Norjalaisen sianjalostajan tavoitteena tehokas, terve ja elinvoimainen sika

Norjalaisen sianjalostuksen tulokset ovat tuttuja ja käytössä myös suomalaisissa sikaloissa. Pieni maa on saanut myytyä sika-ainestaan moneen muuhunkin maahan ympäri maailman. Sikayrittäjä ja Norsvinin hallituksen jäsen Harald Bøhnsdalen kertoo tilastaan ja ajatuksistaan sikojen jalostuksesta.

Meillä on maailman kallein rehu. Siksi täytyy saada aikaan tehokas sika, sikayrittäjä Harald Bøhnsdalen (59) perustelee norjalaisen sianjalostuksen tavoitteita.

”Sama pätee myös Yhdysvalloissa, jossa sikoja kasvatetaan maissivyöhykkeellä, jossa maissi on kaikkein halvinta. Siellä pitää pystyä kilpailemaan biokaasulaitosten kanssa, jotka ostavat kaiken maissin. Sielläkin sian pitää olla tehokas.”

Globaali ajattelutapa ja tehokkaaksi jalostettu sika ovat vieneet norjalaisen sianjalostuksen maailman huipulle, ja sika-aines on tuttua myös Suomessa. Kun norjalainen Norsvin yhdistyi alankomaalaisen Topigsin kanssa vuonna 2014, siitä tuli yksi maailman suurista sianjalostusyrityksistä.

Harald Bøhnsdalen on ollut mukana Norjan sianjalostuksessa jalostussikaloiden edustajana 20 vuoden ajan. Vuodesta 2020 lähtien hän on ollut myös Norsvinin hallituksen jäsen. Norsvin on Topigs Norsvinin norjalainen osa. Alaa tarkasti seuraava isäntä on aktiivinen myös omassa teurastamossaan.

”Viljelijänä olen aktiivisesti mukana yrityksissä, joiden omistajana olen”, Bøhnsdalen sanoo. ”Tilallamme on ollut sopimukset Norsvinin ja lihatalo Norturan kanssa vuodesta 1988 lähtien.”

Tilan tulevaisuus pitää suunnitella ja sopia kauas eteenpäin

Harald Bøhnsdalen viljelee kotitilaansa vaimonsa Gurin ja poikansa Sindren kanssa. Perheellä on 140 emakon jalostussikala, josta myydään norjalaisiin tuotantosikaloihin TN70-emakoita. Emakkomäärä kasvaa ensi vuonna 210 päähän, kun uusi sikala valmistuu. Lisäksi pojalla on lihasikala, johon hän ostaa vanhemmiltaan osan tilalla syntyvistä karjuporsaista, noin 3 700 30-kiloista välitysporsasta vuodessa.

Harald Bøhnsdalen on neljättä sukupolvea tilalla, joka on ollut suvulla vuodesta 1886 lähtien. Nyt tilalla asuu yhdessä kolme sukupolvea.

Jatkajan löytäminen on ongelma Norjassakin. Sukupolvenvaihdoksia on pyritty helpottamaan siten, että tilakaupasta ei tarvitse maksaa veroa, jos se myydään jatkajalle 25 prosenttia käypää hintaa halvemmalla. Bøhnsdalenin mielestä jatkajien puute on usein seurausta siitä, että tilalla ei investoida riittävästi, jolloin jatkajalle jää liian suuri satsaus tehtäväksi. Itse hän pyrkii välttämään tämän ongelman.

”Elämä pitää suunnitella niin, että tulee päivä, jolloin pitää luopua tilasta”, isäntä painottaa.

Bøhnsdalenin tilanne sukupolvenvaihdoksen suhteen on hyvä. Hänellä on viisi lasta, joista kaksi on kiinnostunut maatalousyrittämisestä. Bøhnsdalen halusi näiden kahden kiinnostuneen keskustelevan jatkosta keskenään. Tytär päätyi ottamaan toisen tilan, ja poika jää jatkamaan kotitilaa.

Sikalassa on nopea emakoiden kierto, ja tavoitteena 30 vieroitettua porsasta

Bøhnsdalenin päätuotantosuunta on norjalaisiin tuotantosikaloihin myytävät emakonalut. Isäntä seuraa emakoiden jalostusarvoja jatkuvasti. Uudet emakot ovat periaatteessa aina geneettisesti parempia kuin edellinen sukupolvi, joten Bøhnsdalen vaihtaa emakoita nopeaan tahtiin.

