Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Nauta
    • Sika
    • Terveys ja hyvinvointi
    • Uutiset
  • Digilehti
    • Näköislehdet
    • Lehtiarkisto
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

afrikkalainen sikarutto

  • Nauta
  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
  • Ulkomaat
/ 14.10.2024

Eläintautien tartuntatilanne: ASF-tilanne pahenee Euroopan sikaloissa

Lähes 600 sikalaa on saanut tänä vuonna jo ASF-tartunnan Euroopassa. Pahin jakso voi olla vielä edessä, sillä viime vuosina tapausten…

Siirry artikkeliin

  • Nauta
  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
  • Ulkomaat
/ 19.8.2024

Maailman eläintaudit: Ilmastonmuutos lisää vektorivälitteisiä epidemioita

Vektorivälitteiset taudit ovat nousemassa merkittäväksi uhkaksi sekä ihmisten että eläinten terveydelle, Maailman eläintautijärjestö WOAH varoittaa. Viime vuosina niiden esiintyvyys ja leviäminen ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Järjestön vuoden 2023 ja vuoden 2024 alun kattava raportti ”Animal Health Situation Worldwide” painottaa tehokkaiden valvontatoimenpiteiden kiireellistä tarvetta ja ongelman monimutkaisuutta.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 14.4.2024

Yhteistyössä vakavia eläintauteja vastaan

Vuoden 2020 loppupuolelta alkaneelle maailmanlaajuiselle lintuinfluenssaepidemialle ei näy loppua. Korkeapatogeeninen lintuinfluenssa on vakava A-luokan eläintauti ja leviämistä ihmisiin pelätään. Virus…

Siirry artikkeliin

  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
  • Ulkomaat
/ 13.10.2023

ASF-tartunnat saartavat Suomea

Ruotsista tuli Euroopan unionin 15. maa, jossa on todettu afrikkalaista sikaruttoa. Tartunta on nyt noin puolella Euroopan valtioista. Toinen puoli on varpaillaan ja valmistautuu viruksen leviämiseen. Ruotsin tapaukset ovat satojen kilometrien päästä lähimmistä Viron ja Saksan tartunnoista, joten viruksen epäillään levinneen villisikoihin jäteaseman ruokajätteestä.

Siirry artikkeliin

  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 31.7.2023

Mitä tapahtuu, jos afrikkalainen sikarutto tulee meille?

Afrikkalainen sikarutto on merkittävä riski suomalaiselle sikataloudelle. Taloudellisten vaikutusten lisäksi sillä olisi isoja vaikutuksia tartuntavyöhykkeellä jäävien tilojen toimintaan, koska vain tietyt ehdot täyttävät sikojen siirrot olisivat sallittuja. Tartuntavyöhykkeellä sikaliikenne pysähtyisi vähintään 15 vuorokauden ajaksi. Eläinliikenteen katkeaminen johtaisi tiloilla nopeasti kasvatustilan loppumiseen.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
  • Nauta
  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 18.6.2023

Harjoittelemalla tauteja vastaan

Olen ollut valmiuseläinlääkärinä parikymmentä vuotta. Alkuajoilta muistan muutaman mielenkiintoisen ja antoisan harjoituksen, jolloin harjoittelimme kotieläintiloilla. Yksi harjoitus oli suu- ja…

Siirry artikkeliin

  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 19.10.2022

Afrikkalaisen sikaruton uusi aalto kestänyt jo 15 vuotta

Kaikkiaan 74 maata on raportoinut afrikkalaisesta sikarutosta alueellaan vuoden 2005 ja heinäkuun 2022 välillä. Tämänkin vuoden aikana neljä uutta maata on raportoinut taudista maailman eläintautijärjestölle, ja toiset neljä maata tartunnoista uudella alueella. ASF ei ole katoamassa, vaikka tauti ei nyt päivittäisessä uutisvirrassa juurikaan tule esiin.

Siirry artikkeliin

  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
  • Uutiset
/ 12.8.2022

ASF rokote edistyy

Useat lähteet kertoivat kesäkuussa afrikkalaista sikaruttoa vastaan tarkoitetun rokotteen edistymisestä. Rokotetta on kehitetty yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Vietnamin kesken. Riippumattomien tieteellisten…

Siirry artikkeliin

  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 8.11.2021

ASF:n seuraukset maailman sikamarkkinoilla pitkäaikaisia

Afrikkalainen sikarutto lähti leviämään Kaukasukselta vuonna 2007. Eurooppaan se tuli Baltian ja Puolan kautta vuonna 2014. Kiinassa se todettiin virallisesti 2018. Amerikan tauti saavutti tänä vuonna. Taudin vaikutukset ovat koko ajan olleet valtavia ja seuraukset pitkäaikaisia. Ranskan sikatutkimus on koonnut päivitetyn katsauksen taudin vaikutuksesta maailman markkinatilanteeseen.

