Komissio siivittää siirtymää kohti häkitöntä tuotantoa
Euroopan komissio ilmoitti kesäkuussa puoltavansa kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan useiden tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltämistä. Komissio aikoo esitellä vuoden 2023 loppuun mennessä lainsäädäntöehdotuksen, jossa luovutaan häkkien käytöstä asteittain ja lopulta kielletään ne kokonaan. Lainsäädäntöehdotus koskisi munivia kanoja, nuorikko- ja siitoskanoja, siitosbroilereita, viiriäisiä, ankkoja, hanhia, kaneja, emakoita ja vasikoita. Euroopan eri maista 1,4 miljoonaa allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite oli jo aiemmin saanut Euroopan parlamentin tuen.
Suomessa komission suunnittelemalla lailla olisi merkitystä etenkin kanojen ja sikojen pidossa. Myös esimerkiksi tuotantokanien pito-olosuhteita koskevien vaatimusten valmistelussa komission aikomus olisi tarpeen huomioida.
Komissio aikoo pohjata lainsäädäntöehdotuksen tieteelliseen arviointiin eläinten hyvinvointivaikutuksista, jonka toteuttaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. Lisäksi toteutetaan vaikutustenarviointi, jossa otetaan huomioon maatalousalan sosiaaliset ja taloudelliset tarpeet ja kansainväliseen kauppaan liittyvät kysymykset. Kansainvälisessä kaupassa aiotaan arvioida esimerkiksi mahdollisuutta asettaa EU:n sääntöjä vastaavia vaatimuksia tai merkintävaatimuksia kolmansista maista tuotaville tuotteille WTO:n sääntöjen puitteissa.
Vaikutustenarvioinnin pohjalta määritellään siirtymäkauden pituus sekä se, voisiko laki tulla voimaan vuonna 2027. Komissio myös lupaa erilaisia tukitoimenpiteitä siirtymän mahdollistamiseksi. Siirtymää aiotaan tukea yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmien kautta, tutkimuksilla, suosituksilla ja kehittämällä parhaita käytäntöjä.
Kansalaisaloite kertoo siitä, että vaatimukset tuotantoeläinten paremmasta hyvinvoinnista ovat voimistuneet yhteiskunnassa. Puoltamalla kansalaisaloitetta komissio pyrkii kehittämään EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntöä vastaamaan paremmin kansalaisten odotuksia.
Häkeistä on alettu asteittain luopua
Häkit rajoittavat eläinten mahdollisuuksia liikkua ja toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä. Nykyisin on toimivia ja taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja häkkikasvatukselle. Siitä onkin alettu asteittain luopua Euroopassa.
Esimerkiksi usea jäsenmaa on kieltänyt siirtymäajalla munivien kanojen virikehäkit sekä emakoiden tiineytyshäkit tai emakoiden pidon niissä pitkäaikaisesti. Porsitushäkeistä on luovuttu Ruotsissa, ja Saksassa niiden käyttö on siirtymäajalla rajattu enintään viideksi päiväksi. Myös monet kauppaketjut ja elintarvikealan yritykset ovat asettaneet alkutuotannolle häkittömyyteen liittyviä vaatimuksia. Komission ilmoitus siivittää tätä meneillään olevaa kehityssuuntaa kohti häkitöntä tuotantoa.
Suomessa on kananmunantuotannossa meneillään siirtymä virikehäkeistä erilaisiin lattiajärjestelmiin. Muutosta on nopeuttanut suurten kaupparyhmien päätös luopua virikehäkkimunien myynnistä. Investointitukia myönnetään häkkikanaloiden muuttamiseksi lattiakanaloiksi.
Emakoiden pitkäaikaisesta pidosta tiineytyshäkeistä ollaan luopumassa valmisteilla olevassa eläinten hyvinvointilaissa. Vapaaporsitus on yleistymässä, ja porsituskarsinoiden käyttöä on edistetty investointituin ja hyvinvointikorvauksin.
Komission tiedonanto huomioon laissa
Komission tiedonanto on perusteltua ottaa huomioon eläinten hyvinvointilakiesityksessä, jota odotetaan lausunnoille tänä vuonna. Lakiesitykseen on odotettavissa vaatimus siitä, että eläimen pysyvän pitopaikan on oltava sopiva eräiden olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen.
Tämä merkitsee muun muassa sitä, että eläintä ei voisi pitää jatkuvasti kytkettynä paikalleen tai kääntymisen estävissä rakenteissa. Tälle pääsäännölle on kuitenkin jäämässä lakiin poikkeuksia emakoille, lypsylehmille ja hiehoille.
Meillä on meneillään siirtymä maidontuotannossa pihatoihin ja porsastuotannossa häkittömyyteen. Mielestäni olisi perusteltua, että paikalleen kytkemättömyys ja mahdollisuus kääntyä ympäri pysyvissä pitopaikoissa asetettaisiin vähimmäisvaatimukseksi kaikille eläinryhmille eikä lakiin näin jäisi sen tarkoitusta heikentäviä poikkeuksia. Siirtymäaikojen avulla ja tukipolitiikan keinoin hyvinvoinnin parannukset voidaan toteuttaa tuottajia tukien. Tällaisen kirjauksen avulla laki olisi yhdenmukainen eläinten hyvinvointia koskevan tutkimustiedon kanssa.
Lain valmisteluun liittyvät selvitystyöt keskittyivät eläinten kytkemiseen ja kääntymisen estävissä rakenteissa pitoon, mutta eivät laajemmin eläinten pitoon häkeissä. Komission tiedonanto voi merkitä sitä, että on tarpeen ottaa tuotantoeläinten häkit ja niitä koskeva sääntely tarkemman arvioinnin ja selvitysten kohteeksi.
Samalla on huolehdittava eläinten hyvinvoinnista myös häkeille vaihtoehtoisissa pitomuodoissa. Esimerkiksi eläimillä on oltava tarpeeksi tilaa, mahdollisuus väistää toisiaan ja lajille sopivia virikkeitä hyvinvointiongelmien ehkäisemiseksi. Lattiakanaloissa korostuvat muun muassa ilmanlaadun hallinta, pehkun kunnosta huolehtiminen ja loistorjunta. Vapaaporsituksessa porsaskuolleisuutta voidaan vähentää esimerkiksi toimivilla rakenneratkaisuilla.
Muutos merkitsee myös tilatasolla toimintatapojen ja hoitorutiinien muuttumista. Suomeen soveltuvia ratkaisuja häkkien vaihtoehdoista tutkitaan meillä parhaillaan. Siirtymä edellyttääkin tuottajille suunnattuja tukitoimenpiteitä. Taloudellisten tukien lisäksi tarvitaan esimerkiksi suosituksia, neuvontaa ja koulutusta käytännön vaihtoehdoista tilatasolla sovellettavaksi. ◻