Uudet emakonalut ovat tulleet Bøhnsdalenin sikalaan puolen vuoden ikäisinä samasta Norsvinin jalostussikalasta jo yli 30 vuoden ajan. Ne siemennetään 225 päivän iässä, jolloin siat ovat 160-kiloisia.

Nyt ensikoiden hankintaan on tulossa muutos. Jatkossa Bøhnsdalen ostaa ne eri sikalasta ja 14 viikon iässä noin 50-kilon painoisina. Ostoikää nuorennetaan aiemmasta, jotta kiimoja voi kontrolloida ja synkronoida paremmin.

Omat emakot ovat puhdasrotuisia maatiaisia. Ne porsivat vuodessa keskimäärin 2,3 pahnuetta, joista vieroitetaan 13,5 porsasta. Emakot imettävät 33 päivää, jolloin porsaiden keskimääräinen vieroituspaino on 10,5 kiloa. Imettäjäemakkoja ei käytetä.

Vieroituksesta tiineytykseen kuluu keskimäärin 5,2 päivää ja tyhjäpäiviä tulee 10. Norjassa vaaditaan vähintään neljän viikon imetys.

Tavoitteena on saada emakolta 30 porsasta vuodessa. Bøhnsdalen myy keskimäärin 11 ensikkoa emakkoa kohti vuodessa, ja kasvattaa lisäksi 2 100 lihasikaa teuraaksi.

Lihasiat ovat TN70-sikoja, ja ne kasvavat 1 220 grammaa päivässä. Niiden lihaprosentti on 61,5 ja kuolleisuus alle prosentin.

Emakot mahdollisimman paljon vapaana, tekeillä isot vapaaporsituskarsinat

Bøhnsdalenilla on ollut vapaaporsitus jo vuodesta 1989 lähtien. Vuodesta 2000 lähtien se on ollut Norjassa vaatimuksena, joka on lähtöisin kuluttajien toiveista.

Muutoinkin sikojen kiinnipito on Norjassa kielletty. Siihen on kuitenkin yksi poikkeus: levottomat emakot voidaan porsimisen aikaan sulkea häkkiin enintään seitsemän päivän ajaksi. Sikaa saa pitää kiinni myös siemennyksen tai eläinlääkärin toimenpiteiden ajan. Se vaikuttaa myös jalostukseen.

”Vapaaporsitus pakotti meidät muuttamaan jalostustavoitteita”, Bøhnsdalen sanoo. ”Niihin lisättiin emo-ominaisuuksia, jolloin jalostajalta vaaditaan enemmän ja yksityiskohtaisempaa tiedonkeruuta kuolleisuudesta, käyttäytymisestä ja porsaiden kasvusta.”

Bøhnsdalen rakentaa parhaillaan uutta sikalaa emakoille. Sinne tulee vapaaporsituskarsinat, joiden pinta-ala on 9,5 neliötä. Vähimmäiskokovaatimus Norjassa on 7,5 neliötä, ja karsinan leveyden on oltava vähintään 2,4 metriä.

Yksi syy vaatimuksia isompien porsituskarsinoiden rakentamiseen on, että Bøhnsdalen jättää porsaat porsituskarsinaan kasvamaan, ja siirtää emakon pois.

”Tulee vähemmän siirtoja ja vähemmän karsinoiden pesua”, hän perustelee.

Vanhat vapaaporsituskarsinat ovat Bøhnsdalenin mielestä liian pieniä. Hän haluaakin sanoa kaikille vapaaporsitukseen siirtyville, ettei kannata tehdä samoja virheitä, joita Norjassa on tehty, vaan ottaa niistä heti oppia.

Emakot ovat vapaina muulloinkin kuin porsiessaan. Tiineytysosastolla emakot ovat 15 eläimen ryhmissä, ensikot ja vanhemmat emakot erillään toisistaan.

”Jos emakko on tottunut vapauteen, se ei enää osaa kiinni, ja kiinni olo on sille epämukavaa”, isäntä sanoo. ”Lisäksi liikunta pihatossa on hyväksi emakoille, jalat vahvistuvat.”

Ei enää paluuta karjuporsaiden kastrointiin

Norjassa karjuporsaat kastroidaan yleisesti, mutta sen saa tehdä vain eläinlääkäri. Meneillään on kuitenkin tutkimusprojekteja karjunhajusta, jotta kastroinnista voitaisiin päästä eroon.