Siirry artikkeliin

15.10.2020

Villisikatarhakin suojautuu afrikkalaiselta sikarutolta

Villisiat nousivat jälleen otsikoihin, kun Saksasta tavattiin ensimmäiset ASF-tapaukset luonnonvaraisissa villisioissa. Tautia pelätään myös Suomessa, mutta villisikoja myös tarhataan ympäri…

Siirry artikkeliin

Käytännön maamies Farmit
Traktori- ja puimurivertailu Tuhat Suomen suurinta maatilaa
Satokisa Näyttelykalenteri
Market.info Koejaa, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Vaikka siitossonneja huudettiin hyvin, vieläkin on valinnanvaraa
    Kevään siitossonnihuutokaupoissa sonnien myynti sujui viime kevään tapaan lähes ennätyslukemissa. Sonneja jäi runsaasti myös jälkimyyntiin, joten vieläkään ei ole myöhäistä hankkia uutta sonnia karjaan....
  • Tarttuvien tautien torjunnassa parhaiten osuvat ja uppoavat hyödylliseksi koetut vinkit
    Useimmat tuottajat kyllä tietävät, miten eläintauteja voidaan torjua, mutta hyvät keinot eivät aina päädy käytäntöön. Siksi on hyvä pohtia, mitä hyötyjä tautisuojauksella saavutetaan. Aikataulutus on tärkeää etenkin töissä, joita on helppo lykätä myöhempään, eikä tulosten seurantaa kannata unohtaa....
  • Lihantarkastuksesta hyödyllistä tietoa myös eläimen hyvinvoinnista
    Lihantarkastuksen ensisijainen tarkoitus on varmistaa lihan turvallisuus kuluttajalle. Samalla saadaan paljon tietoa, jota voidaan hyödyntää sikojen terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Tietojen soveltaminen vaatii kuitenkin hieman perehtymistä....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Tältä näyttivät #KMRuutukisa syysvehnät 13.5.2025 @lantmannenagro koetilalla Hauholla.
  • Käytännön Maamiehen Ruutukisaan on pitkään toivottu Mustialan joukkuetta, ja nyt sellainen viimein saatiin, #TulevaisuudenViljelijät. Näitä nuoria Mustialan kasvatteja yhdistää halu kehittää suomalaista maataloutta, kokeilla uutta, sekä jakaa oppia yhdessä tekemisestä. Joukkueen tavoitteena on tuottaa huippusato menetelmällä, jonka kaikki viljelijät pystyvät toteuttamaan omalla tilallaan isommassa mittakaavassa.
Joukkueen lajikkeena on Informer, joka on talvehtinut hyvin ja näyttänyt potentiaalinsa myös Ruotsin viljavainioilla. Virossa kyseisellä lajikkeella on tehty satoennätys, ehkäpä syksyllä koetaan Hauholla sama?
Joukkueessa on 8 jäsentä:
Kapteeni Vili Silmälä tulee Tammelasta sikatalouden keskeltä. Hän on viljelyyn intohimoisesti suhtautuva joukkueen ruiskutusspesialisti. 
Artturi Ala-Viikari Punkalaitumelta on monipuolinen tekijä, joka pyörittää isänsä ja setänsä kanssa kotitilan arkea, tekee maataloustöitä naapuritilalla, hyppää sujuvasti kuorma-auton rattiin ja ehtii vielä myydä maatalouskoneitakin. 
Henri Paija Pälkäneeltä tuottaa perunaa, valkosipulia ja vähän kaikkea muutakin siinä sivussa. Henri on hyvin tarkka ja asiakaslähtöinen kaveri.
Antti Syrjä Padasjoelta on monipuolinen erikoiskasvimies. Antin pelloilta löytyy perunaa, hernettä, mansikkaa ja viljoja, mutta erityisesti hänen sydämensä sykkii sokerijuurikkaalle. 
Matti Mikkola Lempäälästä on siemenviljelijä. Lisäksi hän maahantuo ja myy viljanlajittelijoita sekä maatalouskoneita. Matti on melkoinen suunsoittaja, jonka muut joukkueet ehkä ovat jo huomanneet.
Miikka Hirvonen Liperistä toimii Pohjois-Karjalan edustajana, ja tuo joukkoon ripauksen karjalalaista maitomiehen luovuutta. C-alueella kaikki näyttää menevän paremmin, ainakin jos #ttp:eitä katsoo.
Sebastian Ahlqvist on kaksikielinen moniosaaja Loviisan savisilta pelloilta. Sebastian tuntee pellon tarpeet, sillä hän työskentelee päivittäin maatalouden tuotantopanosten parissa. 
