Suomalaisilla tiloilla kohtalainen tautisuojaus

tautisuojaus-PIRJO MÄLKIÄ (4)

Tämänhetkinen Suomen hyvä eläintautitilanne vaikuttaa luultavasti siihen, että suomalaiset kotieläinyrittäjät ovat varsin tyytyväisiä oman tilan tautisuojaukseen, vaikka parantamisen varaa kuitenkin on. Kyselyn mukaan sikatuottajista 87 prosenttia ja nautatuottajista 80 prosenttia oli tyytyväisiä oman tilan tautisuojaukseen.

Yleisesti katsoen sikatiloilla käytetään Suomessa enemmän tautisuojaustoimenpiteitä kuin nautatiloilla. Esimerkiksi yli 80 prosenttia sikatuottajista käyttää aina eläintiloihin mennessään tilakohtaisia suojavaatteita (88 %) ja saappaita (81 %). Vastaava luku nautatuotannossa on 63 prosenttia.

Tämä kävi ilmi, kun Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikkö tutki tautisuojausta Suomen tiloilla vuonna 2011. Kysely lähetettiin 4 000:lle nauta- ja sikatuottajalle, ja vastausprosentti oli yli 40.

Kysely sisälsi kysymyksiä monen eri tautisuojaustoimenpiteen käytöstä, sekä yrittäjien tautisuojaukseen liittyvistä mielipiteistä ja ajatuksista. Tutkittuja tautisuojaustoimenpiteitä olivat esimerkiksi haittaeläinten torjunta, tautisulun käyttö sekä henkilökohtaisten suojavaatteiden ja saappaiden käyttö. Sen lisäksi selvitettiin eläinten oston yhteydessä käytettäviä rutiineja ja tautisuojaustoimenpiteitä.

Tautisulku ja ovien lukitus edullisia

Toimiva tautisulku, joka erottaa likaisen tilan puhtaasta, on joka kolmannella sikatilalla ja ainoastaan 13 prosentilla nauta-tiloista.

Tautisulku voi olla yksinkertaisesti poikittainen penkki, joka erottaa likaisen tilan puhtaasta ja jonka yli ei mennä vaihtamatta tilakohtaisia suojavaatteita ja jalkineita. Käsien pesu kuuluu myös rutiineihin tautisulun kohdalla kumpaankin suuntaan mentäessä.

Ovien lukossa pitäminen ei maksa mitään, ja sitä voi pitää osana tautisulkua. Lukko estää vieraita tulemasta eläintiloihin ilman omistajan valvovaa silmää ja kehotusta vaihtaa suojavaatteet ja jalkineet.

Nämä tautisuojaustoimenpiteet ovat edullisia ja hyvin yksinkertaisia, mutta kuitenkin tehokkaita tautien leviämisen torjunnassa. Toimenpiteet vaativat vain tapojen ottamista rutiiniksi.

Lastaustilan hygieniasta syytä huolehtia

Erillinen lastaustila on toinen tapa ennaltaehkäistä taudinaiheuttajien pääsyä eläintiloihin. Eläimet siirretään lastaustilaan ennen autoon lastaamista, jotta suoraa kontaktia kuljetusauton ja eläintilan välille ei synny. Näin toimien kuljettajan ei missään vaiheessa tarvitse mennä sisälle eläintiloihin.

Kuljetusautoa ei käytännön syistä voi puhdistaa tai pestä kaikkien tilojen välillä. Tämän takia myös liikennejärjestelyt kannattaa miettiä jokaisella tilalla tarkkaan niin, että liikenteen risteäminen piha-alueella estetään.

Jotta lastaustila toimisi odotetulla tavalla, se on puhdistettava jokaisen käytön jälkeen. Noin 60 prosentilla sikatiloista on erillinen lastaustila, mutta ainoastaan puolet sikalanomistajista ilmoittaa, että tila puhdistetaan jokaisen käytön jälkeen.

Aina on varaa parantaa

Tautisuojauksen käyttöönotto ja toimivuus eroaa eri tiloilla. Esimerkiksi tavanomainen lihasikala, joka on kertatäyttöinen, on helpompi suojata haittaeläimiltä kuin emolehmätila, jossa eläimet pidetään pihatossa tai laitumella.

