Taudit yhdistävät eläimiä ja ihmisiä
Zoonooseiksi kutsutaan tartuntatauteja, jotka voivat levitä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Iso osa infektiotaudeista on zoonooseja. Zoonoosien ennaltaehkäisy on merkittävää kansanterveystyötä, mutta myös tärkeää kotieläintalouden kannattavuudelle.
Zoonoosien aiheuttajiin kuuluu erilaisia bakteereita, viruksia, alkueläimiä, loisia ja muita taudinaiheuttajia,. Vakavia zoonooseja, joita ei tällä hetkellä enää esiinny Suomessa, ovat esimerkiksi raivotauti, luomistauti ja nautatuberkuloosi. Yleisimpiä meillä esiintyviä zoonooseja ovat kampylobakterioosi, kryptosporidioosi, salmonellat, listerioosi, yersinioosi ja EHEC.
Salmonella on monille karjanomistajalle tutuin zoonoosi. Suomessa on elintarvikeketjussa salmonellalle nollatoleranssi. Tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että jos nauta-, sika- tai siipikarjatilalta löytyy salmonellaa, rajoitukset astuvat voimaan, kunnes salmonella on saatu hävitettyä tilalta.
Käytännössä se tarkoittaa epidemiologista selvitystä, näytteidenottoa, saneeraussuunnitelmaa, puhdistamista, pesemistä desinfiointia, mahdollisesti eläinten lopetuksia, rajoituksia eläinten myynnille ja rakenteiden korjauksia. Kustannukset ovat suuret, ja silloin on toivottavasti tukena salmonellavakuutus.
Toimenpiteet ovat lakisääteisiä ja ne tähtäävät ennen kaikkea ihmisten terveyden suojaamiseen, vaikka tämä tärkeä kansanterveystyö kaatuukin elinkeinon ja tilan kustannettavaksi. Tilojen tärkeimpiä suojautumiskeinoja ovat ostoeläinten salmonellavapaus sekä mahdollisimman hyvä rehujen varastointi ja ruokintahygienia.
Uusin kotieläintaloutta ravisteleva zoonoosi, on korkeapatogeeninen lintuinfluenssa. Lintuinfluenssan tämänhetkinen virusmuoto ei leviä ihmiseen helposti, mutta viruksen muuntumista ihmiselle nykyistä vaarallisemmaksi pelätään perustelluista syistä. Lintuinfluenssan on todettu leviävän turkiseläinten välillä ja etenkin minkissä uskotaan lintuinfluenssa muuttuvan helpoiten ihmiselle nykyistä vaarallisemmaksi muodoksi. Suomen turkistarhoja on verrattu Kiinan Wuhanin eläintoreihin eli paikkaan, josta koko maailman osittain pysäyttäneen koronapandemian uskotaan saaneen alkunsa.
Lintuinfluenssan leviämistä tuotanto- ja kotieläimiin pyritään estämään erilaisilla määräyksillä, jolla pyritään estämään tartunnan leviämistä ja kotieläinten pääsemistä kosketukseen luonnon lintujen kanssa. Jos harrastekanalasta, riistatarhalta tai tuotantosiipikarjatilalta löydetään lintuinfluenssatartunta, pitopaikan linnut lopetetaan ja Ruokavirasto määrittää ympärille suojavyöhykkeen, jonka sisällä eläimet täytyy pitää suojattuna luonnon linnuilta. Tämä on haasteellinen tehtävä, jos tuotanto perustuu eläinten ulkona pitoon tarhoissa, eikä varsinaisia sisätiloja ole riittävästi.
Lintuinfluenssa on aiheuttanut paljon huolta, pelkoa ja työtä etenkin siipikarjatiloilla ja turkistarhoilla. Turkistarhoilla on lopetettu lintuinfluenssan vuoksi paljon eläimiä, etenkin minkkejä. Turkistarhojen tapahtumien seuraaminen pelkästään tiedotusvälineistäkin on ollut surullista. Turkistarhaajat ja tarhoilla tarkastuksia tekevät eläinlääkärit ovat joutuneet todellisen kriisin keskelle.
Lintuinfluenssaepidemia on saanut myös turkistarhausta vastustavien mielipiteet voimistumaan entisestään. Eläinten hyvinvointiargumenttien lisäksi nyt vaa’assa painaa myös ihmisten terveys. Turkistarhauksen kieltämistä vaativia adresseja on kerätty, ja asia menee eduskunnan käsittelyyn.
Turkistarhaus on tällä hetkellä laillinen elinkeino, eikä turkistuottajia saa syyllistää tai jättää oman onnensa varaan tässä tilanteessa. On kuitenkin hyvä, että turkistuottajat ovat itse jo miettineet vaihtoehtoja. Ihmisten terveysuhka on niin vakava asia, että turkistuotannon kielto voi toteutua, jos ei nyt niin lähivuosina. Lisäsyynä mahdolliselle kieltopäätökselle painavat myös yhä kasvavat eläinten hyvinvointivaatimukset. Maailma muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana. Muuten voi käydä vielä huonommin.
Lintuinfluenssa on toistaiseksi keskittynyt Länsi-Suomeen. Meillä täällä Itä-Suomessa on ollut vain yksi todettu tapaus. Elokuun puolessa välissä löytyi korkeapatogeeniseen lintuinfluenssaan kuollut naurulokki Mikkelin kaupungin pääkirjaston katolta, torin laidalta. Kuolleita lintuja löytyi neljä, mutta vain yksi oli enää tutkimuskelpoinen.
Mikkelin lintuinfluenssalöytö ei aiheuttanut suuria toimenpiteitä, eikä suurta hysteriaa, vaikka toki omasta kaupungista löytynyt tapaus aiheutti osassa huolta.
Ihminen on merkittävässä roolissa myös eläintautien leviämisessä. Osa taudeista voi levitä suoraan ihmisestä eläimeen. Useimmiten eläintaudit kuitenkin kulkeutuvat ihmisen mukana. Jalkineet, vaatteet, kulkuneuvot, varusteet, kotieläintuotteet, metsästystrofeet, kansainvälinen ruokajäte ja eläinten tuonnit voivat kaikki toimia vakavien eläintautien levittäjänä uusille alueille.
Suu- ja sorkkataudin uskotaan levinneen aikanaan Iso Britanniaan ensin kansainvälisen ruokajätteen mukana sikoihin ja sieltä lampaisiin ja nautoihin. Seuraukset olivat silloin karmeat. Levisikö afrikkalainen sikarutto Ruotsiin ihmisen mukana, ja tuleeko se näin myös Suomeen?
Eläinlääkäreiden, lääkäreiden, ympäristötutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden yhdessä tekemä One Health-tutkimus on yhä ajankohtaisempaa. Yhteys ihmisten, eläinten ja ympäristön välillä on erottamaton. Yhteistä on myös terveytemme. ◻