Topias Rauhamaa Kärkölästä viljelee viljoja, hevosheinää ja sokerijuurikasta. Hän pyrkii hyödyntämään nykyaikaista teknologiaa, vaikka harpin käytöstä on vaikea luopua. #KMRuutukisa #Mustialanagrologit @lantmannenagro
  • Syysvehnäruuduilla näkyy jo värieroja kylvötiheyden ja typpilannoituksen mukaan. Minimiruutu sai syksyllä pelkän kylvölannoituksen. Video on kuvattu 3.5.2025 Hauholla @lantmannenagro koetilalla. #KMRuutukisa Kiitos videosta #Taloustaiturit!
  • KM Ruutukisan edelliskerran voittajajoukkue on nyt uudelleen nimetty WinterWheatWizards'eiksi. Jäsenet ovat sen verran digidigejä, että esittelyn kirjoitti tekoäly. Tämä kolmikko – Matias Rönnqvist, Kari Alasaari ja Samuel Jussila – on kuin maatalouden Avengers, mutta ilman viittoja (ainakin toistaiseksi). Heidän yhdistelmänsä asiantuntemusta, innovatiivisuutta ja huumoria tekee heistä voittamattoman tiimin. Matias puhuu Vöyrin murretta, kun taas Samuelille tutumpaa settiä on Vöyrin marssi ja Karia määrittelee lapualaisuus. Vaasalainen visionääri Matias toimii joukkueen kapteenina ja tuo mukanaan sekä tieteellisen näkökulman että määrätietoisen johtajuuden. Hän on altakastelun asiantuntija, joka on kehittänyt aurinkopaneeleilla toimivia kastelujärjestelmiä. Täsmäviljelyn taituri Kari on joukkueen strateginen asiantuntija, jonka tiluksilla Lapuan lakeuksilla vehnä kasvaa kuin suoraan oppikirjasta – paitsi että Kari on todennäköisesti kirjoittanut sen oppikirjan itse. Hän on osallistunut menestyksekkäästi arvostettuun brittiläiseen YEN-satokisaan ja saanut tunnustusta osaamisestaan. Joukkueen sielu, janakkalalainen Samuel tuo tiimiin energistä karismaa ja rennon otteen, jollaista ei joka ruutukisassa nähdä. Hänen kykynsä innostaa muita ja luoda hyvää henkeä on vertaansa vailla. Vaikka kapteenin nauha on tällä kertaa Matiaksella, Samuel on joukkueen luova moottori ja innostava sparraaja. #KMRuutukisa @lantmannenagro @tuplakari @jussila.samuel @matias_ronnqvist
  • Seuraavana esittelyvuorossa on Voittajatiimi. ”Nimihän ei joukkuetta pahenna, mutta tässä tapauksessa se kertoo jo etukäteen joukkueen sijoituksen tiukkaakin tiukemmassa kilpailussa”, Voittajatiimi luonnehtii nimivalintaansa. Kantavana teemana kisassa on testata, mihin nitraattidirektiivin maksimityppimäärällä päästään. Kymppitonnin tulos ei ole tässä kisassa tavoite vaan pettymys, sillä rima on laitettu korkeammalle. Kisaan lähdettiin tarkkaan harkitun kolmen erityyppisen vehnän (Tuija, Pondus, Skagen) lajikeseoksella. Tiimin jäsenet ovat intohimoisia viljelyn kehittäjiä, joille erilaiset kokeilut omilla pelloilla on peruskauraa. 
Harjavaltalainen Risto Tupi tunnetaan sinnikkäästä syysrapsin viljelystä ja lajiketestauksesta. Risto lienee myös ainoa suomalainen, joka on tavannut molemmat Guinnessin ennätystenkirjan vehnäsatoennätyksen tekijät (Tim Lamyman ja Eric Watson) livenä ja osallistunut kymppitonnin hybridiruissadolla YEN-satokilpailuun. Riston salainen intohimo on vanhat Caset. 
Suomalainen viljely ei olisi mitään ilman säkyläläistä Seppo Vättiä. Seppo on kouluttanut puoli Satakuntaa ruiskuttamaan ja lannoittamaan, ja Sepon cocktailit ovat taattua tavaraa. KM:n satokisan ohraennätys vuodelta 2008 on edelleen Sepon nimissä, se on 9 499 kg/ha Vilde-ohralla. 
