Hyvinvointia tuotantoeläimille: Broilerit laitumelle yhdessä nautojen kanssa?
Broileri on Suomen suosituin lihalaatu: sen kulutus on kasvanut Suomessa ohi sianlihan. Siipikarjanlihaa syödään vuosittain 30 kiloa henkeä kohti, mikä tarkoittaa noin 17 lintua per suomalainen, eikä kulutuksen kasvulle näy loppua.
Siipikarjan tuotannossa huolestuttavaa on nopeasti viidessä viikossa teuraskokoiseksi kasvavan linnun heikko hyvinvointi ja virikkeetön kasvatusympäristö. Keskusteluun on myös noussut broilerinkulutuksen luontokatoa kiihdyttävä vaikutus: broilerinrehussa yhtenä komponenttina käytettävän soijan tuotanto aiheuttaa luontokatoa. Eläinaineksessakaan emme ole omavaraisia, sillä lintuja jalostaa maailmalla vain kaksi kansainvälistä suuryritystä.
Vaihtoehdot vähissä ja kalliita
Maailmalla kuluttajat toivovat vaihtoehtoisia, broilerin hyvinvoinnin paremmin huomioivia kasvatustapoja, kuten free range, laidunbroileri ja luomutuotanto. Nämä vaihtoehtoiset tavat eivät ole yleistyneet Suomessa. Luomubroileria meillä on kasvatettu vuosia, mutta tuotanto ei ole kasvanut. Yksi ilmeisistä syistä lienee hinta. Tavanomaisen kokonaisen broilerin kilohinta verkkokaupassa on 7,75 €/kg, luomubroilerin 12,75 €/kg ja laidunbroilerin tilamyyntihinta 15–17 €/kg. Kaupasta halutaan ostaa helppoa ja nopeaa kokattavaa, ja tällaista on tarjolla lähinnä vain tavanomaisesta broilerituotannosta. Kokonaisen broilerin kypsentäminen vaatii maustettuja paloja enemmän vaivannäköä ja aikaa. Uudet tuulet kantautuvat kuitenkin aikanaan myös Suomeen. Meilläkin on viime vuosina aloittanut muutama laidunbroilereita kasvattava yritys.
Laidunbroileri uudistavassa viljelyssä
Uudistava eli regeneratiivinen viljely pyrkii ekosysteemin sopeutumiskyvyn parantamiseen. Paitsi satoa, uudistavassa viljelyssä tavoitellaan maaperän hyvinvointia ja kasvukunnon parantamista, luonnon monimuotoisuutta, toimivaa vesitaloutta ja maan hiilivaraston kasvattamista. Uudistavan viljelyn tavoitteena on nykytilan ylläpidon sijaan tilanteen parantaminen.
Tuotantoeläimillä on roolinsa uudistavassa viljelyssä: laiduntaessaan eläimet osallistuvat hiilen kiertoon ja lisäävät monimuotoisuutta. Myös luonnonmukaisessa tuotannossa eläinten hyvinvointi ja etenkin ulos laitumelle pääsy on tärkeää. Luonnonmukainen viljely on säädeltyä ja sääntöjen toteutumista valvotaan. Uudistava viljely on toimintatapa, jolla ei toistaiseksi ole yhtenäistä säätelyä tai sertifikaattia.
Broileri ei ehdi oppia syömään hyönteisiä
Yhdysvaltalaistutkimuksessa broilereita kasvatettiin pellolla kasvihuonemaisessa kasvattamossa, jota vedettiin traktorilla uudelle laidunalalle lähes päivittäin. Laidunbroilerit söivät monipuolisesti eri kasveja, mutta hyönteisten syönti oli odotettua vähäisempää. Tämä voi tutkijoiden mukaan johtua siitä, että broilerit olivat alkuruokinnassa tottuneet vain kasviperäiseen ravintoon, joka oli niille tuttua ja helppoa syötävää. Hyönteisten syöminen edellyttää saaliin havaitsemista, kuopimista ja kiinniottoa – taitoja, jotka vaativat oppimista ja harjaantumista. Broilereilla ei ollut vanhempia kanoja opettajinaan ja osa kokeen broilereista oli perimältään nopeakasvuisia, joten oppimiseen ei edes ollut aikaa.
Kokeessa havaittiin myös, että väljemmin kasvatetut broilerit söivät laidunkasveja monipuolisemmin. Hidaskasvuiset (teurastusikä 10–12 vk) broilerit soveltuvat aktiivisempina laiduntajina nopeakasvuisia (teurastusikä 6–8 vk) paremmin laidunolosuhteisiin. Yhdysvalloissa kiinnostus laidun- ja luomubroilerituotantoa kohtaan kasvaa, mutta käytetyin eläinaines niissä on nopeakasvuinen broileri, jolla tässäkin kokeessa oli paras rehuhyötysuhde.
Yhteislaidunnuksella selkeitä hyötyjä broilereille
Laitumella broilerit voivat toteuttaa laajasti käyttäytymisrepertuaariaan, mutta riskitöntä laidunnus ei broilereillekaan ole. Petoriskiä yritettiin vähentää eurooppalaistutkimuksessa laiduntamalla samalla alueella nautoja ja broilereita. Yhteislaidunnuksen etuna on myös maankäytön tehostuminen. Kuutisenkymmentä broileria laidunsi kymmenen nuoren naudan kanssa, ja vertailuryhmässä broilerit laidunsivat keskenään aiemmin nautojen laiduntamalla alueella. Linnut pääsivät laitumelle vain päivällä. Nautojen kanssa laidunnuksesta oli broilereille hyötyä: ne käyttivät laidunaluetta enemmän ja laajemmin kuin vertailuryhmän linnut, ja niiden elopaino oli ennen teurastusta hieman suurempi kuin verrokkiryhmäläisten. Naudoista oli hyötyä myös petolintujen torjunnassa. Broilerit näyttivät siis hyötyvän yhteislaiduntamisesta.
Sesonkituote laidunbroileri
Broilerilla on halvan lihan leima, ja sitä on kuluttajalle saatavilla kaikissa muodoissaan vuoden ympäri. Laidunkausi on Suomessa lyhyt, enimmilläänkin vain viitisen kuukautta. Kasvisten syönnissä sesonkiajattelu on yleistynyt. Mikseipä sesonkia voisi kokeilla myös monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia edistävässä laiduneläintuotannossa? ◻