Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Nauta
    • Sika
    • Terveys ja hyvinvointi
    • Uutiset
  • Digilehti
    • Näköislehdet
    • Lehtiarkisto
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

ternimaito

  • Nauta
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 20.1.2026

Katse vasikan napaan

Napatulehdusten ennaltaehkäisemisessä korostuu onnistunut ternimaitojuotto, kuten aina pikkuvasikoiden alkuhoidossa. On tärkeää huolehtia myös olosuhteiden puhtaudesta, lämpimästä makuupaikasta sekä riittävästä maidon saannista, erityisesti elämän ensimmäisen viikon aikana.

Siirry artikkeliin

  • Nauta
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 16.1.2026

Hyvät mikrobit antavat vasikalle elinvoimaa

Elämänsä ensimmäisinä viikkoina emältä saaduilla hyödyllisillä mikrobeilla on suuri merkitys vasikan elinvoimaisuuteen. Ternimaidon ohella on tärkeää, että emä ja vasikka olisivat riittävän pitkään syntymän jälkeen yhdessä, sillä se auttaa vasikan vastustuskyvyn kehittymisessä.

Siirry artikkeliin

  • Sika
/ 27.4.2025

Onko pahnueiden tasaus kuitenkaan viisasta?

Pahnueet pyritään tasaamaan niin, että jokaisella emakolla on imetettävänään sopiva määrä porsaita sekä maidon riittävyyden että utareen kehityksen näkökulmasta. Tasaamisella on merkitystä porsaiden ternimaidon saantiin, jos se tehdään ensimmäisen vuorokauden aikana. Oikein toteutettuna porsaiden siirtely ja pahnueiden tasaaminen parantaa tuotantotuloksia, mutta riskinä on myös tautipaineen nousu ja turhan työn tekeminen.

Siirry artikkeliin

  • Nauta
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 17.2.2025

Ihmeellinen ternimaito on tärkeää vasikalle

Ternimaidon merkitystä ei voi kyllin korostaa, painotti eläinlääketieteen tohtori Ingrid Lorenz esitelmässään Eläinlääkäripäivillä Helsingissä marraskuussa. Ternimaito ei ole pelkkiä vasta-aineita, se sisältää monia muitakin hyödyllisiä aineita, joita on vasta viime aikoina alettu tutkia.

Siirry artikkeliin

  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 10.9.2024

Porsaille paras alku elämään, kun emakko voi hyvin jo tiineysaikana

Tiine emakko on kiireinen. Se kasvattaa syntymättömiä porsaitaan, tuottaa niitä varten ternimaitoa ja valmistautuu tulevaan porsimiseen sekä uuteen imetyskauteen. Samalla nuori emakko kasvaa vielä itsekin. Onkin tärkeää varmistaa, että emakko voi hyvin ja on terve. Emakon hyvinvointi turvaa myös syntyville pikkuporsaille paremmat lähtökohdat uuteen elämään.

Siirry artikkeliin

  • Nauta
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 8.2.2024

Nuorkarjahavainnoista uutta näkökulmaa vasikoiden hyvinvointiin

Vasikoiden terveyttä ja hyvinvointia edistävät ratkaisut ovat monesti hyvin yksinkertaisia ja ilmeisiä. Moni tuntee ne, mutta ei silti aina toimi niiden mukaan, väittää hollantilainen eläinlääkäri Joep Driessen. Hän kiertää maailmaa Cowsignals-lähettiläänä herättelemässä karjanomistajia katsomaan eläimiään uusin silmin.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
  • Nauta
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 10.1.2024

Ennaltaehkäisevillä lääkkeillä tartuntatauteja vastaan

Karjakokojen kasvaminen on tuonut mukanaan eläintautikentälle uusia tuulia ja pyyhkinyt historiaan Suomen lintukodon, jossa vaikkapa kryptosporidioosi oli vain suuren maailman…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
  • Nauta
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 17.5.2023

Ternimaito on vasikan henkivakuutus

Eläinten hyvinvointikorvausten sitoutumisehdoissa vasikoiden osalta vaaditan tämän kauden alusta ternimaidon laadun mittaamista Brix-ominaispainomittarilla sekä varautumista niin, että syntyvälle vasikalle on…

Siirry artikkeliin

  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 17.6.2022

Näin luovut sinkin käytöstä ilman ripulia

Sinkkioksidin lääkkeellinen käyttö vieroitusripulin ehkäisyyn kielletään heinäkuussa. EU-tasolla tehtyyn päätökseen vaikuttivat sinkin lääkinnällisen käytön ympäristöhaitat ja mahdollinen antibioottiresistenssin kehittyminen.

Siirry artikkeliin

  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 2.5.2022

Ternimaito on porsaalle elämän eliksiiri

Ternimaito on vastasyntyneelle nisäkkäälle elintärkeää. Se sisältää paljon energiaksi käytettävää rasvaa ja sokeria sekä paljon valkuaisaineita, joihin kuuluvat myös immunoglobuliinit eli vasta-aineet. Vasta-aineet muodostavat jälkeläisissä passiivisen immuunipuolustuksen, joka suojaa vastasyntyneitä taudeilta ja tulehduksilta ensimmäisten elinviikkojen ajan ennen kuin jälkeläisten oma aktiivinen immuunipuolustus kehittyy.

Siirry artikkeliin

Käytännön maamies Farmit
Traktori- ja puimurivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Näyttelykalenteri
Market.info Koejaa, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Ruokinnan lisäkomponentit voivat olla hyvä apu ongelmatilanteissa
    Sikojen ruokinnan tueksi on tarjolla laajalti erilaisia valmisteita ja ruokinnan erikoistuotteita, jotka lupaavat monenlaisia hyötyjä eläinten hyvinvointiin ja terveyteen. Tiloilla luotetaan kuitenkin usein yksinkertaiseen ruokintaan ilman lisäkustannuksia....
  • Kolme askelta parempaan tautisuojaan
    Syyskuu on tautisuojauskuukausi. Syksyn ja talven lähestyessä tautipaine usein kasvaa, joten ennakointi on tärkeää. ...
  • Navetan toiminnallisuus on helppoutta ja sujuvuutta
    Navetan hyvä toiminnallisuus tarkoittaa lehmien hyvinvointia ja helppoa liikkumista. Ihmisille se tarkoittaa sujuvaa ja turvallista työntekoa. Toiminnallinen navetta voi olla hankintana kalliimpi, mutta käyttökustannuksiltaan edullisempi ja työmenekiltään pienempi....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
  • Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
  • Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
  • KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
Katso Instagramissa
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
2 päivää ago
View on Instagram |
1/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
2 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
4 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
5 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
5 päivää ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
5 päivää ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
6 päivää ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
9/9

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Juttuvinkki
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, testaa ja vertaile
  • KM
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari