Ruotsissa laidunnus sujuu myös suurilla robottitiloilla
Ruotsissa lypsylehmien laidunnus on arkipäivää kaikille maitotiloille, ja yrittäjillä on jo pitkä kokemus myös automaattilypsyn ja laidunnuksen yhdistämisestä. Feeling good – Lehmän hyvä elämä -hanke matkasi paikanpäälle selvittämään parhaat vinkit laidunnukseen.
Lehmien laidunnuksen lisääminen on tärkeä lehmien hyvinvointia parantava tekijä, jota myös kuluttajat toivovat. Aihe kiinnostaa Feeling good – Lehmän hyvä elämä -hankkeen pilottitiloja, sillä heidän tavoitteenaan on parantaa maitotilayritysten kuluttajaviestintää ja keskusteluyhteyttä kuluttajien kanssa.
Hanketilat suuntasivat opintomatkalle Ruotsiin ottamaan selvää ruotsalaisten robottitilojen laidunnuskäytännöistä. Opintomatkalaiset olivat erityisen kiinnostuneita kuulemaan, miten tehokas laidunnus onnistuu myös suurilla automaattilypsytiloilla, ja mitä ruotsalaiset maitotilayrittäjät laidunnuksesta ja eläinten hyvinvoinnista ajattelevat.
Pakkolaidunnus puhuttaa Ruotsissa
Ruotsissa lypsylehmien pakollinen laidunnus säädettiin lakiin jo vuonna 1988. Ruotsissa kaikkien maitotilojen on laidunnettava lypsylehmiä ja hiehoja päivittäin vähintään kuuden tunnin ajan 2–4 kuukautta vuodessa. Laidunnuksen kesto on riippuvainen tilan maantieteellisestä sijainnista.
Opintomatkallamme vierailimme maitotiloilla, jotka sijaitsivat suunnilleen Tukholman korkeudella, missä laidunkauden pituus on kolme kuukautta. Lehmien ei ole pakko olla laitumella kuutta tuntia päivässä, mutta niillä pitää olla pääsy laitumella kuuden tunnin ajan. Niin sanottu terapialaidunnus, jossa laitumella ei ole juurikaan ruokinnallista arvoa, on mahdollista, mutta pelkkä ulkoilu tarhassa ei täytä ehtoja.
Ruotsissa sama lainsäädäntö koskee parsinavettoja ja pihattoja. Lain tullessa voimaan 80-luvun lopussa, suurin osa lehmistä eli parsinavetoissa. Voimakkaan rakennemuutoksen myötä parsinavetoista on siirrytty pihattoihin ja automaattilypsyyn. Nykyisin Ruotsissa neljä viidestä lypsylehmästä elää pihatossa. Ruotsissa keskilehmäluku on suunnilleen puolet suurempi kuin Suomessa eli keskimäärin 111 lypsylehmää.
Navettaolosuhteet kuten makuumukavuus, ilmanvaihto, ruokinta ja lypsykäytännöt ovat parantuneet lain voimaantulon jälkeen, vajaan neljänkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Ruotsissa onkin herännyt keskustelua laidunnuslainsäädännön tarpeellisuudesta ja vaikutuksista maidontuotannon kannattavuuteen. Maidontuotannon kannattavuus, ruokaturva ja siihen liittyvä tuotannon omavaraisuus huolettaa Ruotsissa.
Viime syksynä Ruotsin maatalousministeriön maatalouden kilpailukykyselvityksessä ehdotettiin erilaisia toimenpiteitä ruotsalaisen maatalouden kilpailukyvyn parantamiseksi. Yksi ehdotuksista oli, että pihatoissa elävät lehmät vapautettaisiin laidunnusvaatimuksesta. Koska laidunnus on säädetty laissa, ruotsalaiset maitotilayrittäjät eivät saa laidunnuksesta taloudellisia tukia. Ruotsissa poikkeuslupaa laidunnuksesta luopumiseen on erittäin vaikea saada. Poikkeuslupaa ei myönnetty edes tutkimushankkeelle, joka olisi tutkinut lypsylehmien sisällä pitämisen vaikutuksia eläinten hyvinvointiin.
