Pääkirjoitus: Vapaakauppasopimus edellyttää elintarviketuonnin tiukkaa valvontaa
EU:n jäsenmaiden enemmistö hyväksyi tammikuun alkupuolella yli neljännesvuosisadan ajan neuvotellun vapaakauppasopimuksen niin kutsuttujen Mercosur-maiden eli Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn kanssa. EU:n suurista jäsenmaista Ranska ja Puola vastustivat loppuun asti sopimusta. Niiden päähuolenaiheena oli mahdollinen maataloustuotteiden vyöry EU:n markkinoille.
Sopimuksen lopullinen voimaantulo vaatii vielä Euroopan parlamentin hyväksynnän ja sopimuksen ratifioinnin kaikissa jäsenmaissa.
Sopimuksen ratifiointi on lähinnä tekninen asia, mutta Euroopan parlamentin hyväksyntä vapaakauppasopimukselle ei ole läpihuutojuttu, sillä vastustusta löytyy merkittävästi.
Todennäköistä kuitenkin on, että sopimus hyväksytään tammi-helmikuun vaihteessa ja sopimus astuu voimaan vaiheittain loppuvuodesta 2026.
Suomessa ollaan oltu huolissaan lähinnä naudan- ja siipikarjanlihan tuonnista. Molempia tuodaan jo nykyisinkin Suomeen erityisesti Brasiliasta. Erityinen huoli kohdistuu naudan arvo-osien tuontiin, sillä niiden osalta Suomi on varsin pieni markkina ja pienikin tuonti voi muuttaa merkittävästi markkinatilannetta.
EU:n komissio lupaa, että sopimuksen alaista elintarvikkeiden tuontia valvotaan tiukasti ja sopimus antaa myös mahdollisuuden keskeyttää tuonnin, jos epäkohtia havaitaan.
Brasilialaisesta lihasta on jo aiemmin löydetty muun muassa hormonijäämiä.
Komission puheenjohtaja ja maatalouskomissaari ovat lupailleet, että tuontituotteille asetetaan samat tuotantovaatimukset kuin EU:n omalle tuotannolle, mutta varmaa tämä ei ole, ja kaukana olevien tuotanto-olosuhteiden ja tuotantotapojen valvonta on hankalaa. Katse kääntyykin valvontaviranomaisiin eli tulliin ja yleiseen elintarvikevalvontaan. Jää pitkälti heidän vastuulleen, että EU:n alueelle tuodaan vain täällä hyväksyttyjä tuotteita.
Kylmästä ja lumesta on myös hyötyä
Tammikuun pakkasjakson aikana moni kotieläintuottaja manasi olosuhteita. Yksimahaisten puolella lämmitystarve kasvoi merkittävästi ja nautapuolella kylmyys tuo ongelmia lähes kaikkeen toimintaan, erityisesti rehun- ja lannankäsittelyyn, pesuihin ja vasikoiden hoitoon. Jäätyneet vesiputket tai lantakoneet ovat viheliäisiä korjattavia ja jäätyneen karkearehun käsittely on hankalaa ja kuluttaa koneita. Kylmyys on merkittävä lisäkustannus suomalaiselle kotieläintaloudelle niin muuttuvissa kuin kiinteissä kustannuksissa.
Toisaalta kylmyys ja lumi ovat myös etu Suomelle.
Esimerkiksi sinikielitauti ei ole vielä levinnyt Suomeen ja moni muukin taudinaiheuttaja niin eläin- kuin kasvipuolella kavahtaa Suomen olosuhteita. Itäisen Suomen lumisuus on ainakin osittain rajoittanut villisikojen matkaa Venäjältä Suomeen ja siten osaltaan helpottanut afrikkalaisen sikaruton aiheuttamaa tautipainetta.
Naudoille lumessa liikkuminen ei ole ongelma ja lumi tekee hyvää nautojen sorkille. Erityisesti, kun nautojen sorkkaongelmista on tullut merkittävä tuotannollinen ongelma pihattonavetoiden yleistyessä ja laidunnuksen vähentyessä.