Suomen rauhallisin viljelijä, Loimaan Kojonkulman Hannu Eskola, on satokisaaja jo toisessa polvessa. Hannun nimissä on KM:n kuminakisan voitto vuodelta 2020. Menestystä on tullut myös Ruismestarikisassa. Syysviljoja Hannu kylvää monipuolisesti. Viljakkalan kokeilevan viljelyn erikoismies Ville Koivuniemi on hänkin menestynyt sekä KM:n satokisassa että Ruismestarikilpailussa. Ville ei kaihda kokeilla innovatiivisia tapoja ravita viljaa. Ville maahantuo lajittelijoita ja muutakin laitteistoa. Siviilissä hänet tunnetaan tractor pullingista. 
Alastarolainen Kimmo Polo on voittanut sekä KM:n satokisan että Ruismestarikilpailun. Kimmon pellot lainehtivat suurien satojen lisäksi kalkkia ja biotiittiä. Syysvehnä on kuningaslaji, ja tämä voitto Kimmolta vielä puuttuu, mutta nythän asia korjaantuu. #KMRuutukisa #Voittajatiimi @lantmannenagro
  • Seuraavana esittelyvuorossa ovat Ruutukisan luomumiehet. Helan Går, eli Ruutukisan kartanojoukkue, tykkää rapujuhlista. Joukkueen kapteeni on viime kesän talouskisan voittaja Kaarle Tavela Tavelan kartanosta, operatiivinen johtaja on Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta ja snapsivastaava on Tommi Hasu af Oravala. Kartanoahan ei ole pakko periä, sen voi myös rakentaa itse, tietää Tommi. Mattiakselle oli vitsailtu, ettei Etelä-Suomessa ole enää suomenruotsalaisia kartanoita ilman luomua ja emolehmiä. Se oli juuri silloin, kun Pelkolan kartano siirtyi luomuun ja emot tulivat kuvioihin. Mattias kertoo näiden olevan hänen maatalousekonomistisia kotkotuksiaan. Tilalla on vanhastaan sikala, jota sitäkin laajennetaan. Myös Tommin ja Kaarlen tilat ovat luomutiloja. Tommilla on luomupuhdaskauraa ja emolehmät, Kaarlen tontilla puolestaan pyörii hevostalli, joten hänen ei ole tarvinnut ottaa emolehmiä. Kaikki kolme herraa viljelevät luomua talous edellä, ja uusin tekniikka on käytössä. Kaarlella ja Mattiaksella on System Cameleonit, Tommi pärjäilee Väderstadilla. Mattiaksen koneella kylvettiin, lannoitettiin ja myös harataan Ruutukisan kisaruutu. Joukkueen ideana on näyttää, mitä luomusyysvehnästä saa luomumenetelmillä irti, kun vehnä lisälannoitetaan ja viljellään tosissaan. Pelto ei ole luomukierrossa, joten alla ei ole kahden vuoden apilanurmea. Siksi joukkue sai luvan käyttää syksyllä sianlietettä perustamislannoitukseen, eikä tämän kevään lisälannoituksessa tarvinnut välittää pellon fosforiluvusta. Ruutu sai huhtikuun alussa vinassia ja myöhemmin lihaluujauhoa. Myllyt eivät ole innostuneita luomusyysvehnästä, mutta josko tämän show'n jälkeen tilanne muuttuu? #KMRuutukisa #HelanGår @lantmannenagro @kaarletavela @mattiasanomaa @tommihasu #luomu #luomuvehnä
  • Maataloudessa käytettävien muovisäkkien keräys täyttää 50 vuotta. Vuosien aikana on kerätty 42 miljoonaa kiloa muovia. Säkkikeräyksen järjestävät Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H ja Yara Suomi. Paikalliset 4H-yhdistykset tuovat keräyspisteet lähelle viljelijöitä ympäri Suomen. Lassila & Tikanoja vastaavat muovin kierrätyksestä. Keräyksessä ovat mukana myös Hankkija, Lantmännen Agro, A-Rehu, Peltosiemen ja Tilasiemen. #reiluteko
  • Markus Yli-Lähde hommasi vuosi sitten 36 metrin puominlevyisen kasvinsuojeluruiskun. ”Alkuun se tuntui hieman leveältä, mutta tähän mennessä ei ole tullut vastaan yhtään paikkaa, mihin sillä ei olisi mahtunut”. Tässä ruiskutetaan tämän kevään Granat-ruista Loimaalla. Syysviljojen ruiskutukset ovat alkaneet. Sateiden myötä syysviljat näyttävät aivan toisenlaisilta kuin viime keväänä.
  • Mats Öhman testasi kasvinsuojeluruiskuja Marttilassa Viljo Talolan säätiön pihalla. Kasvinsuojeluruiskut on testattava kolmen vuoden välein. Uusi ruisku pitää testata viiden vuoden kuluessa ruiskun ostopäivästä.