Ruotsalaisten yrittäjien kokemukset
Kaikki vierailukohteidemme yrittäjät suhtautuivat positiivisesti laiduntamiseen, eivätkä pitäneet sitä kovin haastavana. Suurimmalla vierailutilallamme oli kymmenen robotin karja, eivätkä hekään kokeneet laidunnusta erityisen haastavana. Myös kuuden robotin tilan yrittäjä sanoi haluavansa laiduntaa, vaikkei sille olisi taloudellisia perusteita.
Ehkä laidunnuksen pitkät perinteet Ruotsissa ovat muokanneet laidunnuksesta oleellisen osan lypsykarjan pitoa. Myös Ruotsissa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan ruotsalaiset maitotilayrittäjät suhtautuvat laidunnukseen myönteisesti.
Toisaalta osa tapaamistamme yrittäjistä luopuisi lypsylehmien laidunnuksesta, jos lainsäädäntö sen sallisi, eikä sen jälkeen saisi laidunnuksesta taloudellista tukea.
Laidunnuksen käytännön järjestelyissä on paljon tilakohtaisia eroja, kuten Suomessakin. Parhaiten matkalaistemme mielestä tuntui toimivan ratkaisu, jossa robottialueelta lehmät ohjautuivat paluunestoportin kautta laitumelle, ja sisäänkäynti navettaan oli navetan toisessa päädyssä. Lehmillä oli pääsy laitumelle aamusta iltaan, mutta ne voivat halutessaan palata vaikka heti takaisin sisälle. Tällä tilalla laitumen kuntoa seurattiin tarkasti. Käytössä oli kaistalaidunnus ja lankoja siirretään alkukesällä laidunpyörän avulla päivittäin.
Jos laitumen ruokinnallinen arvo halutaan hyödyntää, tulee laidunnurmen laatu ja määrä olla kunnossa. Lehmät voivat syödä laitumella jopa kolmasosan päivän rehuntarpeestaan. Alkukesän hyvän laidunkauden aikaan lehmät saattavat jäädä laitumelle liian pitkäksi ajaksi. Mutta yleensä lehmät liikkuvat hyvin sisään ja lypsylle, eikä yksikään yrittäjä maininnut lehmäliikenteessä olevan ongelmia. Laidunlohkojen tulee olla kohtuullisen lähellä navettaa. Osalla vierailutiloistamme laitumella oli vesi tarjolla, mutta osalla ei.Laidunnuksessa saadun liikunnan hyödyt näkyvät ruotsalaisten maitotilayrittäjien mukaan selvästi poikimisissa. Laidunkaudella poikimavaikeuksia ja -halvauksia on vähemmän. Erityisesti hiehojen ja umpilehmien laidunnusta yrittäjät pitivät tärkeänä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Lypsävillä maitotuotos laskee kesän aikana ja maidon solut nousevat. Osa yrittäjistä pyrkii pitämään lypsäviä vähän enemmän kesäaikaan, jotta meijerimaidon määrä saadaan pidettyä tasaisena. Kolmen kuukauden laidunkausi on kuitenkin yrittäjien mielestä lyhyt aika ja tilan taloudelliseen kokonaistulokseen vaikuttaa enemmän yhdeksän kuukauden mittaisella sisäruokintakaudella tehty työ. Yhdellä vierailutiloistamme yrittäjä arvioi, että laiduntamisesta luopuminen auttaisi pitämään tuotostasoa kesäaikana parempana. Varsinkin parhaimpaan laitumen kasvuaikaan alkukesästä, lypsävät eivät käy yhtä aktiivisesti lypsyllä kuin sisäruokintakaudella. Tämä on yrittäjän mukaan syy kesäaikaiseen tuotoksen laskuun. Hän nosti esiin laidunnuksen haittana myös sen, että se sotkee lehmien päivärytmiä. Lehmät pitävät rutiineista ja laidunnuksen aiheuttamat muutokset päivärytmissä voivat stressata lehmiä. Vaikka laki muuttuisi, myös tällä tilalla jatkettaisiin hiehojen ja umpilehmien laidunnusta entiseen tapaan.