Bøhnsdalenin tilalla karjuporsaita ei ole kastroitu vuoden 2013 jälkeen. Kastrointi on korvattu Improvac-rokotteella, jota isäntä pitää toimivana menetelmänä.

”En aio enää palata kirurgiseen kastrointiin”, hän vakuuttaa. ”Karjunhajua ei juuri todeta porsaissa yli sallitun rajan.”

”Kaikkia karjuporsaita ei teurastamolla testata. Jos jollain on isommat kivekset, sellainen sika voidaan ottaa linjalla sivuun, ja käsitellä karjuna.”

Rokottajan riskiä pistää itseään Bøhnsdalen pitää hölynpölynä, koska pistämisessä on aina tuplavarmistus. Hän myös toivoo, että rokotuksistakin voitaisi jossain vaiheessa luopua.

Hännänpurentaa alle prosentilla porsaista

Norjassa vaaditaan, että kaikilla sioilla on oltava tonkimismateriaalia. Ensikoille, emakoille ja karjuille on tarjottava karkearehua. Emakoilla on oltava pesäntekomateriaalia ennen porsimista. Kaikilla sioilla on oltava lepoalue, jossa on kiinteä lattia, kuivikepohja tai vastaava, jossa kaikki siat mahtuvat makaamaan samaan aikaan.

Bøhnsdalen sanoo, ettei ole koskaan katkaissut porsailta häntiä. Se on aina ollut Norjassa kiellettyä.

”Hännänpurenta riippuu monesta eri tekijästä, kuten ilmanvaihdosta, kuivituksesta, rehusta ja virikkeistä. Jos kukaan ei pure, ei myöskään ole purtuja häntiä.”

Virikkeeksi ja kuivikkeeksi siat saavat lyhyeksi silputun oljen ja sahanpurun sekoitusta, johon Bøhnsdalen sekoittaa puolet kumpaakin. Sitä jaetaan aina niin paljon ja niin usein, että sitä on jäljellä vielä seuraavallakin jakokerralla.

Norjalaiset tilavaatimukset lihasioille ovat 85–110-kiloisille 0,8 m², yli 110-kiloisille 1,0 m² ja yli 120-kiloisille 1,2 m² sikaa kohti.

Sikojen terveystilanne on parempi kuin Suomen sikaloissa

Sikojen terveystilanne on Norjassa hyvä. ”Maailman paras”, vakuuttaa Bøhnsdalen.

Norja on vapaa muualla tavallisista sikataudeista kuten PRRS, PED, porsasyskä ja Aujeszkyn tauti. Lisäksi jalostussikaloissa ei saa olla sikojen paiseista keuhkokalvontulehdusta (APP), aivastustautia, kapia tai sikadysenteriaa.

Terveystilanteesta myös pidetään huolta Bøhnsdalenin sikalassakin, jossa testataan työntekijät kahdesti vuodessa.

”Helpoin tapa saada joku tauti omalle tilalle, on mennä ulkomailla sikalaan ja tuoda taudinaiheuttajat pölyn mukana”, Bøhnsdalen sanoo. ”Kollega sai MRSA:n tanskalaisesta sikalasta. Paras pysyä poissa sikaloista!”

Tätäkin periaatetta Bøhnsdalen noudattaa omalla tilallaan. Siksi hän esittelee sikalaansa kansainväliselle toimittajaryhmälle Topigs Norsvinin toimitiloissa kuvien ja PowerPointin avulla. Hän on myös itse ottanut kuvia juttua varten, sillä sikalaan ei päästetä ylimääräisiä ulkopuolisia.

Bøhnsdalen esittelee ylpeänä myös Norjan antibioottitilastoja, jotka näyttävät Suomeakin paremmilta.

”Norjassa suurin osa antibiooteista käytetään ihmisille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tilanne on päinvastoin, ne annetaan eläimille.”

Mikrobilääkkeiden käyttö kasvunedistäjinä on kielletty, eikä niitä ole Norjassa koskaan käytetty tässä tarkoituksessa. Omassa sikalassaan Bøhnsdalen käyttää penisilliiniä yksilöllisesti tarpeen mukaan, esimerkiksi ontumisiin. Emakot saavat tarvittaessa kipulääkettä ja porsiessa oksitosiinia, jota tarvitaan noin viidessä prosentissa porsimisista.

