Hyvinvointia tuotantoeläimille: Uusi CAP – uhka vai mahdollisuus?

EU:n maatalouden tukemiseen kuluu satoja miljardeja euroja kaudessa. Rahavirtoihin nähden avoin ja julkinen keskustelu rahojen käytöstä on olematonta. Yksi syy voi olla, ettei maatalouden tukipolitiikkaa kokonaisuutena ymmärretä. Tukirahoilla kuitenkin tuotetaan Euroopalle ruokaa, jota ilman emme elä.

EU-komissio esittää vuonna 2028 alkavalle ja vuoteen 2034 kestävälle uudelle EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaudelle korvamerkittyä rahaa vähintään 300 miljardia euroa EU:n viljelijöiden tulotukeen ja kriisitukeen. Maatalouden tuet tulisivat kuulumaan uuteen National and Regional Partnership (NRP) -suunnitelmaan. Tuplasti enemmänkin voi olla luvassa, sillä rahoitusta maatalouden tukemiseen voidaan saada myös NRP-suunnitelmien joustavammasta osasta, esimerkiksi 453 miljardin euron kehyksestä ja 45 miljardin euron kriisimaksatuksista. Näitä ei kuitenkaan ole ennalta lukittu maatalouteen.

Maatalouspolitiikasta suunnitellaan edellistä kautta joustavampaa mallia, jossa jäsenmailla olisi enemmän liikkumavaraa tukivarojen käytössä. Kansallisesti voitaisiin aiempaa vahvemmin päättää tukien käytöstä investointeihin, ympäristötoimiin tai maaseudun kehittämiseen. Kriiseihin ja riskienhallintaan perustetaan vararahasto.

Parannukset jäivät heikoksi

Nyky-CAP:ssa on ollut välineitä eläinten hyvinvoinnin parantamiseen, mutta niiden vaikuttavuus on jäänyt vähäiseksi. Kunnianhimoa hyvinvoinnin edistämisessä ei ole ollut riittävästi: esimerkiksi EU:n nautojen ja sikojen vähimmäisvaatimukset ja todelliset pito- ja hoito-olosuhteet ovat kaukana Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n tieteeseen perustuvista suosituksista tuotantoeläinten pidolle ja hoidolle. EU:n yhteiset tavoitteet eläinten hyvinvoinnin edistämiselle puuttuvat, eikä pitkäjänteisiä investointeja hyvinvoinnin parantamiseksi ole riittävästi tuettu, arvioi Institute for European Environmental Policy (IEEP) kuluvaa CAP-kautta.

Suomessa hyvinvointikorvaukseen on voinut sitoutua vain vuodeksi kerrallaan, mikä ei kannusta pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Myös CAP:iin kuuluvien ekojärjestelmien käyttö eläinten hyvinvoinnin edistämisessä on ollut vähäistä. Harmillisesti kuluvalla kaudella tuetaan edelleen myös eläinten hyvinvoinnin suhteen vanhentuneita ja haitallisia käytäntöjä, jotka saavat rahoitusta heikkojen ehdollisuussääntöjen vuoksi.

Miten tehostaa tukien hyvinvointia parantavaa vaikutusta?

IEEP:n mukaan kansallisella tasolla tulisi ensin tunnistaa, millä alueella on eniten tarvetta parantamiseen; esimerkiksi vieläkö eläimiä pidetään käyttäytymistarpeiden suhteen epätyydyttävästi häkeissä. Tuki tulisi räätälöidä todellisten hyvinvoinnin edistämisen tarpeiden perusteella, mukaan lukien investoinnit.

Ekojärjestelmät tulisi sisällyttää tukiin ja yhdistää investointitukeen, jolla siirrytään kohti paremman hyvinvoinnin rakenneratkaisuja.

Intensiivisen sisäkasvatuksen sijaan tukien painopiste tulisi olla laiduntamisessa ja eläinten ulkona pidon mahdollistamisessa. EFSA:n suosituksia tulisi käyttää yhdenmukaisten vaatimusten laatimisessa. Tukisäännösten täytäntöönpano pitää olla todennettavissa ja todellisten hyvinvointiparannusten seurattavissa.

EU-tasolla IEEP esittää, että pitäisi priorisoida pitkän aikavälin eläinten hyvinvointia parantavia investointeja, kuten suurempia tilaratkaisuja, laiduntamista ja virikkeellistä elinympäristöä lyhytaikaisten korvausjärjestelmien sijaan. Esimerkiksi häkkikasvatuksesta luopumiselle tulisi asettaa koko EU-aluetta koskeva yhteinen aikatavoite. CAP-ehdoissa tulisi olla tiukemmat perustason eläinten hyvinvointistandardit sisältäen hyvinvoinnille haitallisten pito- ja hoitokäytäntöjen kiellot ja eläinten alkuperän/rodun soveltuvuuteen perustuvat rajoitukset.

Rimaa voi nostaa seuraavalla CAP-kaudella

EU-jäsenmaissa on siis uuden kauden lähestyessä pohdittava, pidetäänkö eläinten hyvinvoinnin vaatimukset uudella CAP-kaudella vähäisinä vai nostetaanko kunnianhimoa. Eläinten hyvinvointikorvaus on ollut kuluvalla kaudella Suomessa suosittu. Uudella kaudella jäsenmailla on mahdollisuus nostaa rimaa ylemmäksi. Olisi reilua, että tuottajalle maksettaisiin paremmista hyvinvointituloksista, esimerkiksi tervejalkaisista, laiduntavista naudoista ja sioista, pienestä porsas- ja vasikkakuolleisuudesta, ehjistä hännistä, häntineen kasvatetuista karjuista, terveutareisista lehmistä ja eläinten käyttäytymistarpeiden, kuten tonkimisen, porsimispesän rakentamisen tai pitemmän vierihoidon toteutumisesta. Tällainen tukipolitiikka voisi ohjata myös eläinjalostusta painottamaan nykyistä enemmän terveys- ja hyvinvointiominaisuuksia.

EU:ssa kasvaa paine tukea enemmän suoraan ihmisravinnoksi käytettävien proteiinikasvien viljelyä sekä luontokatoa ja ilmastonmuutosta hillitseviä toimia maatiloilla. Häkkituotannon lopettamisen EU-kansalaisaloite on yhä käsittelyssä, eivätkä kuluttajien vaatimukset paremmasta eläinten hyvinvoinnista vähene. Tuotantoeläinten määrän vähentäminen on myös todellisuutta ainakin Alankomaissa, jolle EU juuri myönsi luvan maksaa tuottajilleen tukea lehmämäärien vähentämisestä. Vähemmän eläimiä, parempaa hyvinvointia voisi olla uuden CAP-kauden eläinten hyvinvointislogan. ◻