Parantaako laidun eläinten hyvinvointia?
Kaikki tapaamamme ruotsalaiset maitotilayrittäjät olivat sitä mieltä, että laidunnus parantaa lehmien hyvinvointia. Yrittäjät kuitenkin myönsivät korkeatuottoisten lypsylehmien laidunnuksen haasteet. Silti suurin osa todennäköisesti laiduntaisi myös lypsylehmiä, vaikka lainsäädäntö muuttuisi.
Navettaolosuhteet vaikuttavat paljon siihen, millaista hyötyä lehmä laidunnuksesta saa. Vierailukohteissa navettatyypit ja olosuhteet vaihtelivat paljon. Jos navetassa ei voida tarjota optimaalisia olosuhteita lypsylehmille, laidunnus parantaa lehmien hyvinvointia esimerkiksi paremman makuumukavuuden ja hyvän ilmanvaihdon myötä.
Suomalaisissa navetoissa ilmanvaihto on parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Yleistyneet verhoseinät ja tuulettimet mahdollistavat tehokkaan ilmanvaihdon ja kesäkuumalla laidunta viileämmän olosuhteen lehmille. Myös erilaisia viilennyssuihkuja ja muita kastelulaitteita on alkanut tulla navettoihin.
Olimme hyvin hämmästyneitä opintomatkallamme, kun emme nähneet ruotsalaisissa navetoissa juurikaan tuulettimia. Yliopiston tutkimusnavettaan ja Arlan innovaatiotilalle tuulettimet olivat tulleet vasta vuosi sitten. Molemmissa navetoissa oli huomattu merkittävä parannus ilmanvaihtoon ja lehmien hyvinvointiin. Tuulettimiin investointia pidettiin todella kannattavana.
Ruotsalaisten yrittäjien kanssa keskustellessamme saimme sellaisen kuvan, ettei lämpöstressiin suhtauduttu vielä yhtä vakavasti kuin suomalaisilla maitotiloilla. Ilmanvaihdosta ja lämpöstressin ehkäisystä ruotsalaisilla maitotiloilla voisi olla opittavaa pilottitiloiltamme.
Vapaus valita lisää hyvinvointia
Yksikään ruotsalaisista yrittäjistä ei maininnut laidunnusta maidontuotannon imagon tai kuluttajaviestinnän näkökulmasta. Matkaltamme jäi tunne, ettei Ruotsissa käydä yhtä kriittistä keskustelua maidontuotannon ja nautakarjatalouden eettisistä tai ympäristökysymyksistä kuin Suomessa.
Feeling good -hankkeen pilottitilat taas pyrkivät lisäämään eri eläinryhmien laidunnusta omilla tiloillaan sekä eläinten hyvinvoinnin että maidontuotannon imagon takia. Järjestelmästä, jossa eläinten hyvinvointia parantavia toimenpiteitä tuetaan taloudellisilla kannustimilla, kannattaa siis pitää kiinni.
Ruotsalaisten maitotilayrittäjien mukaan tällä hetkellä Ruotsissa on paljon tukea saatavilla erilaisiin ympäristötoimenpiteisiin, mutta ei juurikaan eläinten hyvinvointiin panostamiseen. Koska laidunnus on lakisääteinen vaatimus, ruotsalaiset maitotilayrittäjät eivät saa laiduntamisesta tukea.
Matkalaistemme yhtenäinen mielipide oli, että parhaiten eläinten ja myös tuottajien hyvinvointia voidaan parantaa vapaaehtoisilla toimenpiteillä ja taloudellisilla kannustimilla. Vaikka laidunnuksella on selviä eläinten hyvinvointia parantavia vaikutuksia, voi laidunnus olla myös haitaksi hyvinvoinnille.