Ruiskun on oltava puhdas ja tankissa pelkkää vettä ennen testausta. Testauksesta saa pöytäkirjan, ja hyväksytty ruisku merkitään tarralla.

Testaaja tarkastaa, että ruisku ei vuoda, pumppu toimii, paine pysyy tasaisena, sekoitus tankissa on riittävä, suodattimet ja levitystasaisuus on kunnossa. Jos ruisku ei läpäise ruiskuntestausta, ruiskun omistaja korjaa viat ja testauttaa ruiskun uudestaan.

Suomessa ruiskuja testaa noin 60 ruiskuntestaajaa. Testaajat ovat Tukesin hyväksymiä. #ruiskuntestaus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Tältä näyttivät #KMRuutukisa syysvehnät 13.5.2025 @lantmannenagro koetilalla Hauholla.
7 päivää ago
View on Instagram |
1/9
Käytännön Maamiehen Ruutukisaan on pitkään toivottu Mustialan joukkuetta, ja nyt sellainen viimein saatiin, #TulevaisuudenViljelijät. Näitä nuoria Mustialan kasvatteja yhdistää halu kehittää suomalaista maataloutta, kokeilla uutta, sekä jakaa oppia yhdessä tekemisestä. Joukkueen tavoitteena on tuottaa huippusato menetelmällä, jonka kaikki viljelijät pystyvät toteuttamaan omalla tilallaan isommassa mittakaavassa.
Joukkueen lajikkeena on Informer, joka on talvehtinut hyvin ja näyttänyt potentiaalinsa myös Ruotsin viljavainioilla. Virossa kyseisellä lajikkeella on tehty satoennätys, ehkäpä syksyllä koetaan Hauholla sama?
Joukkueessa on 8 jäsentä:
Kapteeni Vili Silmälä tulee Tammelasta sikatalouden keskeltä. Hän on viljelyyn intohimoisesti suhtautuva joukkueen ruiskutusspesialisti. 
Artturi Ala-Viikari Punkalaitumelta on monipuolinen tekijä, joka pyörittää isänsä ja setänsä kanssa kotitilan arkea, tekee maataloustöitä naapuritilalla, hyppää sujuvasti kuorma-auton rattiin ja ehtii vielä myydä maatalouskoneitakin. 
Henri Paija Pälkäneeltä tuottaa perunaa, valkosipulia ja vähän kaikkea muutakin siinä sivussa. Henri on hyvin tarkka ja asiakaslähtöinen kaveri.
Antti Syrjä Padasjoelta on monipuolinen erikoiskasvimies. Antin pelloilta löytyy perunaa, hernettä, mansikkaa ja viljoja, mutta erityisesti hänen sydämensä sykkii sokerijuurikkaalle. 
Matti Mikkola Lempäälästä on siemenviljelijä. Lisäksi hän maahantuo ja myy viljanlajittelijoita sekä maatalouskoneita. Matti on melkoinen suunsoittaja, jonka muut joukkueet ehkä ovat jo huomanneet.
Miikka Hirvonen Liperistä toimii Pohjois-Karjalan edustajana, ja tuo joukkoon ripauksen karjalalaista maitomiehen luovuutta. C-alueella kaikki näyttää menevän paremmin, ainakin jos #ttp:eitä katsoo.
Sebastian Ahlqvist on kaksikielinen moniosaaja Loviisan savisilta pelloilta. Sebastian tuntee pellon tarpeet, sillä hän työskentelee päivittäin maatalouden tuotantopanosten parissa. 
Topias Rauhamaa Kärkölästä viljelee viljoja, hevosheinää ja sokerijuurikasta. Hän pyrkii hyödyntämään nykyaikaista teknologiaa, vaikka harpin käytöstä on vaikea luopua. #KMRuutukisa #Mustialanagrologit @lantmannenagro
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Käytännön Maamiehen Ruutukisaan on pitkään toivottu Mustialan joukkuetta, ja nyt sellainen viimein saatiin, #TulevaisuudenViljelijät. Näitä nuoria Mustialan kasvatteja yhdistää halu kehittää suomalaista maataloutta, kokeilla uutta, sekä jakaa oppia yhdessä tekemisestä. Joukkueen tavoitteena on tuottaa huippusato menetelmällä, jonka kaikki viljelijät pystyvät toteuttamaan omalla tilallaan isommassa mittakaavassa. Joukkueen lajikkeena on Informer, joka on talvehtinut hyvin ja näyttänyt potentiaalinsa myös Ruotsin viljavainioilla. Virossa kyseisellä lajikkeella on tehty satoennätys, ehkäpä syksyllä koetaan Hauholla sama? Joukkueessa on 8 jäsentä: Kapteeni Vili Silmälä tulee Tammelasta sikatalouden keskeltä. Hän on viljelyyn intohimoisesti suhtautuva joukkueen ruiskutusspesialisti. Artturi Ala-Viikari Punkalaitumelta on monipuolinen tekijä, joka pyörittää isänsä ja setänsä kanssa kotitilan arkea, tekee maataloustöitä naapuritilalla, hyppää sujuvasti kuorma-auton rattiin ja ehtii vielä myydä maatalouskoneitakin. Henri Paija Pälkäneeltä tuottaa perunaa, valkosipulia ja vähän kaikkea muutakin siinä sivussa. Henri on hyvin tarkka ja asiakaslähtöinen kaveri. Antti Syrjä Padasjoelta on monipuolinen erikoiskasvimies. Antin pelloilta löytyy perunaa, hernettä, mansikkaa ja viljoja, mutta erityisesti hänen sydämensä sykkii sokerijuurikkaalle. Matti Mikkola Lempäälästä on siemenviljelijä. Lisäksi hän maahantuo ja myy viljanlajittelijoita sekä maatalouskoneita. Matti on melkoinen suunsoittaja, jonka muut joukkueet ehkä ovat jo huomanneet. Miikka Hirvonen Liperistä toimii Pohjois-Karjalan edustajana, ja tuo joukkoon ripauksen karjalalaista maitomiehen luovuutta. C-alueella kaikki näyttää menevän paremmin, ainakin jos #ttp:eitä katsoo. Sebastian Ahlqvist on kaksikielinen moniosaaja Loviisan savisilta pelloilta. Sebastian tuntee pellon tarpeet, sillä hän työskentelee päivittäin maatalouden tuotantopanosten parissa. Topias Rauhamaa Kärkölästä viljelee viljoja, hevosheinää ja sokerijuurikasta. Hän pyrkii hyödyntämään nykyaikaista teknologiaa, vaikka harpin käytöstä on vaikea luopua. #KMRuutukisa #Mustialanagrologit @lantmannenagro
