Pääkirjoitus: Afrikkalainen sikarutto voi mullistaa hetkessä pienen maan sikatalouden
Viron sianlihantuotannon omavaraisuuden arvioidaan romahtavan 72 prosentista 39 prosenttiin afrikkalaisen sikaruton aiheuttaman sikojen joukkoteurastusten takia. Nähtäväksi jää, toipuuko Viron sianlihantuotanto koskaan entiselleen vai kaappaako tuontiliha pysyvästi ison osan markkinoista.
Viro on surullinen esimerkki siitä, miten pienen maan ja pienen markkina-alueen sikatalous saattaa kokea valtavan romahduksen tautiepidemian osuessa suuriin tuotantoyksiköihin.
Suomessa on saatu pientä esimakua tästä isojen salmonellasaneerausten yhteydessä, jolloin esimerkiksi porsastuotanto on vähentynyt merkittävästi.
Yksimahaisten tuotantoeläinten kasvatus on keskittynyt rajusti kaikkialla maailmassa ja samalla tuotannolliset riskit kasvavat. Yhdenkin ison yksikön yhtäkkinen poistuminen tuotantoketjusta vaikuttaa koko alaan. Kaupasta puuttuu lihaa, teurastamosta teurastettavaa ja rehutehtaalta rehunostaja. Jos tuotantokatkos jatkuu pitempään, heijastuu se myös rehuviljan kysyntään.
Vaikka tautiriskit ovat merkittävä uhka, myös muut riskit kuten tulipalot, voivat vaikuttaa hyvin nopeasti koko tuotantoketjuun.
Vakuuttaminen on tavallisin riskienhallinnan keino, mutta se on kuitenkin pääasiassa taloudellisen riskin hallintaa. Tuotannollisen riskin kantavat yrittäjä ja koko tuotantoketju.
Riskeihin voi ja pitää varautua monilla tavoin.
Suomessa tuotantoeläintilojen tautisuojaus on hyvällä tasolla, mutta sitä on edelleen mahdollista parantaa. Tuhoeläinten torjunta, eläinliikenteen tarkka kontrolli, selkeät puhtaan ja likaisen tilan käytännöt ovat jo arkipäivää tiloilla.
Myös tuotantotilojen siisteydellä on oma merkityksensä, sillä varsinkin pöly ja kosteus ovat myrkkyä sähkölaitteille.
Säännölliset palo- ja sähkötarkastukset on otettava kaikkien kotieläintilojen kalentereihin.
Antibioottien hallittu käyttö tehoaa
Uusin selvitys antibioottien tehosta utaretulehduksiin vahvistaa sen, että Suomen vastuullinen antibioottien käyttö tuotantoeläimille toimii. Antibioottien teho on edelleen hyvä. Suomessa antibiootteja annetaan vain ehdottomaan tarpeeseen ja taudinaiheuttaja tunnistaen, jolloin voidaan käyttää juuri oikeaa lääkettä.
Norja, Islanti, Ruotsi ja Suomi erottuvat selvästi muista Euroopan maista antibioottien käytössä. Tanskassa, jossa kotieläintuotannon määrä on iso, antibiootteja käytetään yli kaksi kertaa enemmän eläinyksikköä kohden kuin Suomessa.
Moni haaveilee täysin antibioottivapaasta tuotannosta, mutta se ei ole mahdollista eläinsuojelullisista syistä johtuen. Sairasta eläintä on hoidettava, ja joskus se vaatii antibiootteja.
Vaikka Suomen tilanne on hyvä, parannettavaa löytyy. Viimeisin tilasto paljastaa, että Norjassa käytetään antibiootteja 2,1 mg/PCU (milligrammaa vaikuttavaa ainetta populaatiokorjausyksikköä kohti), kun Suomessa luku on 14,9 ja Tanskassa 34,1. Norjan esimerkki todistaa, että antibioottien käyttöä on meilläkin mahdollista vähentää vielä merkittävästi.