Yli miljoona lihanautaa päätyy toiseen maahan
Ranskassa on yli 16 miljoonaa nautaa, 23 prosenttia koko EU:n naudoista. Ranska ei kuitenkaan kasvata läheskään kaikkia siellä syntyviä vasikoita itse, vaan iso osa niistä kuljetetaan muualle kasvatettavaksi. Eläinten kuljettaminen on laajaa toimintaa, ja Ranska vie eläviä eläimiä eniten maailmassa eläinten hinnalla mitattuna. KMVET tutustui yhteen nautojen keräilykeskuksista.
Ranska on maailman suurin elävien eläinten viejä
Lokakuisena iltapäivänä lastataan nuoria charolaissonneja isoon kolmikerroksiseen eläinkuljetusautoon Covido-Bovicoopin Champsin toimipaikassa Etelä-Ranskassa. Edellisenä syksynä syntyneet sonnit ovat lähdössä matkalle Alppien toiselle puolelle Italiaan, jossa ne kasvatetaan teurastusikään.
Champs on yksi Bovicoop-osuuskunnan kolmestatoista yksiköstä, joihin kootaan maatiloilta toiselle ja Ranskasta vientiin kuljetettavia nautoja.
Bovicoopin toiminta-alue ulottuu Ardenneilta Alpeille, kuvaa keräilykeskuksen toimintaa esittelevä Sébastien Moreau. Se tarkoittaa Belgian rajalta Luoteis-Ranskasta Italian rajalle Kaakkois-Ranskaan ulottuvaa aluetta.
Verkkosivuillaan yritys kertoo sillä olevan yli 40 vuoden kokemus eläinkaupasta, asiakkaita yli 20 maassa ja 33 työntekijää. Osuuskunnassa on noin 2 500 jäsentä ja se palvelee yli 15 000 nautayrittäjää Ranskassa.
Osuuskunta tarjoaa jäsenilleen kaupallisia palveluja, mikä käytännössä tarkoittaa nautojen välitystä myyjiltä ostajille. Myös jalostusneuvonta kuuluu palveluihin.
Osuuskunta vie Ranskasta vuosittain yli 230 000 eläintä. Suurin osa näistä on nautoja, mutta myös lampaita viedään. Niitä ei kuitenkaan näy Champsissa olevassa keräily-yksikössä.
Italia on Ranskan tärkein nautojen vientikohde
Moreaun mukaan Champsin keräilykeskuksen läpi kulkee vuosittain 50 000–55 000 nautaa. Eläimiä keräillään vientiin, mutta myös Ranskan sisäistä eläinkauppaa varten. Viennistä 90 prosenttia menee Italiaan, muut tärkeät ostajamaat ovat Espanja ja Marokko.
Kun eläimet tuodaan keräilykeskukseen, ne lajitellaan sukupuolen, painon, rodun ja tulevan määränpään mukaan. Kaikki eläimet punnitaan automaattivaaoilla, ja tarvittaessa niille lisätään korvamerkkejä.
Ennen seuraavaa kuljetusta naudat saavat levätä olkipohjaisissa karsinoissa. Tarjolla on kuivaa heinää ja vettä. Myös joitain lääkityksiä voidaan antaa.
Jos asiakas haluaa, eläimet saavat loishäädön tai rokotuksia. Italiaan vietävät saavat Italiassa vaadittavat rokotteet, joita Moreau ei erittele tarkemmin. Ranskan sisällä annetaan ne rokotteet, joita asiakas tilaa.
Tavanomaiseen vientikauppaan ei kuulu karanteenia. Tautien liikkumista eläinten mukana on vaikea estää, mutta siitä ei tällä kertaa puhuta.
Osuuskunta palvelee jäseniään eläinkaupassa
Keräilykeskuksiin kootaan vain nuoria, vielä kasvavia nautoja. Teuraaksi menevät lehmät viedään Ranskassa suoraan teurastamoihin.
Eläinten myyjän on oltava osuuskunnan jäsen voidakseen myydä, mutta ostajan ei tarvitse olla jäsen.