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnäruuduilla näkyy jo värieroja kylvötiheyden ja typpilannoituksen mukaan. Minimiruutu sai syksyllä pelkän kylvölannoituksen. Video on kuvattu 3.5.2025 Hauholla @lantmannenagro koetilalla. #KMRuutukisa Kiitos videosta #Taloustaiturit!
2 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
KM Ruutukisan edelliskerran voittajajoukkue on nyt uudelleen nimetty WinterWheatWizards'eiksi. Jäsenet ovat sen verran digidigejä, että esittelyn kirjoitti tekoäly. Tämä kolmikko – Matias Rönnqvist, Kari Alasaari ja Samuel Jussila – on kuin maatalouden Avengers, mutta ilman viittoja (ainakin toistaiseksi). Heidän yhdistelmänsä asiantuntemusta, innovatiivisuutta ja huumoria tekee heistä voittamattoman tiimin. Matias puhuu Vöyrin murretta, kun taas Samuelille tutumpaa settiä on Vöyrin marssi ja Karia määrittelee lapualaisuus. Vaasalainen visionääri Matias toimii joukkueen kapteenina ja tuo mukanaan sekä tieteellisen näkökulman että määrätietoisen johtajuuden. Hän on altakastelun asiantuntija, joka on kehittänyt aurinkopaneeleilla toimivia kastelujärjestelmiä. Täsmäviljelyn taituri Kari on joukkueen strateginen asiantuntija, jonka tiluksilla Lapuan lakeuksilla vehnä kasvaa kuin suoraan oppikirjasta – paitsi että Kari on todennäköisesti kirjoittanut sen oppikirjan itse. Hän on osallistunut menestyksekkäästi arvostettuun brittiläiseen YEN-satokisaan ja saanut tunnustusta osaamisestaan. Joukkueen sielu, janakkalalainen Samuel tuo tiimiin energistä karismaa ja rennon otteen, jollaista ei joka ruutukisassa nähdä. Hänen kykynsä innostaa muita ja luoda hyvää henkeä on vertaansa vailla. Vaikka kapteenin nauha on tällä kertaa Matiaksella, Samuel on joukkueen luova moottori ja innostava sparraaja. #KMRuutukisa @lantmannenagro @tuplakari @jussila.samuel @matias_ronnqvist
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM Ruutukisan edelliskerran voittajajoukkue on nyt uudelleen nimetty WinterWheatWizards'eiksi. Jäsenet ovat sen verran digidigejä, että esittelyn kirjoitti tekoäly. Tämä kolmikko – Matias Rönnqvist, Kari Alasaari ja Samuel Jussila – on kuin maatalouden Avengers, mutta ilman viittoja (ainakin toistaiseksi). Heidän yhdistelmänsä asiantuntemusta, innovatiivisuutta ja huumoria tekee heistä voittamattoman tiimin. Matias puhuu Vöyrin murretta, kun taas Samuelille tutumpaa settiä on Vöyrin marssi ja Karia määrittelee lapualaisuus. Vaasalainen visionääri Matias toimii joukkueen kapteenina ja tuo mukanaan sekä tieteellisen näkökulman että määrätietoisen johtajuuden. Hän on altakastelun asiantuntija, joka on kehittänyt aurinkopaneeleilla toimivia kastelujärjestelmiä. Täsmäviljelyn taituri Kari on joukkueen strateginen asiantuntija, jonka tiluksilla Lapuan lakeuksilla vehnä kasvaa kuin suoraan oppikirjasta – paitsi että Kari on todennäköisesti kirjoittanut sen oppikirjan itse. Hän on osallistunut menestyksekkäästi arvostettuun brittiläiseen YEN-satokisaan ja saanut tunnustusta osaamisestaan. Joukkueen sielu, janakkalalainen Samuel tuo tiimiin energistä karismaa ja rennon otteen, jollaista ei joka ruutukisassa nähdä. Hänen kykynsä innostaa muita ja luoda hyvää henkeä on vertaansa vailla. Vaikka kapteenin nauha on tällä kertaa Matiaksella, Samuel on joukkueen luova moottori ja innostava sparraaja. #KMRuutukisa @lantmannenagro @tuplakari @jussila.samuel @matias_ronnqvist
2 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Seuraavana esittelyvuorossa on Voittajatiimi. ”Nimihän ei joukkuetta pahenna, mutta tässä tapauksessa se kertoo jo etukäteen joukkueen sijoituksen tiukkaakin tiukemmassa kilpailussa”, Voittajatiimi luonnehtii nimivalintaansa. Kantavana teemana kisassa on testata, mihin nitraattidirektiivin maksimityppimäärällä päästään. Kymppitonnin tulos ei ole tässä kisassa tavoite vaan pettymys, sillä rima on laitettu korkeammalle. Kisaan lähdettiin tarkkaan harkitun kolmen erityyppisen vehnän (Tuija, Pondus, Skagen) lajikeseoksella. Tiimin jäsenet ovat intohimoisia viljelyn kehittäjiä, joille erilaiset kokeilut omilla pelloilla on peruskauraa. 
Harjavaltalainen Risto Tupi tunnetaan sinnikkäästä syysrapsin viljelystä ja lajiketestauksesta. Risto lienee myös ainoa suomalainen, joka on tavannut molemmat Guinnessin ennätystenkirjan vehnäsatoennätyksen tekijät (Tim Lamyman ja Eric Watson) livenä ja osallistunut kymppitonnin hybridiruissadolla YEN-satokilpailuun. Riston salainen intohimo on vanhat Caset. 