Eläimen vapaus valita olosuhteitaan on tärkeä tekijä hyvinvoinnille. Tarvitaan lisää tutkimustuloksia siitä, haluavatko nykyaikaisissa navetoissa elävät lehmät ylipäätään laiduntaa, kun navettaolosuhteisiin on panostettu.
Esimerkiksi SLU:n ja monien muiden tutkimuslaitosten navetoissa olosuhteet eivät kaikilta osin vastaa sitä, mitä tällä hetkellä pidetään navettasuunnittelussa parhaana eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Feeling good -hankkeen pilottitiloilla eläinten laidunnus tulee varmasti lisääntymään. Ruotsalaiset maitotilayrittäjät näyttivät, että ison robottitilan laidunnus voi olla sujuvaa ja tuottavaa.
Saimme opintomatkalta vahvistusta myös sille, että laidunnus on vain yksi eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Lehmille tulee tarjota koko vuoden ajan optimaaliset olosuhteet ja ruokinta, olivat ne navetassa sisällä tai ulkona laitumella. Tässä hyvinvointityössä olemme jo pitkällä suomalaisilla maitotiloilla. ◻
Kirjoittajat ovat mukana Feeling good – Lehmän hyvä elämä -hankkeessa. Hankkeessa 15 pilottitilaa kehittää oman tilan eläinten hyvinvointia ja kestävyyttä. Hankkeen tavoitteena on myös parantaa maitotilayritysten kuluttajaviestintää ja keskusteluyhteyttä kuluttajien kanssa.
Laiduntutkimusta ja uusia innovaatioita
Vierailimme Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n (Sveriges lantbruksuniversitet) Uppsalan tutkimusnavetassa. SLU:n navetassa siirryttiin robottilypsyyn heti 2000-luvun alussa, kun automaattilypsy tuli Ruotsiin. Yliopistossa onkin tehty jo parikymmentä vuotta robottilypsyyn ja laiduntamiseen liittyvää tutkimusta.
Tutkimuksissa on osoitettu esimerkiksi, että laitumen ollessa lähellä navettaa, lehmät tuottavat paremmin, käyvät lypsyllä tiheämmin, laiduntavat enemmän ja eläinliikenne toimii paremmin. Tutkimuksissa on myös verrattu ruokinnallista laidunnusta ja terapialaidunnusta. Erot laidunnukseen käytetyssä ajassa ja maitotuotoksessa eivät olleet kovin suuria.
Lehmät olivat laitumella vain noin 20 prosenttia siitä ajasta, jolloin niillä oli laidunnusmahdollisuus. Laitumella käytettyyn aikaan ei juurikaan vaikuttanut se, kuinka hyvä laidunnurmen laatu tai määrä oli. Poikkeuksena oli koeryhmä, jossa lehmillä oli pääsy laitumelle vain aamulla ja illalla. Nämä lehmät käyttivät laitumella 43 prosenttia siitä ajasta, jolloin niillä oli pääsy laitumelle.
Muissakin tutkimuksissa on todettu, että lehmät eivät viihdy laitumella keskipäivällä ja yöllä. SLU:n pitkän linjan laiduntutkija Eva Spröndly kokee, että tärkeintä laidunnuksen onnistumisessa robottitiloilla on yrittäjien oma asenne laidunnusta kohtaan ja lehmien käyttäytymisen ymmärtäminen.
Tutkija Rebecca Danielsson esitteli meille viimeaikaisia tutkimuksia, jotka ovat liittyneet luonnonlaitumiin ja ympäristövaikutuksiin. Ruotsalaisissa tutkimuksissa on esimerkiksi todettu, että laidunnus hyvin sulavalla alkukesän nurmella voi vähentää lehmien metaanipäästöjä.
Toinen viimeaikainen tutkimus, liittyy virtuaaliaitoihin. Hiehoille tai lehmille laitetaan gps-panta, jonka avulla eläimet voidaan pitää oikealla laidunalueella ja ohjata uusille alueille ilman fyysisiä aitoja. Laidunaloja ja eläinten liikkeitä ohjataan applikaatiolla. Kun eläin lähestyy virtuaalista aitaa, panta antaa äänimerkin. Jos eläin etenee yli rajatun alueen, se saa pienen sähköimpulssin.