Ostotapahtuma voidaan hoitaa kokonaan etänä, jolloin ostajan ei tarvitse tulla paikalle. Tiedot eläimistä voidaan antaa esimerkiksi puhelimitse, ja lähettää lisäksi kuvia, Moreau kertoo. Ostaja voi tilata tietynlaisia eläimiä, jolloin ne etsitään hänelle tilauksen mukaan.
Hintakeskustelu ei saa keräilykeskuksen edustajaa puhetuulelle. Hän hymyilee kaikille hintakysymyksille, eikä halua ottaa kantaa myöskään siihen, miten eläinkauppa jatkossa kehittyy.
Sen verran hän kertoo, että nautojen hinnat päivittyvät joka viikko, ja osuuskunta ottaa palveluistaan tietyn prosenttiosuuden, joka sekin on liikesalaisuus.
Osuuskunnan jäsenet voivat tehdä kauppoja kiinteillä hinnoilla aina puolen vuoden päähän. Hinnan määrittämiseen on olemassa kaupallisia palveluja.
Rahti riippuu matkasta sekä ostajan ja myyjän kanssa tehtävistä sopimuksista. Se voidaan sopia kumman tahansa maksettavaksi, Moreau sanoo.
Ranskan nautatutkimuslaitos IDELE:n julkaisun mukaan elopainokilosta saatava vuotuinen keskihinta on vaihdellut. Vuonna 2012 U-luokan charolaissonnista saatiin 2,56 euroa, vuonna 2021 2,45 euroa ja vuonna 2022 3,19 euroa. Limousinrodusta on maksettu keskimäärin hieman enemmän ja hiehoista hieman vähemmän.
Nautakuljetusten varsinaiset sesongit keväällä ja syksyllä
Lokakuussa suurin osa keskuksessa olevista naudoista on charolaisrotua, kuten muinakin aikoina. Charolais on Ranskan yleisin liharotu. Vuonna 2023 maassa on IDELE:n mukaan 1,236 miljoonaa rodun emoa.
Keräilykeskuksessa eläinvirta kasvaa ja vähenee poikimisten mukaan. Nautoja liikutellaan eniten sesonkiaikoina keväällä ja syksyllä. Sesongeista kevään osuus on noin 60 prosenttia ja syksyn osuus noin 40 prosenttia, Moreau sanoo. Kesällä on hiljaisempaa.
Ranskassa poikimiset ovat vähentyneet vuosittain 2–3 prosenttia, mikä näkyy saman verran pienempänä eläinmääränä vientikeskuksissa.
”Kysyntä on silti sama”, Sébastien Moreau sanoo.
Nautojen kuljetusmatkan kesto on ongelma
Eläinten vientikuljetuksia Ranskassa ja Ranskasta koskevat EU:n kuljetusmääräykset. Niiden mukaan nautojen kuljetukselle on erilaiset vaatimukset lyhyillä alle kahdeksan tunnin matkoilla ja pitkillä yli kahdeksan tunnin matkoilla. Pitkien kuljetusten vaatimukset esimerkiksi kalustolle ovat tiukemmat. Ajoaikaa ei varsinaisesti ole rajoitettu, kunhan eläimillä on lepoaikoja.
Champsin keräilykeskus sijaitsee Ranskan emolehmätuotantoalueella, joten keskukseen on kohtuullinen ajomatka ympärillä olevilta emotiloilta. Kun lähdetään maan rajojen ulkopuolelle, matkat pitenevät.
Espanjan rajalle on Champsista suorinta tietä, A75:ta pitkin 5–6 tunnin matka, Barcelonaan on 6–7 tuntia. Italian rajalle noin 400 kilometriä, ja runsaat neljä tuntia. Torinoon Alppien ylitse on noin 500 kilometriä. Marseillen ja Toulonin satamakaupunkeihin on 500–600 kilometriä ja ajoaikaa 6–7 tuntia. Rajat ja satamat ovat siis hyvinkin saavutettavissa kahdeksan tunnin aikana.
Kilometrit taittuvat nopeasti Ranskan ja Italian moottoriteillä, mutta kulku hidastuu huomattavasti, kun valtaväyliltä poiketaan pienemmille teille. Varsinkin vuoristoisella alueella liikenne on hidasta, ja harvat maatilat sijaitsevat aivan valtaväylien varrella.