Suomalainen viljely ei olisi mitään ilman säkyläläistä Seppo Vättiä. Seppo on kouluttanut puoli Satakuntaa ruiskuttamaan ja lannoittamaan, ja Sepon cocktailit ovat taattua tavaraa. KM:n satokisan ohraennätys vuodelta 2008 on edelleen Sepon nimissä, se on 9 499 kg/ha Vilde-ohralla. 
Suomen rauhallisin viljelijä, Loimaan Kojonkulman Hannu Eskola, on satokisaaja jo toisessa polvessa. Hannun nimissä on KM:n kuminakisan voitto vuodelta 2020. Menestystä on tullut myös Ruismestarikisassa. Syysviljoja Hannu kylvää monipuolisesti. Viljakkalan kokeilevan viljelyn erikoismies Ville Koivuniemi on hänkin menestynyt sekä KM:n satokisassa että Ruismestarikilpailussa. Ville ei kaihda kokeilla innovatiivisia tapoja ravita viljaa. Ville maahantuo lajittelijoita ja muutakin laitteistoa. Siviilissä hänet tunnetaan tractor pullingista. 
Alastarolainen Kimmo Polo on voittanut sekä KM:n satokisan että Ruismestarikilpailun. Kimmon pellot lainehtivat suurien satojen lisäksi kalkkia ja biotiittiä. Syysvehnä on kuningaslaji, ja tämä voitto Kimmolta vielä puuttuu, mutta nythän asia korjaantuu. #KMRuutukisa #Voittajatiimi @lantmannenagro
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Seuraavana esittelyvuorossa on Voittajatiimi. ”Nimihän ei joukkuetta pahenna, mutta tässä tapauksessa se kertoo jo etukäteen joukkueen sijoituksen tiukkaakin tiukemmassa kilpailussa”, Voittajatiimi luonnehtii nimivalintaansa. Kantavana teemana kisassa on testata, mihin nitraattidirektiivin maksimityppimäärällä päästään. Kymppitonnin tulos ei ole tässä kisassa tavoite vaan pettymys, sillä rima on laitettu korkeammalle. Kisaan lähdettiin tarkkaan harkitun kolmen erityyppisen vehnän (Tuija, Pondus, Skagen) lajikeseoksella. Tiimin jäsenet ovat intohimoisia viljelyn kehittäjiä, joille erilaiset kokeilut omilla pelloilla on peruskauraa. Harjavaltalainen Risto Tupi tunnetaan sinnikkäästä syysrapsin viljelystä ja lajiketestauksesta. Risto lienee myös ainoa suomalainen, joka on tavannut molemmat Guinnessin ennätystenkirjan vehnäsatoennätyksen tekijät (Tim Lamyman ja Eric Watson) livenä ja osallistunut kymppitonnin hybridiruissadolla YEN-satokilpailuun. Riston salainen intohimo on vanhat Caset. Suomalainen viljely ei olisi mitään ilman säkyläläistä Seppo Vättiä. Seppo on kouluttanut puoli Satakuntaa ruiskuttamaan ja lannoittamaan, ja Sepon cocktailit ovat taattua tavaraa. KM:n satokisan ohraennätys vuodelta 2008 on edelleen Sepon nimissä, se on 9 499 kg/ha Vilde-ohralla. Suomen rauhallisin viljelijä, Loimaan Kojonkulman Hannu Eskola, on satokisaaja jo toisessa polvessa. Hannun nimissä on KM:n kuminakisan voitto vuodelta 2020. Menestystä on tullut myös Ruismestarikisassa. Syysviljoja Hannu kylvää monipuolisesti. Viljakkalan kokeilevan viljelyn erikoismies Ville Koivuniemi on hänkin menestynyt sekä KM:n satokisassa että Ruismestarikilpailussa. Ville ei kaihda kokeilla innovatiivisia tapoja ravita viljaa. Ville maahantuo lajittelijoita ja muutakin laitteistoa. Siviilissä hänet tunnetaan tractor pullingista. Alastarolainen Kimmo Polo on voittanut sekä KM:n satokisan että Ruismestarikilpailun. Kimmon pellot lainehtivat suurien satojen lisäksi kalkkia ja biotiittiä. Syysvehnä on kuningaslaji, ja tämä voitto Kimmolta vielä puuttuu, mutta nythän asia korjaantuu. #KMRuutukisa #Voittajatiimi @lantmannenagro
2 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
Seuraavana esittelyvuorossa ovat Ruutukisan luomumiehet. Helan Går, eli Ruutukisan kartanojoukkue, tykkää rapujuhlista. Joukkueen kapteeni on viime kesän talouskisan voittaja Kaarle Tavela Tavelan kartanosta, operatiivinen johtaja on Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta ja snapsivastaava on Tommi Hasu af Oravala. Kartanoahan ei ole pakko periä, sen voi myös rakentaa itse, tietää Tommi. Mattiakselle oli vitsailtu, ettei Etelä-Suomessa ole enää suomenruotsalaisia kartanoita ilman luomua ja emolehmiä. Se oli juuri silloin, kun Pelkolan kartano siirtyi luomuun ja emot tulivat kuvioihin. Mattias kertoo näiden olevan hänen maatalousekonomistisia kotkotuksiaan. Tilalla on vanhastaan sikala, jota sitäkin laajennetaan. Myös Tommin ja Kaarlen tilat ovat luomutiloja. Tommilla on luomupuhdaskauraa ja emolehmät, Kaarlen tontilla puolestaan pyörii hevostalli, joten hänen ei ole tarvinnut ottaa emolehmiä. Kaikki kolme herraa viljelevät luomua talous edellä, ja uusin tekniikka on käytössä. Kaarlella ja Mattiaksella on System Cameleonit, Tommi pärjäilee Väderstadilla. Mattiaksen koneella kylvettiin, lannoitettiin ja myös harataan Ruutukisan kisaruutu. Joukkueen ideana on näyttää, mitä luomusyysvehnästä saa luomumenetelmillä irti, kun vehnä lisälannoitetaan ja viljellään tosissaan. Pelto ei ole luomukierrossa, joten alla ei ole kahden vuoden apilanurmea. Siksi joukkue sai luvan käyttää syksyllä sianlietettä perustamislannoitukseen, eikä tämän kevään lisälannoituksessa tarvinnut välittää pellon fosforiluvusta. Ruutu sai huhtikuun alussa vinassia ja myöhemmin lihaluujauhoa. Myllyt eivät ole innostuneita luomusyysvehnästä, mutta josko tämän show'n jälkeen tilanne muuttuu? #KMRuutukisa #HelanGår @lantmannenagro @kaarletavela @mattiasanomaa @tommihasu #luomu #luomuvehnä