Porsaat rokotetaan E. colia ja parvoa vastaan. Porsaille annetaan ruokinnan yhteydessä biohiiltä.

Hiiliviljely muutti kyntömestarin ajatukset

Bøhnsdaleneilla on viljelyalaa vuokramaat mukaan lukien 220 hehtaaria. Pelloilla kasvaa vehnää, ohraa, kauraa, rypsiä ja härkäpapua.

Tila on mukana Norjan Karbon Agro -viljelijäryhmässä, jossa etsitään uusia viljelymenetelmiä, joilla peltomaan rakennetta ja sen viljeltävyyttä voidaan parantaa. Aiheesta on kerrottu tarkemmin Käytännön Maamiehen numerossa 8/2025.

Karbon Agro -viljelyyn sisältyvä muokkauksen vähentäminen on aiheuttanut päänvaivaa isännälle, joka on entinen kynnön moninkertainen maailmanmestari.

”Siihen on ollut vaikea suhtautua, mutta maailma muuttuu, ja on asioita, joita pitää tehdä aiempaa paremmin”, Bøhnsdalen sanoo. ”Yleensä ihmiset toimivat kuten ennenkin, eivätkä halua muuttaa toimintatapojaan.”

Norjassa kotieläintuotanto on tiukasti kiintiöity

Norjassa säädellään, paljonko tuotantoeläimiä maatalousyrittäjä voi pitää. Säätely koskee nautoja, sikoja ja siipikarjaa.

Bøhnsdalenilla oli aiemmin broilerikiintiö, jonka hän vaihtoi opiskeluaikanaan sikoihin. Nyt sikakiintiötä on noin 50 prosenttia yli sen, mitä voisi saada, jos tällä hetkellä aloittaisi sikatuotannon.

Kiintiöt lasketaan eläinyksikköinä. Kuka tahansa voi aloittaa 105 emakkoa tai 2 100 lihasikaa vastaavan kokoisen sikatilan. Jos ostaa kokonaisen tilan eläimineen ja kiintiöineen, saa jatkaa ostamallaan tilalla, mutta ei voi siirtää tuotantoa omalle tilalle.

Kiintiötä ei voi myydä, eikä Bøhnsdalen voi laajentaa enempää, koska isompaan yksikköön ei saa lupaa. Jos tuotannon lopettaa, menettää kiintiönsä.

Kysymykseen, voiko sen kokoisella sikatilalla elää Norjassa, Bøhnsdalen vastaa: ”Voi, jos on yhdistelmätuotantoa.”

Omaa maataloustuotantoa suojellaan Norjassa vahvasti

Noin 80 prosenttia norjalaissikojen rehusta tuotetaan Norjassa. Valtio säätelee viljan hintaa, joka päätetään vuosittain valtion ja tuottajajärjestön välisissä neuvotteluissa, samoin kuin Suomessa tehtiin ennen EU-aikaa. Sikayrittäjä pitää säätelyä hyvänä.

”Me tiedämme kustannukset. Jos soija on liian kallista, sitä ei osteta. Jos viljelee viljaa itse, voi päättää myykö viljan vai ruokkiiko sen sioille”, Bøhnsdalen sanoo. ”Sian hinta vaihtelee noin plus/miinus kymmenen prosenttia.”

Norjaan tuodaan jonkin verran sianlihaa. Sikaa ei kuitenkaan viedä, ja jos tuotannosta jää yli, se voidaan pakastaa.

Norjan sikatalous tarvitsee Bøhnsdalenin mielestä poliittista suojelua. Sitä on helppo perustella, koska maasto ja ilmasto ovat haastavia ja siksi tuotantokustannukset ovat korkeat.

Norjassa myös tilarakenne halutaan pitää vaihtelevana ja aktiiviviljelijöitä halutaan olevan koko maassa. Maataloutta suojellaan voimakkaalla rajasuojalla, mikä tarkoittaa maataloustuotteiden tuonnille määrättyjä tullimaksuja. ◻

Kirjoittaja on agronomi, MMM ja vapaa toimittaja.

Harald Bøhnsdalen esitteli sikalaansa ja norjalaista sikatuotantoa kansainväliselle toimittajaryhmälle kesäkuussa Norjan Hamarissa.