Kaikilla tilatyypeillä on kuitenkin vielä parantamisen varaa tautisuojaustyössä. Kyselyn tulosten mukaan nautatuottajien mielestä eniten parantamisen varaa löytyy suojavaatteiden ja jalkineiden käytössä sekä haittaeläintorjunnassa.

Sikatuottajien mielestä taas eniten parantamisen varaa löytyy haittaeläintorjunnan lisäksi tautisulun käytössä, ovien lukossa pitämisessä ja eläintilojen ulkopuolella olevan raatojenkeräilyastian käytössä.

Erillistä eläintilojen ulkopuolella olevaa tiivistä raatojenkeräilyastiaa käyttää 60 prosenttia sikatiloista. Raatojen asiallinen säilyttäminen ehkäisee tautien leviämistä haittaeläinten tai valumien mukana. Raatojenkeräilyalueen ulkopuolella raadot on syytä haudata välittömästi.

Eläinten osto on aina riski

Elävien eläinten siirtäminen ja osto on useimpien tautien suhteen suurin yksittäinen riskitekijä. Tämän takia ostotoimissa on oltava erittäin tarkka. Suositeltavaa on etukäteen selvittää myyvän tilan tautitilanne ja vaatia eläimestä terveystodistus.

Kannattaa myös pyrkiä keskittämään uudiseläinten ostot niin harvalle tilalle kuin mahdollista.

Eläimen tultua tilalle se on pidettävä karanteenissa erillään muista eläimistä, kunnes on varmistunut, ettei sillä ole tarttuvaa tautia. Riittävä karanteeniaika on yleensä viikosta kahteen.

Ulkomaan tuonneissa on syytä aina olla yhteydessä Eläintautien torjuntayhdistykseen, joka tapauskohtaisesti neuvoo tuojaa.

Ilahduttavaa on, että noin 90 prosenttia suomalaisista nauta- ja sikatuottajista ilmoittaa noudattavansa ETT ry:n ohjeita.

Tautisuojaus koskee kaikkia tauteja

Suomen tautitilanne, ja varsinkin viranomaisvoimin valvottavien tautien tilanne, on ja on jo pitkään ollut erittäin hyvä. Vakavia helposti leviäviä tauteja Suomessa ei ole ollut moneen vuoteen. Sinikielitautia ei ole todettu koskaan, ja suu- ja sorkkatautia on havaittu viimeksi vuonna 1959.

Tällä hetkellä kuitenkin maatamme uhkaa sikojen vakava virustauti, afrikkalainen sikarutto, joka leviää Venäjällä sekä Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Tautisuojaus- muita varotoimia noudattamalla pystymme toivottavasti estämään taudin maahantulon.

Tautisuojaustoimenpiteet eivät ainoastaan suojaa helposti leviäväksi luokiteltuja tauteja vastaan, vaan niistä on hyötyä myös muiden tautien, kuten tarttuvien sorkkasairauksien ja hengitystietulehduksien, esimerkiksi Mycoplasma boviksen torjunnassa.

Omien ja naapurin eläinten suoja tärkeä

Kyselystä ilmeni, että yrittäjän tärkein motiivi käyttää tautisuojausta onkin halu suojata oman tilan eläimiä, sekä halu olla levittämättä tautia naapuritiloille.

Kyselystä kävi myös ilmi, että aikaisemmat tautiongelmat tilalla vaikuttavat merkittävästi tautisuojauksen käyttöönottoon. Tiloilla, joilla on kärsitty aikaisemmista tautiongelmista, on enemmän tautisuojaustoimia käytössä kuin muilla.

Toivottavaa kuitenkin olisi, että jokainen yrittäjä varautuisi tilallaan mahdolliseen nopeaan muutokseen Suomen tautitilanteessa, jolloin mahdollinen eläintaudin maahantulo saataisiin nopeasti pysäytettyä eikä se pääsisi hallitsemattomasti leviämään.

Lisää aiheesta julkaisussa Sahlström, L., Virtanen, T., Kyyrö, J., Lyytikäinen, T., Biosecurity on Finnish cattle, pig and sheep farms -results from a questionnaire, Preventive Veterinary Medicine (2014),

 

Kirjoittaja Leena Sahlström työskentelee Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikössä.