Uudessa laissa tulisi tunnustaa eläinten itseisarvo
Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle syyskuussa. Eläinten hyvinvointilaki korvaa voimassa olevan eläinsuojelulain ja -asetuksen. Uudella lailla pyritään uudistamaan eläinten hyvinvoinnin sääntely vastaamaan nykypäivän käsitystä eläinten asemasta ja hyvinvointitarpeista.
Lakiesityksessä eläinten hyvinvoinnin edistäminen asetetaan lain ensisijaiseksi tavoitteeksi. Uutena asiana lain tarkoitukseen on tulossa mukaan eläinten kunnioituksen lisääminen. Myös velvollisuus kohdella eläimiä kunnioittaen lisätään lain yleisiin periaatteisiin. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että eläinten kunnioittamisen taustalla on ajatus eläimen itseisarvosta. Itseisarvoa ei kuitenkaan mainita itse lain pykälässä.
Mitä itseisarvo tarkoittaa?
Itseisarvoa on pidetty uutena eläinten suojelua koskevassa lainsäädännössä, ja käsite on herättänyt kysymyksiä. Itseisarvo kuitenkin määritellään monipuolisesti ja kattavasti lakiesityksen perusteluissa. Itseisarvo kertoo siitä, että eläin nähdään arvokkaana itsessään. Eläimen itseisarvo ei riipu siitä, millaisen arvon ihminen antaa eläimelle. Itseisarvo eroaa esimerkiksi välinearvosta, jolloin eläintä arvotetaan sen mukaan, millaista hyötyä eläimestä on ihmiselle. Eläimen itseisarvo kertoo eläimen moraalisesta asemasta tuntevana olentona.
Kuten jo lakiesityksen esitöissä tuodaan esiin, ajatus eläinten kunnioittamisesta ja arvosta ei ole uusi, vaan ne ovat keskeisiä lähtökohtia sille, miksi eläimiä halutaan suojella omalla lainsäädännöllä. Eläinoikeuden tutkijoiden mukaan itseisarvon voi nähdä olevan jo nykyisen eläinsuojelulain lähtökohtana, vaikkei itseisarvoa siinä suoraan tunnustetakaan. Eläimiä pyritään suojelemaan kärsimykseltä eläinten itsensä takia, mikä kertoo siitä, että eläimillä ja niiden hyvinvoinnilla nähdään olevan arvoa itsessään.
Eläinten itseisarvo ei muuta sellaisenaan eläinten oikeudellista asemaa, kuten toisinaan asiasta käytävässä keskustelussa kuulee uumoiltavan. Lakiesityksessä tuodaan selvästi esiin, että itseisarvo ei esimerkiksi muuta eläimen esineoikeudellista asemaa, ei tee eläimestä oikeussubjektia eikä estä sellaisenaan eläinten käyttöä nykyisin hyväksyttävillä tavoilla esimerkiksi tuotantoeläiminä, seura- ja harrastuseläiminä tai koe-eläiminä. Lain tarkoitussäännös kokonaisuudessaan velvoittaa hyöty–haittapunnintaan: eettiseen pohdintaan siitä, millaista eläinten hyvinvoinnille aiheutettua haittaa voidaan pitää hyväksyttävänä suhteessa eläinten pidosta ja käytöstä saatuun hyötyyn.
Kunnioittamisen periaate lain pykälissä
Millä tavalla itseisarvoon pohjautuvan kunnioituksen periaate näkyy sitten lain pykälissä? Esitöiden mukaan kunnioittamisen periaate toteutuu pääosin säädöksillä, joilla edistetään eläinten hyvinvointia. Eläinten hyvä kohtelu ja hoito edistävät niin eläinten hyvinvointia kuin kunnioittavaa suhtautumista eläimiin.
Kunnioittamisen periaate korostuu kuitenkin etenkin tietyissä lakiesityksen säännöksissä. Perusteluissa kunnioitukseen ja/tai eläinten itseisarvoon vedotaan muun muassa sellaisissa säännöksissä, joissa kielletään käytännöt, joita voi pitää eläimiä esineellistävinä ja niiden arvoa alentavina. Laissa kielletään kunnioitukseen viitaten esimerkiksi myytävien eläinten pito näyteikkunoissa, eläimen kosmeettinen värjääminen, sukupuoliyhteys eläimen kanssa, villieläinten käyttö viihteellisissä esityksissä ja eläimen lopetus viihdetarkoituksessa.
Itseisarvo tulisi näkyä lainkirjauksessa
Miksi itseisarvoa ei sitten mainita itse lain kirjauksessa? Tämä herättää kysymyksiä, sillä esitöissä useassa kohtaa perustellaan säännöstä itseisarvoon perustuvalla eläimen kunnioituksella. Koska kunnioittaminen pohjautuu ajatukseen eläinten itseisarvosta, joka vieläpä avataan laajasti ja kattavasti perusteluissa, olisi johdonmukaista tunnustaa itseisarvo lain pykälässä.
Lain tasolla tunnustetulla itseisarvolla on symbolista merkitystä. Lakitasoinen itseisarvon tunnustaminen muistuttaa ihmisen moraalisesta velvollisuudesta kunnioittaa eläimiä tuntevina olentoina riippumatta siitä, miten yhteiskunnassa arvotamme eläimet esimerkiksi hyödyllisiksi tai haitallisiksi. Eläinten itseisarvo on jo kirjattu EU:n koe-eläindirektiiviin. Lisäksi Alankomaiden, Norjan ja Sveitsin eläinsuojelulakeihin on kirjattu eläinten itseisarvo. Eläinten asema tuntevina olentoina on tunnustettu myös EU:n perustamissopimuksessa. Itseisarvon kirjaamista lain pykälään toivottiin yleisesti yksityishenkilöiden ja myös monien sidosryhmien antamissa lausunnoissa.
Jo lain perusteluissa tuodaan esiin, että kunnioitusta koskevan tavoitteen keskeisenä tarkoituksena on vaikuttaa ihmisten ajattelutapaan, jotta se kehittyisi eläinten hyvinvointia edistävään suuntaan ja haastaisi pohtimaan eläinten kohtelua yhteiskunnassamme. Lainsäädäntö paitsi asettaa vähimmäisvaatimukset eläinten pidolle ja kohtelulle se myös muokkaa yhteiskunnan asenteita eläimiä kohtaan. Lainsäätäjän tulisikin ohjata yhteiskunnan asenteita eläimiä arvostavaan suuntaan ja tunnustaa eläinten itseisarvo lain kirjauksessa. ◻