Pääsimme tutustumaan virtuaaliaitojen toimivuuteen myös yksityisellä maitotilalla, joka toimii Arlan innovaatiotilana. Tilalla on testattu pantoja hiehojen laidunnukseen. Eläimet oppivat noin kolmessa päivässä pantojen käytön ja pysyvät tämän jälkeen määritetyllä alueella pelkän äänimerkin ohjaamina.
Järjestelmä on herättänyt kiinnostusta, sillä virtuaaliaidat säästäisivät aitaustyötä ja -kustannuksia. Helpotusta haetaan varsinkin metsälaitumien tai muiden luonnonlaitumien käyttöön, sillä niiden aitaaminen ja eläinten seuraaminen on erityisen haastavaa.
Tutkimukselle on saatu poikkeuslupa, sillä lainsäädäntö kieltää sähköä antavien pantojen käytön eläimillä myös Ruotsissa, samoin kuin Suomessa, eikä gps-pantoja voi toistaiseksi ostaa yksityiseen käyttöön. Ruotsissa lainsäädäntöön on mahdollisesti tulossa muutos lähiaikoina tämän osalta.
Laidunnuksen hyödyt ja haasteet hyvinvoinnille
Laiduntamisella on myönteisiä vaikutuksia lehmien ja hiehojen hyvinvointiin ja kestävyyteen. Laiduntaminen parantaa erityisesti sorkka- ja jalkaterveyttä. Laitumella saatu liikunta parantaa lihaskuntoa, mikä puolestaan voi vähentää poikimavaikeuksia, lihasrevähdyksiä tai muita tapaturmia. Makuumukavuuden merkitys tiedostetaan hyvin nykypäivän maidontuotannossa. Laitumella makuumukavuus toteutuu sekä pehmeän makuualustan että esteettömän ylösnousun ja makuulle menon osalta.
Laitumella lehmät pääsevät toteuttamaan luontaista syömiskäyttäytymistään sekä sosiaalista kanssakäymistä laumana. Laitumella toimii luonnollinen ilmanvaihto, mikä ei aina toteudu navetan sisätiloissa. Kun laidunnurmen laatu ja määrä ovat kohdallaan, väkirehuruokintaa voidaan vähentää ja laidunnuksesta saada taloudellista hyötyä. Laidunnuksella on myönteisiä ympäristövaikutuksia, sillä se lisää muun muassa luonnon monimuotoisuutta.
Laitumella ei ole kuitenkaan aina lehmän mielestä mukavaa. Lypsylehmä voi kokea lämpöstressiä jo yli 20 asteen lämpötilassa. Helle ilman varjopaikkaa tai viilentävää tuulenvirettä voi olla lehmälle todella stressaavaa. Kesällä lämpötilan noustessa lypsylehmien maitotuotos laskee. Tämä on todettu ruotsalaisissa tutkimuksissa myös laiduntavilla lehmillä. Lämpöstressi aiheuttaa tuotoksen laskun lisäksi lypsylehmille erilaisia terveysongelmia. Kesäaikaan maitotiloilla on tuttua myös esimerkiksi maidon solutason nousu ja utareterveyshaasteet.
Sateet ja märkä laidunmaa lisäävät tautipainetta ja voivat aiheuttaa sorkka- ja utareterveyden haasteita. Varsinkin nuoria eläimiä laidunnettaessa loiset ovat riesana. Myös erilaiset hyönteiset, kuten polttiaiset saattavat tehdä laiduntamisesta epämiellyttävää. Tutkimuksissa, joissa lehmät ovat saaneet itse valita, ne ovat menneet sateella sisälle navettaan. Saman havainnon kertoivat myös ruotsalaiset maitotilayrittäjät. Yöksi lehmät menevät sisälle navettaan, vaikka yöllä olisi valoisaa ja laitumella olisi mukavan viileää.