeus 18 m/min ja työskentelylämpötila -20–+50 astetta. www.sveaverken.com/products/robopusher-nimbo
Schauerin Faro dynamic 2.0 -rehuntyöntörobotti mahdollistaa rehun siirtämisen ohella kahden erilaisen väkirehun jakamisen. Faro tunnistaa reitin ultraäänisensorin avulla esimerkiksi karsinan aidasta 120–140 sentin vakiokorkeudelta. Robotin pyörivä rumpu mahdollistaa rehun työntämisen vasemmalle ja oikealle, mikä säästää aikaa ja energiaa. Laitteen käyttöönotto ei vaadi erillistä asennusta. Robottia voidaan hallita älypuhelimen avulla Faro Smart -sovelluksella. Faroa käytetään tavallisesti nopeudella kuusi metriä minuutissa, mutta nopeus on säädettävissä. Laitteen luvataan puhdistavan itse itsensä. Kaksi sadan litran väkirehusäiliötä on saatavilla lisävarusteena.
schauer-agrotronic.com faba.fi/fi/f-tekniikka/schauer-tuotteet
Lely Juno J2 käyttää ultraääniantureita, joiden avulla se kulkee seinien ja ruokintapöydän vierustaa halutulla etäisyydellä. Jos sen pitää siirtyä toiseen rakennukseen, se käyttää ohjureinaan magneettisia ohjausliuskoja. Näiden metallisten liuskojen avulla se löytää myös seinään tai rehunsiirtokäytävän laitaan asennettavan latausaseman, joka toimii reittien alku- ja loppupisteenä. Laitteen alaosa pyörii ja siirtää rehun kohti ruokintapöytää. Runko on teräslevyä, mikä varmistaa rehun siirtämiseen tarvittavan massan. Juno arvioi rehun määrää ja säätää työntöetäisyyttä sen mukaan. Junoa hallitaan mobiililaitteen avulla Lely Control Plus -sovelluksella. Lisäominaisuuksina on saatavilla rehuntyöntömahdollisuus vasemmalle ja oikealle, puskurin sähköinen turvalaite, yöllä näkyvyyttä parantava LED‑valo sekä helman nosto ja kallistus, joka minimoi kulumisen. Jos eläimiä on eri rakennuksissa, laitteeseen voidaan liittää ovien ohjaus. Juno J2:n halkaisija on 110 cm, laite on 115–155 senttiä korkea ja painaa 620 kiloa.
www.lely.com, www.nhk.fi
Rovibec Ranger on EuroTierissä olleista laitteista nopein 30 metrin minuuttinopeudellaan. Se suuntaa kulkunsa 3,2 x 12,7 millin kokoisen uritettuun lattiaan asennetun magneettinauhan avulla. Laite seuraa magneettinauhaa, kun se työntää rehua takaisin eläinten eteen. Se myös mukautuu ruokintapöydälle jääneen rehun määrään. Älypuhelinta voidaan käyttää laitteen kaukosäätimenä ja sen kautta voi myös tarkistaa käyttötietoja. Uusimmassa mallissa on myös Wi-Fi-yhteys, jolla sen voi yhdistää hallintasovellukseen, saada sähköposti-ilmoituksia ja nähdä laitteen tapahtumahistorian. Rangerin enimmäiskäyttöaika yhdellä tunnin latauksella on tunti työtä, jona aikana se kulkee noin 730 metriä. Lisävarusteena on saatavilla useita latauspaikkoja. Kansi ja suojus ovat ruostumatonta terästä. Laite painaa 610 kiloa ja sen työntövoimaksi ilmoitetaan 272 kiloa.
rovibecagrisolutions.com
Rehun saatavuus on tutkitusti tärkeää
Rehun määrän ja laadun ohella on olennaista, että lehmät pääsevät syömään niille tarkoitettua rehua. Rehun saatavuuden varmistaminen mahdollistaa sen, että lehmät voivat käyttää aikansa tehokkaasti. Amerikkalaistutkimusten mukaan automaattisella rehuntyönnöllä saadaan myös lisää maitotuotosta.
Yhdysvalloissa on todettu, että tiloilla, joilla on automaattinen rehuntyönnin, maitotuotos on 4,9 kiloa lehmää kohti päivässä suurempi kuin tiloilla, joilla rehua siirrellään ilman rehuntyöntörobottia ihmisen käyttämällä koneella. Tulos on saatu 33 keskilännessä sijaitsevalta automaattilypsytilalta.
Kanadalaistutkimuksessa ne automaattilypsytilat, joilla oli suurempi maitotuotos lehmää kohti päivässä, työnsivät useammin rehua lehmien saataville ja niillä oli enemmän ruokintapöytätilaa lehmää kohti. Tiloilla työnnettiin rehua keskimäärin 12,8 kertaa päivässä, vaihteluvälillä 0–32 kertaa. Toisessa kanadalaistutkimuksessa 197 robottitilalla eri puolilla maata saatiin jokaista viittä lisätyöntöä kohti 0,35 kiloa lisää maitoa lehmää kohti päivässä.
Kanadalaisista tutkimuskarjoista 71,1 prosenttia käytti automaattista rehua työntävää robottia. Näillä tiloilla työnnettiin rehua keskimäärin 16,8 kertaa päivässä, kun taas ne, jotka työnsivät rehua ihmisen käyttämällä laitteella, tekivät niin keskimäärin vain 4,4 kertaa päivässä.
On todennäköistä, että tutkimuksissa havaitut tulokset johtuivat pikemminkin siitä, kuinka usein rehua siirrettiin, kuin itse rehun työntämismenetelmästä. Tästä huolimatta robottitekniikan käyttö varmistaa monissa tapauksissa, että tehtävä todella tehdään riittävän usein ja johdonmukaisesti, tutkimuksissa mukana ollut Guelphin yliopiston professori Trevor DeVries kirjoittaa Hoard’s Dairyman -lehdessä.
Rehun jatkuva tarjonta mahdollistaa lehmille myös pitemmän lepoajan. Kanadassa vuonna 2016 julkaistussa, 41 automaattilypsytilalla tehdyssä tutkimuksessa jokainen kahden päivittäisen kerran lisäys rehun työntämiseen lehmien eteen pidensi makuuaikaa 0,1 tuntia päivässä. Seurannassa mukana olleilla tiloilla rehua työnnettiin keskimäärin kahdeksan kertaa päivässä. Vaihtelu tilojen välillä oli suurta, kahdesta kerrasta 24 kertaan vuorokaudessa. Tiheimmillään rehua siis lykittiin kerran tunnissa.
Jakamalla ja työntämällä rehua useammin, emme ainoastaan varmista, että lehmät voivat käyttää aikansa tehokkaasti ja maksimoida makuuajan, vaan myös lisäämme syömiskertoja, mikä voi johtaa tiheämpään lypsyyn ja suurempaan tuotokseen, DeVries toteaa.
Italialaistutkijat toteavat omassa tutkimuksessaan, että vaikka rehun siirtäminen jakokertojen välillä takaa jatkuvan rehun saatavuuden, lehmiltä on kuitenkin todettu puuttuvan tuoreen rehun jakamisen aiheuttama stimuloiva vaikutus syöntiaktiivisuuteen. PM
Lähteenä käytetty Journal of Dairy Science -tiedejulkaisua ja Hoard’s Dairyman -ammattilehteä.