Eläinsuojelujärjestö Eurogroup for Animals kritisoi kuljetusajoissa sitä, että eläinten matkaa syntymätilalta keräilykeskuksiin ei noteerata kuljetusten pituutta mitattaessa. Sama toistuu matkan toisessa päässä, kun eläinten katsotaan olevan määränpäässään, vaikka ne ovat vasta uuden kotimaansa tai pahimmillaan kauttakulkumaansa keräilykeskuksessa ennen siirtoa loppukasvattamoon. Lepoajat näissä keskuksissa eivät välttämättä täytä vaatimuksia, joita kuljetusten lepoajoille on säädetty.
Ranska vie eniten maailmassa eläviä eläimiä
Bovicoop-osuuskunnan toiminta on vain murunen Ranskan massiivisesta elävien eläinten viennistä. Toimijoita on paljon, ja lihantuotanto laajaa.
Tilastopalvelu Statistan mukaan Ranska on maailman suurin elävien eläinten viejä eläinten rahallisella arvolla mitattuna. Se vei vuonna 2021 lähes 2,5 miljardin dollarin (2,3 miljardia euroa) arvosta eläimiä. Lukuun sisältyvät muutkin eläimet kuin naudat.
Ranskan nautatutkimuksen, IDELE:n julkaiseman arvion mukaan vuonna 2021 43 prosenttia Ranskassa syntyneistä emolehmien sonnivasikoista ja 21 prosenttia lehmävasikoista päätyi vientiin. Maidontuotannossa syntyneistä vasikoista 19 prosenttia sonnivasikoista ja 8 prosenttia lehmävasikoista vietiin maasta.
Viime vuosina Ranskasta on IDELE:n mukaan viety elävänä vuosittain yli miljoona 4–6 kuukauden ikäistä lihanautaa, joista yli 700 000 on sonneja ja vajaa 400 000 hiehoja. Näiden nautojen vientimäärä on hieman vähentynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Myös nautojen kokonaismäärä Ranskassa on vähentynyt.
On kuitenkin nautaryhmä, jonka vienti on kasvanut. Alle kahden kuukauden ikäisiä lypsyrotujen vasikoita vietiin vuonna 2019 noin 289 000 päätä. Vuonna 2022 niitä vietiin jo 365 000 päätä. Määrä kasvoi neljässä vuodessa 26 prosenttia.
Eurogroup for Animals on arvostellut myös eläinkuljetuksista saatavilla olevaa tietoa. TRACES-järjestelmä, johon kerätään tietoja eläinten viennistä erityisesti terveyden seurantaa varten, ei sisällä kaikkia maasta toiseen vietyjä eläimiä. Varsinkin EU:n ulkopuolelle vietäviä eläimiä puuttuu tästä järjestelmästä. Erityisesti Espanjasta, Portugalista, Irlannista ja Romaniasta tapahtuvien kuljetusten rekisteröinnissä on puutteita. Kesällä 2023 julkaistu EU:n tilintarkastustuomioistuimen raportti vahvistaa asian.
Eläinten kuljettaminen vähenisi, jos elävien eläinten sijaan maasta toiseen kuljetettaisiin vain lihaa. Mittavaa toimintaa, jossa pyörivät suuret rahat, ei kuitenkaan helposti muuteta. ◻
Lähteenä käytetty:
Ranskan kotieläintutkimuksen tilastojulkaisua (Les chiffres cles du GEB: bovins 2023, Productions lait et viande).
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kesällä 2023 julkaisemaa raporttia ”Elävien eläinten kuljetus EU:ssa: haasteet ja mahdollisuudet” (Transport of live animals in the EU:challenges and opportunities).
Eurogroup for Animals -järjestön marraskuussa 2023 EU:n eläinkuljetuksista julkaisemaa raporttia (A data dump of suffering: The EU’s long-distance trade in farm animals exposed).
Lue lisää elävien eläinten viennistä EU-alueella ja Australiassa Käytännön Maamiehen numerosta 2/2024.
Kirjoittaja on agronomi, MMM ja vapaa toimittaja.
Eläinten vientiä vastustetaan hyvinvointisyistä
Elävien eläinten vienti ja niihin liittyvät pitkät kuljetusmatkat ovat herättäneet Euroopassa paljon huomiota jo vuosien ajan. Eläinten hyvinvoinnista kuljetusten aikana on julkaistu runsaasti tutkimuksia, ja asiaa on käsitelty Euroopan unionin päättävissä elimissä.
