Onko kotieläintuotteiden tuottaja- hintojen nousu pysyvää?
Maatilatalouden tuotantopanosten hintojen nousun rajuus viime syksyn ja talven aikana yllätti kaikki alan toimijat. Erityisesti rehujen, energian ja öljyyn pohjautuvien tuotantopanosten hintojen nousu on kurittanut kotieläintiloja.
Vaikka viljan tuottajahinnat nousivat talven aikana nopeasti ennätyslukemiin ei samaa tapahtunut kotieläintuotannossa. Syitä on useita, muun muassa jalostavan teollisuuden pitkät hintasopimukset kaupan kanssa. Vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai kotieläintuotteiden tuottajahinnat kunnon nousuun, kun rehujen saatavuus ja sitä seurannut kotieläintuotannon supistuminen iski oikeasti tuotteiden tarjontaan.
Maidon tuottajahinta on nyt 10 senttiä korkeampi kuin vuosi sitten, sianlihan hinta on yli 200 euroa ensimmäistä kertaa koko EU-aikana ja myös munien ja siipikarjanlihan hinta on noussut selvästi. Ainoastaan porsaiden hinnassa nousu on ollut vaimeampaa.
Tuottajahintojen nousu ei toistaiseksi ole onnistunut kattamaan tuotantopanosten hinnan nousun aiheuttamaan kustannusten lisääntymistä, mutta oletettavaa on, että jossakin vaiheessa erityisesti energian ja rehun hinta lähtee alaspäin. Sähkön- ja öljyntuotantoa lisätään nyt voimakkaasti kaikkialla, mutta lannoitteiden kannalta olennaisen maakaasun hinta jäänee edelleen korkeaksi.
Viljan hinnat ovat jo kääntyneet alaspäin ja jos Pohjois-Amerikan ja Euroopan sadot ovat suhteellisen normaaleja, niin myös väkirehun hinnat laskevat.
Suuri kysymys onkin, mitä tapahtuu lihan, maidon ja munien hinnoille? Nyt kun hinnankorotuksia on saatu ajettua ketjussa läpi, on kerrankin mahdollisuus vakiinnuttaa tuottajahinnat pysyvästi korkeammalle. Tämä vaatii kuitenkin tuottajilta markkinakuria.
Pienikin ylitarjonta laskee heti hintoja, mutta niin kauan kuin eletään pienessä niukkuudessa, hintojen ylläpito helpottuu. Tässä tilanteessa tiukat ja sitovat tuotantosopimukset jalostavan teollisuuden kanssa voivat osoittaa tehonsa, vaikka ne välillä herättävät kiukkua kotieläinyrittäjien keskuudessa.
Lawsoniaan tepsivät tutut keinot
Lawsonia-bakteeritulehdus on yleinen myös suomalaisissa sikaloissa. Tauti on salakavala, koska se voi olla joskus täysin oireeton, mutta silti aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, kun samaan aikaan rehunkulutus kasvaa ja päiväkasvu heikkenee.
Lawsoniaan onneksi tepsivät tutut keinot eli antibiootit, huolellinen hygienia ja osastojen kunnollinen desinfiointi. Vaikeissa tapauksissa hieman pidennetty tuotantotauko erien välillä voi olla tarpeen. Tarjolla on myös rokote.
Olennaisinta on kuitenkin tautitapausten huolellinen selvittäminen. Antibioottien käyttö on oltava viimeinen keino ja ennen niitä pitää varmistua taudinaiheuttajasta PCR-testillä.