Eläinten pelastamiseen kannattaa varautua

Eläinten pelastustilanteet tulevat äkkiä. Mitä paremmin on etukäteen miettinyt ja varautunut erilaisiin tilanteisiin, sitä paremmin todennäköisesti pystyy toimimaan itse tilanteessa. Tärkeintä on turvata ihmisten turvallisuus, mutta asiantunteva eläinpelastus on myös eläimen kannalta mahdollisimman turvallista.

Nykytiloilla haasteet kasvavat vuosi vuodelta. Eläinmäärä lisääntyy, mutta useimmilla tiloilla työskentelee ja asuu aiempaa vähemmän ihmisiä. Myöskään naapureita ei monella tilalla ole samalla lailla lähellä kuin usein ennen oli.

Pelastuslaitosten henkilöstö on koulutettu auttamaan myös eläimiä. Toki henkilöstön tottuneisuus eläinten käsittelyyn ja kokemus erilaisista tilanteista vaihtelee. Heillä on myös pelastusvälineistöä, joka voi olla tarpeen, kun pelastustehtävä tulee eteen.

Pelastusyksikön tavallisin tuotantoeläinten pelastustehtävä on naudan putoaminen lietekuiluun tai -säiliöön. Tavatonta ei myöskään ole eläinten jääminen loukkuun kiviraunioon, juuttuminen suohon tai putoaminen ojaan. Pahimpia tilanteita ovat tulipalot ja eläinkuljetusajoneuvon kaatuminen.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ylipalomies Vesa Nurminen on 37-vuotisesta urastaan viimeiset 19 vuotta erikoistunut eläinten pelastukseen, kehittänyt pelastustekniikoita ja -välineistöä sekä kouluttanut muita. Syyskuussa hän julkaisi oppaan Eläinpelastus – Opas turvalliseen eläinten pelastamiseen.

 Teoksellaan hän haluaa jakaa oppimiaan eläintenpelastustietoja ja -taitoja pelastushenkilöstölle sekä muille eläinten kanssa työskenteleville. Todella tarpeellinen kirja – sen luettuaan voi hätätilanteessa oivaltaa jotain olennaista ja vähentää vahinkoja.

Pelastaminen onnistuu yhteistyössä

Eräs keskeinen Vesa Nurmisen ohje on, että ”eläimiä pelastavan henkilöstön tulisi pystyä arvioimaan nopeasti kunkin eläinlajin lajinmukaisen käyttäytymisen perusteella, miten pelastustoimet tulisi turvallisimmin suorittaa. Eläin on yleensä ihmistä nopeampi ja voimakkaampi. Eläinten käyttäytymisestä pelastusoperaation aikana tulee näin ainakin jonkin verran ennalta arvattavampaa”.

Eläinten pelottelua kannattaa välttää niin paljon kuin mahdollista, koska hätätilanteessa eläimet ovat jo valmiiksi paniikissa.

Eläinpelastus on vaativa tehtävä, eikä pelastuslaitoksen avun pyytämistä kannata viivytellä, jos tuntuu, ettei tilanteesta selvitä omin avun. Eläinten pelastus vaikeutuu, kun eläimet uupuvat.

Kunnon välineistöllä ja riittävällä porukalla myös eläimen selviytymisennuste paranee. Pelastustöissä hyödynnetään aina kun se on mahdollista myös maatilan omaa kalustoa, kuten traktoreita.

Nurminen korostaa eri ammattilaisten yhteistyön tarpeellisuutta. Eläinlääkäri kannattaa kutsua paikalle heti tilanteen alkuvaiheessa. Eläinlääkäri arvioi eläinten terveydentilan, tarvittavan hoidon ja lääkinnän tai hätäteurastuksen.

Monissa tilanteissa eläimen pelastaminen helpottuu, kun se on vähän rauhoitettu. Myös tähän tarvitaan eläinlääkäriä.



Verkkosivuilta www.eläinpelastus.fi löytyy blogi ajankohtaisista eläinten pelastamiseen liittyvistä aiheista sekä videoita eläinten käsittelystä pelastustilanteessa.

Lue koko juttu KMVETin numerosta 6/2014.

Teksti: Maria Tirkkonen, Kangasniemen kunnaneläinlääkäri

Pääkuva: Hanna Harjunheimo

Lähteet:
Vesa Nurminen: Eläinpelastus – Opas turvalliseen eläinten pelastamiseen, Peltaco 2014
Toni Reinikainen: Kangasniemeläisten karjatilojen turvallisuus-suunnitelma, opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2002