Kesällä 2023 Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin, ECA julkaisi aiheesta laajan 52-sivuisen raportin, johon on koottu tietoja eläinten vientikaupasta ja kuljetuksista. Marraskuussa 2023 Eurogroup for Animals julkaisi oman raporttinsa elävien eläinten viennistä EU-alueella ja EU:n ulkopuolelle. Julkaisu on paljon karumpaa tekstiä kuin neutraaliuteen pyrkivä ECA:n raportti, mutta lähdeluettelo antaa olettaa tietojen olevan peräisin mahdollisimman luotettavista lähteistä.
Kumpikin näistä monikymmensivuisista julkaisuista kertoo, miten valtava määrä eläimiä kuljetetaan Euroopan maiden välillä ja Euroopasta ulos. Julkaisuilla myös pohjustettiin Euroopan unionin uusia kuljetusta koskevia säädöksiä.
Uudet säädökset tulossa
Euroopan komissio julkisti joulukuussa 2023 ehdotuksen eläinten kuljetukseen liittyvien säädösten uusimiseksi. Tämä on suurin uudistus 20 vuoteen, sillä EU:n nykyiset säädökset eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana on säädetty vuonna 2005.
Myös komissio on todennut, että säädökset eivät enää vastaa nykyisiä realiteetteja, uusinta tieteellistä tietoa, kestävyystavoitteita, eivätkä kansalaisten oikeutettua huolta eläinten hyvinvoinnista.
Eläinsuojeluorganisaatiot ilmoittivat pettymyksensä komission ehdotukseen heti sen tultua julki. Puutteina pidetään sitä, että ehdotus sallisi edelleen elävien eläinten kuljettamisen EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa eläimet eivät saa edes EU:n oikeudellista suojaa pitkien matkojen aikana. Ehdotus myös sallisi eläinten kuljettamisen meriteitse ilman parannuksia nykyisiin aikarajoituksiin ja eläimiä suojelevaan sääntelyyn. Komission ehdotus ei myöskään tarjoa riittävää suojaa tiineille emoille ja vieroittamattomille vasikoille, eikä siinä säädetä riittävistä toimenpiteistä eläinten suojelemiseksi äärimmäisissä lämpötiloissa, kosteudessa tai häiriötilanteissa.
Saksa aloitti vientikiellot
Saksan maatalousministeriö ilmoitti syksyllä 2022 lopettavansa kaikkien elävien nautojen, vuohien ja lampaiden viennin kolmansiin maihin heinäkuusta 2023 alkaen. Saksa oli jo aiemmin kieltänyt lihotus- ja teuraseläinten viennin kolmansiin maihin, ja toimenpide laajennettiin koskemaan eläviä siitosnautoja. Käytännössä liittohallitus ei enää myönnä eläinlääkärintodistuksia vientiä varten.
Eläimiä voidaan kuitenkin liikutella vapaasti EU:n jäsenvaltiosta toiseen, joten Saksan kieltoa voidaan kiertää, jos eläimet kulkevat toisen jäsenvaltion kautta. Siksi Saksa haluaisi, että Euroopan komissio panee tämän säännön täytäntöön koko mantereella. Lisäksi Saksa on ajanut yhdessä muiden Pohjois-Euroopan maiden kanssa elävien eläinten pitkän matkan kuljetusten kieltämistä koko Euroopan unionissa. ◻
Suomessa haasteena pitkät välimatkat
Suomessa eläinkuljetukset ovat pääasiassa maan sisäisiä, sillä eläviä eläimiä viedään erittäin vähän. Pitkät välimatkat maan sisällä ja pohjoisen säät voivat kuitenkin olla ongelma, sillä Euroopan komission tuoreen ehdotuksen rajoitukset kuljetusajalle ja -matkalle sekä ikäraja vasikoiden kuljettamiselle ja lämpötilarajoitukset saattavat olla haasteellisia. Ehdotuksessa vieroittamattomien vasikoiden, karitsojen, kilien, porsaiden ja varsojen kuljetusaika rajattaisiin korkeintaan kahdeksaan tuntiin.
