Toiveissa vielä nasevampi järjestelmä
Naseva on meille kaikille, ainakin nautapuolen ihmisille, jo pitkältä ajalta tuttu järjestelmä. Itsekin tein ensimmäiset vuosikatsaukset Nasevaan jo vuonna 2008.
Suuri osa nautatiloista kuuluu Nasevaan jo pelkästään siksi, että meijerit ja lihatalot vaativat sitä tuottajiltaan. Nykyisin Naseva on ISO9001-sertifioitu nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä.
Idea nautatilojen terveydenhuollon kansallisesta seurantajärjestelmästä oli alun perin tärkeä ja on sitä edelleen. Ulkopuolinen arviointi on nykymaailmassa välttämätöntä. Ei riitä, että sanomme, että teemme jonkin asian hyvin, vaan tekeminen pitää myös dokumentoida. Laatujärjestelmät ovat nykyisin itsestäänselvyys ja niiden sisällölle asetetaan yhä kovemmat vaatimukset.
Nasevan tarkoitus on olla apuna nautojen terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Heti alusta lähtien Nasevassa on korostunut tiedonkeruu ja raportointi. Itse olisin heti alusta lähtien toivonut rinnalle monipuolisemmin terveydenhuoltoa tukevia, valmiita lomakkeita. Vuosikatsauksen täyttäminen palvelee kokonaiskuvan hahmottamisessa, mutta varsinaiseen ongelmien ratkaisuun ei siitä ole apua.
Hyviä koulutuksia ja ohjeita on kyllä Nasevan ja ETT:n kautta saatavilla, mutta edelleen kaipasin Nasevaan utareterveyteen, vasikkaongelmiin, hedelmällisyysongelmiin, halvauksiin sekä tuotosongelmiin keskittyviä lisälomakkeita terveysongelmien selvittämiseen.
Tämä auttaisi paljon niitä kuntapraktikoita, jotka tekevät terveydenhuoltotyötä muun työn ohessa, päivystävät ja tekevät virkatyötä, mutta haluavat myös auttaa karjatiloja mahdollisimman hyvin. Heillä ei välttämättä riitä resursseja luoda itseen työtä helpottavia lomakkeita tai tärkeitä näkökulmia voi jäädä huomiomatta.
Yksityiset lypsykarjojen terveydenhuoltoon keskittyneet yritykset tekevät laadukasta ja arvokasta työtä. Kunnaneläinlääkäreillä on kuitenkin oma tärkeä roolinsa myös terveydenhuollossa. Kunnaneläinlääkärijärjestelmän lakisääteisenäkin lähtökohtana on taata eläinlääkäripalvelut kaikenkokoisille kotieläintiloille joka puolella Suomea.
Yksi tärkeä, mutta ehkä alihyödynnetty tapa on Nasevan on tautiepidemioista ilmoittaminen erityistilannetoiminnon avulla. Kun tilalla on todettu tartunta, kuten korona- ja RS-virusepidemia, merkitään Nasevaan erityistilanne. Näin saadaan tartunnoista kerättyä valtakunnallista tietoa ja tieto menee myös tätä kautta meijerille ja teurastamolle, jos tila ei sitä hoksaa erikseen ilmoittaa.
Nasevan terveydenhuoltokäyntien tietoja hyödynnetään Nasevan jäsenyrityksissä myös määriteltäessä maidontuottajan velvollisuuksia. Yrityksissä on esimerkiksi asetettu vaatimuksia siitä, kuinka pitkä vuosikatsausväli korkeintaan saa olla. Nupoutustapa ja sorkkahoito ovat osalle yrityksiä asioita, joita seurataan vuosikatsauksen tiedoissa Jos ne eivät ole kunnossa, maidon vastaanotto voidaan lopettaa.
Terveydenhuoltoeläinlääkärin tehtävänä on auttaa tilaa kehittämään tuotantoa ja eläinten hyvinvointia sekä huomaamaan kehityskohteita ja saamaan palautetta myös hyvin tehdystä työstä.
Eläinlääkärin tulee Nasevan laatujärjestelmässä arvioida kaikki kohdat hyödyntämällä Nasevan arviointiohjetta ja käyttämällä omaa asiantuntemustaan. Terveydenhuoltoeläinlääkärille tämä ei ole vaikeata, jos ohjeet ovat selkeät ja riittävän yksityiskohtaiset. Yritykset tekevät omat tulkintansa ja toimenpiteensä. Jos eläinlääkärin tulkinta johtaa siihen, että maitoa ei vastaanoteta, hän jää yrityksen ja tuottajan väliin, vaikka asia on viime kädessä tuottajan ja yrityksen välinen asia.
Nupoutus on tällainen esimerkki silloin, kun asiat eivät ole aivan hyvin, muttei ihan huonostikaan. Osalle yrityksistä kelpaa vuosikatsauksessa nupoutuksen arvosanaksi vain 1 eli hyvä. Jos eläinlääkäri antaa nupoutuksesta 2 eli tyydyttävän, se voi riittää maidon vastaanoton katkaisemiseen. Idea voi tuntua helpolta, kun ei tee arviointia käytännössä.
Kun kaikki on kunnossa, arviointi on helppoa. Jos asiat ovat hyvin huonosti, arviointi ei silloinkaan tuota vaikeuksia. Maailmassa on kuitenkin todellisuudessa paljon tilanteita siltä väliltä. Kriteeristön pitäisi olla tällaisissa tapauksissa kiistaton ja kertoa selvästi, miten arviointi tehdään, ja mitä siitä seuraa.
Vuosikatsauksella arvioidaan tilannetta kuluneen 12 kuukauden aikana. Miten huonosti hoidettu asia voi edes korjautua hyväksi päivässä? Minusta tätä varten on kohta tyydyttävä. Se antaa mahdollisuuden toisaalta kehittää toimintatapoja ja toisaalta varoittaa, että tilanne on kehittymässä huonommaksi ja asiaa pitäisi parantaa.
Järjestelmä on pysynyt vuosia aika samanlaisena. Nyt meneillään on useita hankkeita, joissa selvitetään nautojen hyvinvoinnin todentamismahdollisuuksia. Nasevaan on tarkoitus tuoda aiempaa kattavampi hyvinvointimittaristo myös eläinlääkärin ja tilan työkaluksi. Lisäksi toivon, että eläinlääkäreille ja yrityksille tulee nykyistä selkeämmät ohjeet omista velvoitteistaan ja järjestelmään liitetyistä säännöistä. ◻