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Seuraavana esittelyvuorossa ovat Ruutukisan luomumiehet. Helan Går, eli Ruutukisan kartanojoukkue, tykkää rapujuhlista. Joukkueen kapteeni on viime kesän talouskisan voittaja Kaarle Tavela Tavelan kartanosta, operatiivinen johtaja on Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta ja snapsivastaava on Tommi Hasu af Oravala. Kartanoahan ei ole pakko periä, sen voi myös rakentaa itse, tietää Tommi. Mattiakselle oli vitsailtu, ettei Etelä-Suomessa ole enää suomenruotsalaisia kartanoita ilman luomua ja emolehmiä. Se oli juuri silloin, kun Pelkolan kartano siirtyi luomuun ja emot tulivat kuvioihin. Mattias kertoo näiden olevan hänen maatalousekonomistisia kotkotuksiaan. Tilalla on vanhastaan sikala, jota sitäkin laajennetaan. Myös Tommin ja Kaarlen tilat ovat luomutiloja. Tommilla on luomupuhdaskauraa ja emolehmät, Kaarlen tontilla puolestaan pyörii hevostalli, joten hänen ei ole tarvinnut ottaa emolehmiä. Kaikki kolme herraa viljelevät luomua talous edellä, ja uusin tekniikka on käytössä. Kaarlella ja Mattiaksella on System Cameleonit, Tommi pärjäilee Väderstadilla. Mattiaksen koneella kylvettiin, lannoitettiin ja myös harataan Ruutukisan kisaruutu. Joukkueen ideana on näyttää, mitä luomusyysvehnästä saa luomumenetelmillä irti, kun vehnä lisälannoitetaan ja viljellään tosissaan. Pelto ei ole luomukierrossa, joten alla ei ole kahden vuoden apilanurmea. Siksi joukkue sai luvan käyttää syksyllä sianlietettä perustamislannoitukseen, eikä tämän kevään lisälannoituksessa tarvinnut välittää pellon fosforiluvusta. Ruutu sai huhtikuun alussa vinassia ja myöhemmin lihaluujauhoa. Myllyt eivät ole innostuneita luomusyysvehnästä, mutta josko tämän show'n jälkeen tilanne muuttuu? #KMRuutukisa #HelanGår @lantmannenagro @kaarletavela @mattiasanomaa @tommihasu #luomu #luomuvehnä
2 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
Maataloudessa käytettävien muovisäkkien keräys täyttää 50 vuotta. Vuosien aikana on kerätty 42 miljoonaa kiloa muovia. Säkkikeräyksen järjestävät Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H ja Yara Suomi. Paikalliset 4H-yhdistykset tuovat keräyspisteet lähelle viljelijöitä ympäri Suomen. Lassila & Tikanoja vastaavat muovin kierrätyksestä. Keräyksessä ovat mukana myös Hankkija, Lantmännen Agro, A-Rehu, Peltosiemen ja Tilasiemen. #reiluteko
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Maataloudessa käytettävien muovisäkkien keräys täyttää 50 vuotta. Vuosien aikana on kerätty 42 miljoonaa kiloa muovia. Säkkikeräyksen järjestävät Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H ja Yara Suomi. Paikalliset 4H-yhdistykset tuovat keräyspisteet lähelle viljelijöitä ympäri Suomen. Lassila & Tikanoja vastaavat muovin kierrätyksestä. Keräyksessä ovat mukana myös Hankkija, Lantmännen Agro, A-Rehu, Peltosiemen ja Tilasiemen. #reiluteko
2 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Markus Yli-Lähde hommasi vuosi sitten 36 metrin puominlevyisen kasvinsuojeluruiskun. ”Alkuun se tuntui hieman leveältä, mutta tähän mennessä ei ole tullut vastaan yhtään paikkaa, mihin sillä ei olisi mahtunut”. Tässä ruiskutetaan tämän kevään Granat-ruista Loimaalla. Syysviljojen ruiskutukset ovat alkaneet. Sateiden myötä syysviljat näyttävät aivan toisenlaisilta kuin viime keväänä.
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mats Öhman testasi kasvinsuojeluruiskuja Marttilassa Viljo Talolan säätiön pihalla. Kasvinsuojeluruiskut on testattava kolmen vuoden välein. Uusi ruisku pitää testata viiden vuoden kuluessa ruiskun ostopäivästä. Ruiskun on oltava puhdas ja tankissa pelkkää vettä ennen testausta. Testauksesta saa pöytäkirjan, ja hyväksytty ruisku merkitään tarralla. Testaaja tarkastaa, että ruisku ei vuoda, pumppu toimii, paine pysyy tasaisena, sekoitus tankissa on riittävä, suodattimet ja levitystasaisuus on kunnossa. Jos ruisku ei läpäise ruiskuntestausta, ruiskun omistaja korjaa viat ja testauttaa ruiskun uudestaan. Suomessa ruiskuja testaa noin 60 ruiskuntestaajaa. Testaajat ovat Tukesin hyväksymiä. #ruiskuntestaus
4 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Juttuvinkki
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • 1000 Suomen suurinta maatilaa
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, testaa ja vertaile
  • KM
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari