Siirry suoraan sisältöön.

tautisuojaus
/ 10.1.2024

Ennaltaehkäisevillä lääkkeillä tartuntatauteja vastaan

Karjakokojen kasvaminen on tuonut mukanaan eläintautikentälle uusia tuulia ja pyyhkinyt historiaan Suomen lintukodon, jossa vaikkapa kryptosporidioosi oli vain suuren maailman…

Siirry artikkeliin
/ 7.1.2024

Teknologia kotieläintilojen tautisuojauksen avuksi?

Tautisuojauksen kehittäminen on maailmanlaajuinen haaste sikataloudessa. Tiedämme paljon tautien ennaltaehkäisystä, mutta toimenpiteiden saaminen osaksi päivittäistä käytännön työtä ei ole helppoa. Tautisuojaus tulee suunnitella siten, että sen noudattaminen päivittäisessä työssä on sujuvaa. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan tilalla työskentelevien henkilöiden motivointia. Tulevaisuudessa tähän voidaan saada apua teknologiasta.

Siirry artikkeliin
/ 9.10.2023

Tautien torjunta karjatiloilla kannattaa!

Suomalaisten karjatilojen eläintautien tilanne vaihtelee jatkuvasti. Yksikään tila ei ole tarttuvilta taudeilta kokonaan suojassa, ja siksi tautien torjunnan eteen on…

Siirry artikkeliin
/ 25.8.2023

Maailman sika-alan trendit näkyvät myös Suomessa

Sika-ala elää voimakkaassa muutosvaiheessa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Erityisesti eläinten hyvinvoinnin kehittäminen puhuttaa Euroopassa. Myös muut ajankohtaiset teemat, kuten päästöjen vähentäminen ja sosiaalisen median käyttö, koskettavat myös sikatuotantoa. Pig Progress -lehden päätoimittaja Vincent ter Beek listasi maailmanlaajuisesti sika-alalla merkittäviä trendejä. Vaikka Suomessa monia asioita katsotaan hieman eri näkökulmasta kuin muualla, koskettavat lähes kaikki listan asiat myös suomalaista tuotantoa.

Siirry artikkeliin
/ 31.7.2023

Mitä tapahtuu, jos afrikkalainen sikarutto tulee meille?

Afrikkalainen sikarutto on merkittävä riski suomalaiselle sikataloudelle. Taloudellisten vaikutusten lisäksi sillä olisi isoja vaikutuksia tartuntavyöhykkeellä jäävien tilojen toimintaan, koska vain tietyt ehdot täyttävät sikojen siirrot olisivat sallittuja. Tartuntavyöhykkeellä sikaliikenne pysähtyisi vähintään 15 vuorokauden ajaksi. Eläinliikenteen katkeaminen johtaisi tiloilla nopeasti kasvatustilan loppumiseen.

Siirry artikkeliin
/ 11.7.2023

Hyvä tautisuojaus vähentää lääkitystarvetta ja teurashylkäyksiä

Eläintautien torjunta auttaa parantamaan sikalan taloudellista tulosta. Tautisuojaukseen liittyy monia eri tekijöitä, kuten henkilö- ja eläinliikenteen hallinta, pesu- ja desinfiointikäytännöt ja eläinten terveyden hallinta hyvillä tuotantotavoilla.

Siirry artikkeliin
/ 12.12.2022

Ikävä kryptosporidioosi jo luultua yleisempi

Ikävä ja ihmisellekin vaarallinen kryptosporidioosi on levinnyt Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi. Ruokaviraston tutkimuksessa tartunta löytyi neljäsosalla oireettomistakin nautatiloista. Kaikilla tartunnan saaneilla kryptosporidioosi ei aiheuta oireita. Kryptosporidioosi – nouseva zoonoosiuhka nautakarjoissa -hankkeen loppuseminaarissa todettiin, että hankalan alkueläimen kanssa on nyt vain opittava elämään.

Siirry artikkeliin
/ 25.11.2022

Hyvällä motivaatiolla tauteja vastaan

Huolellinen tautisuojaus, hygienia ja tautien hallinta parantavat eläinten terveyttä ja ennaltaehkäisevät tarttuvia eläintauteja, mutta miten niiden käyttöön voidaan motivoida? Pelkkä tieto ei aina riitä, tarvitaan myös sujuvia rutiineja ja sopivia kannustimia.

Siirry artikkeliin
/ 20.4.2022

Sikojen MRSA voi tarttua myös ihmiseen

MRSA on yleistynyt suomalaisissa sikaloissa merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tuotantoeläinten MRSA voi tarttua myös ihmiseen ja levitä edelleen ihmisten välillä. Sikaloissa työskentelevät voivat saada MRSA-tartunnan sikalasta. Suurin osa MRSA-kantajista ei kuitenkaan koskaan sairastu sen aiheuttamaan infektioon, eikä kantajuus vaikuta normaaliin elämään. MRSA voi kuitenkin aiheuttaa vakavan sairauden myös aiemmin terveellä henkilöllä.

Siirry artikkeliin
/ 30.7.2021

Sikalan hygieniarutiinit kannattaa laittaa kuntoon

Sisäisellä tautisuojauksella pyritään siihen, etteivät eläintaudit pääse leviämään sikalan sisällä. Tavoitteena on estää taudinaiheuttajien leviäminen sikalassa eläimestä toiseen, osastolta toiseen ja samassa tilassa eri aikaan olevien eläinten välillä. Erityisesti pyritään suojelemaan tartunnoille kaikista herkimpiä nuoria eläimiä.

Siirry artikkeliin