OPU-menetelmästä tuli arkipäivää suomalaisessa naudanjalostuksessa

Yksi aikakausi suomalaisessa karjanjalostuksessa päättyi vuosi sitten, kun keinosiemennyssonnit muuttivat Suomen viimeiseltä sonniasemalta Hollolasta VikingGeneticsin sonniasemalle Tanskan Assentoftiin. Lypsyrotuisten nautojen siementuotantoa ei siis Suomessa enää ole. Toisaalta muutoksen myötä Hollolassa alkoivat puhaltaa jalostuksen uusimmat tuulet. Sinne on nyt keskitetty pääosa VG:n alkiotuotannosta ja laboratorion henkilökunta on kouluttautunut alkioiden käsittelyyn.

VikingGeneticsin Hollolan hiehoasemalle saapuvista huippuhiehoista tuotetaan alkioita sekä OPU-menetelmällä että perinteisemmällä alkiohuuhtelulla. OPU (ovum pick up) tarkoittaa munasolujen poimimista suoraan munasarjoista. Sen jälkeen ne hedelmöitetään koeputkessa.
Tanskalaiset tuottavat omista hiehoistaan toistaiseksi alkioita itse. Noin kolmannes VG:n alkiotuotantoon hankittavista hiehoista pitää majaa Tanskassa. Siellä on myös VG:n siementuotannon pääpaino ja sperman sukupuolilajitteluun käytettävä tekniikka.
Ruotsissa on vielä siementuotantoasema,  mutta ei enää VG:n koordinoimaa keskitettyä alkiotuotantoa. Sitä varten ruotsalaiset hiehot matkaavat nyt Hollolaan. Ensimmäiset hiehot tulivat huhtikuussa ja siitä lähtien on saapunut erä joka toinen kuukausi, kertoo VikingGeneticsin alkiokoordinaattori Johanna Aro.
Parhaat hiehot valitaan genomitestillä
Hollolaan tulevat hiehot ovat perinnölliseltä tasoltaan Suomen ja Ruotsin parhaimmistoa. Kaikki on genomitestattu jo vasikkana kudos- tai verinäytteestä.
Genomiarvon perusteella hyviä hiehoja kartoitetaan kuukausittain, ja VG:n sonnianalyytikot valitsevat Hollolaan alkiotuotantoon ostettavat hiehot. Joistakin voidaan tehdä myös sopimus karjanomistajan kanssa, jolloin alkioita huuhdellaan tilalla.
Aron mukaan hiehoja valitaan laajalla rintamalla eri isistä ja emistä. Genomiarvo on tärkein valintaperuste, mutta osaindekseissäkään ei saa olla suuria heikkouksia. Myös emän tulokset ja rakenne tarkastellaan.
Jos karjanomistaja haluaa myydä huippuhiehonsa alkiotuotantoon, hän voi myöhemmin ostaa sen alkioita takaisin normaalia edullisemmin. Itse eläin ei enää palaa lähtötilalle, vaan menee tiineenä sopimuskarjoihin, Jokioisille tai Itä-Suomeen.
Alkiotuotantoon ostettavan holstein-hiehon hinta on 3 800 euroa ja punaisen rodun hiehon 3 000 euroa. VG:n ostotavoite on 90 punaista ja 40 holstein-hiehoa vuodessa. Koska Tanskassa punaisten populaatio on pieni, valtaosa niistä ostetaan Suomesta ja Ruotsista.
Holstein-hiehoista puolet ostetaan Tanskasta, loput Suomesta ja Ruotsista. Niiden määrää pyritään lisäämään, koska alkioille olisi enemmänkin kysyntää, kuten myös jerseyn alkioille. Jersey-rotuisia hiehoja pyritään ostamaan 35 eläintä, joista valtaosa sijoitetaan Tanskassa olevalle alkiontuotantoasemalle.
Alkioita jo alle vuoden ikäisiltä hiehoilta
Alkiotuotanto alkaa, kun hieho on 10–11 kuukauden ikäinen. OPU eli munasolujen keräys suoraan hiehojen munasarjoista jatkuu 12–13 kuukauden ikään.
Jos haluttua määrää alkioita ei ole siihen mennessä kertynyt, hiehoa huuhdellaan vielä 3–4 kertaa. Lopuksi se siemennetään.
Tarvittaessa alkioita voidaan tuottaa OPU-menetelmällä vielä noin sadan ensimmäisen tiineyspäivän ajan. Tavoite on 40 alkiota hiehoa kohti, huippuyksilöillä jopa 50. Jos hiehon jalostuksellinen arvo laskee matkan varrella, vähempikin riittää.
OPU:a voi tehdä eri tiheyksillä ja hormoneilla tai ilman. Hollolassa käytetään yleensä munasarjojen toimintaa vauhdittavaa FSH-hormonikäsittelyä, jolla saadaan enemmän kypsiä munasoluja kuin ilman hormonia.
Vanhemmista tiineistä hiehoista saadaan keskimäärin enemmän munasoluja kuin nuoremmista. Jalostuksellinen edistyminen on kuitenkin sitä nopeampaa, mitä nuoremmista eläimistä alkioita saadaan, koska näin sukupolvien välinen aika lyhenee. Maailmalla munasoluja kerätään joskus hyvinkin nuorista naudoista, mutta Suomessa “oputus” aloitetaan vasta kun eläimen oma kiimakierto on käynnistynyt, Johanna Aro huomauttaa.
Poimitut munasolut kiidätetään hiehoaseman omaan laboratorioon, jossa ne ja muut sattumat siivilöidään huuhtelunesteestä ja huuhdellaan laakeaan maljaan. Siitä munasolut etsitään mikroskoopilla yksitellen, kuten alkiot huuhtelunesteestä ja siirretään kypsytysputkeen lämpökaappiin. Nämä kuljetetaan Jokioisiin LUKE:n alkiolaboratorioon, jossa munasolut hedelmöitetään halutun sonnin spermalla seuraavana päivänä.
OPU-alkioiden loppukasvatus tapahtuu Jokioisissa, koska Hollolassa ei ole asiaan vaadittavaa puhdastilalaboratoriota IVF-varusteineen. Huuhtelualkiot sen sijaan käsitellään ja pakastetaan Hollolassa. Jokioisissa OPU-alkioita kasvatetaan viikon ajan laboratorio-olosuhteissa, minkä jälkeen ne tarkistetaan, luokitellaan ja ne ovat valmiita tuoresiirtoihin tai pakastukseen.
Alkioiden käsittelytekniikka kehittynyt
OPU-menetelmää kokeiltiin Suomessa jo kaksi vuosikymmentä sitten, mutta tuolloin alkioiden laadussa oli puutteita pakastusta ajatellen ja tiinehtyminenkin oli heikkoa. OPU-alkioita olisi pitänyt saada siirtää tuoreena, mutta vastaanottajia ei silloin löytynyt riittävästi Jokioisten ympäriltä, Johanna Aro muistelee.
Kun alkioiden huuhtelut alkoivat sujua, OPU:n kehittäminen jäi vähäksi aikaa taka-alalle. Vuonna 2014 se otettiin naftaliinista ja Jokioisilla keskityttiin tutkimaan OPU-alkioiden laatua ja pakastusta hyvin tuloksin.

Lue koko juttu KMVETin numerosta 6/2018

Teksti ja kuvat: Tiina Kolunsarka