Jos kuljetuskalustossa on ehtojen mukainen ruokintajärjestelmä, vieroittamattomia eläimiä voi kuljettaa yhdeksän tuntia kerrallaan, kuitenkin yhteensä enintään 19 tuntia. Välissä on pidettävä tunnin mittainen tauko, eli yhdeksän tunnin kuljetus, tunnin lepo ja perään toinen yhdeksän tunnin kuljetus. Tälle asetettaisiin ehdotuksen mukaan viiden vuoden siirtymäaika.
Vasikoiden kuljetuksille ehdotetaan viiden viikon iän ja 50 painokilon rajoituksia sekä 100 kilometrin rajaa. Tälle annettaisiin kahden vuoden siirtymäaika. On kuitenkin vielä avoinna, koskisivatko rajoitukset ainoastaan teuraskuljetuksia vai myös välikasvatukseen kuljetettavia eläimiä.
Teuraskuljetuksille asetettaisiin yhdeksän tunnin maksimiaika. Ajalle voi hakea poikkeusta viranomaiselta, jos soveltuvaa teurastamoa ei ole riittävän välimatkan päässä. Ehdotuksen yhdeksän tunnin maksimikuljetusaika alle –5 asteen pakkasalla voi myös olla hankala Suomessa. ◻
Eläimiä kuljetellaan kaikkialla maailmassa
Elävien eläinten vienti on mittavaa miljardien eurojen liiketoimintaa koko maailmassa. Tilastopalvelu Statistan mukaan maailman suurin elävien eläinten viejä eläinten rahallisella arvolla mitattuna on Ranska. Se vei vuonna 2021 lähes 2,5 miljardin dollarin (noin 2,3 mrd euroa) arvosta eläimiä. Lukuun sisältyvät muutkin eläimet kuin naudat.
Eläinten rahallisen arvon mukaan laaditussa tilastossa elävien eläinten vienti painottuu Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Kakkosena eläinviennin arvossa oli vuonna 2021 Alankomaat hieman yli kahdella miljardilla dollarilla. Kymmenen suurimman viejän joukossa oli kuusi Euroopan maata. Euroopan ulkopuoliset ovat suuruusjärjestyksessä Kanada, Yhdysvallat, Australia ja Meksiko.
Miljoonia nautoja kuljetetaan EU-alueella
Euroopan unionin nautaisin maa on Ranska. Siellä on lähes neljännes, 23 prosenttia, EU-maiden naudoista. Seuraavaksi suurin osuus naudoista on Saksassa, jossa niistä on 15 prosenttia. Irlannissa ja Espanjassa kummassakin on 9 prosentin osuus, Puolassa ja Italiassa 8 prosentin osuudet.
Ranskassa syntyneet lihanaudat viedään usein loppukasvatukseen Espanjaan tai Italiaan, samoin kuin Irlannissa tai Liettuassa syntyneet naudat. Vasikanlihan ja naudanlihan tuotanto Italiassa ja Espanjassa on täysin riippuvaista muista maista tuotavista eläimistä.
Italiaan tuodaan nautoja erityisesti huhti–kesäkuussa, jotta voidaan varmistaa vasikanlihan tarjonta joulu–tammikuussa, jolloin kysyntä on suurinta.
Espanja on oman teurastuksen ja kulutuksen ohella myös nautojen kauttakulkumaa. Espanja tuo nautoja muista EU-maista viedäkseen niitä edelleen Lähi-Itään teurastettavaksi.
EU:n tilintarkastustuomioistuimen, ECA:n raportin mukaan vuosien 2017–2021 aikana EU-maasta toiseen vietiin vuosittain yli neljä miljoonaa nautaa. Se on vajaa kuusi prosenttia EU-alueella kasvatettavista 76 miljoonasta naudasta. Osa naudoista saattaa ylittää maiden välisiä rajoja kahdestikin elämänsä aikana.
EU:n ulkorajan ylitti jompaan kumpaan suuntaan miljoona nautaa. Näistä suurin osa, vietiin EU-alueelta ulos.
Elävinä vietävistä naudoista yli puolet matkustaa alle kahdeksan tunnin päähän, 40 prosenttia 8–24 tunnin päähän ja kolme prosenttia pitempään kuin vuorokauden. ◻
