Porsas ja mikrobilääke saattavat olla ongelmallinen yhdistelmä
Mikrobilääkkeitä annetaan vastasyntyneille porsaille tavoitteena hoitaa tyypillisiä sairauksia kuten ripuleita, jalkavaivoja ja ihotulehduksia. Vastasyntyneen lääkitys henkeä ja terveyttä uhkaavissa tilanteissa on välttämätöntä. Lääkkeiden käytössä saattaa kuitenkin nousta esiin ongelmia, koska niiden toiminnasta on riittävästi tietoa vain aikuisilta eläimiltä. Erityisesti vastasyntyneitä porsaita lääkitessä pitää miettiä tarkkaan lääkityksen hyödyt ja haitat. Mikrobilääkkeen luovutus ja käyttö rutiininomaisesti kaikille vastasyntyneille ei ole suomalaisen mikrobilääkepolitiikan eikä lainsäädännön mukaista.
Viime vuosina on saatu paljon lisää tutkimustietoa sikojen ja ihmisten, näiden hyvin samankaltaisten eläinlajien suoliston mikrobiotan kehittymisestä ja sen vaikutuksesta ihmisten ja sikojen vastustuskykyyn ja terveyteen.
Vastasyntyneiden mikrobilääkehoidot ja elinympäristö vaikuttavat niiden suolistobakteereihin, vastustuskykyyn ja aineenvaihduntaan. Vastasyntyneelle porsaalle annettu mikrobilääke vaikuttaa sen suolistomikrobien muodostumiseen pitkän aikaa, jopa viikkoja vieroituksen jälkeen.
Eri tiloilla on suuria eroja porsaiden vastustuskyvyn kehittymisessä ja näyttää siltä, että erot ovat yhteydessä myös siihen, millainen mikrobikanta sikalassa on.
Mikrobilääkkein hoidettavia sairauksia voidaan ehkäistä muilla keinoin
Sikojen hoito on olennaisesti muuttunut tällä vuosituhannella, samoin sikalat. Sikaryhmien ja tilakoon suurentuminen, tuotannonhallinnan muuttuminen sekä pahnuekoon merkittävä kasvu ovat vaikuttaneet hoitokäytäntöihin ja porsaiden sairastumiseen.
Pahnuekoko on kasvanut ja emakoilla on vaikeuksia tuottaa tarpeeksi ternimaitoa kaikille. Ternimaito ja kunnollinen alkuhoito ovat olennaisia porsaskuolleisuuden ja sairastuvuuden ehkäisyssä.
Mikrobilääkkeillä hoidetaan vastasyntyneiden ja imevien porsaiden ripuleita, jalkavaivoja, ihotulehduksia ja jonkin verran hengitystietulehduksia. Lääkintäpäätöksen tekee eläintenhoitaja eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Kaikki edellä mainitut sairaudet ovat sellaisia, joita voidaan ennaltaehkäistä tuotannonhallinnallisin keinoin huolehtimalla siitä, että porsaat saavat hyvän vastustuskyvyn eli ternimaitoa ja niille sopivat olosuhteet. Lisäksi osaa sairauksista hallitaan rokottein.
Uudet suositukset ottavat huomioon mikrobilääkeresistenssin
Evira julkaisi vuonna 2016 uudistetut mikrobilääkesuositukset. Sikojen hoitosuosituksissa mainitaan usean taudinaiheuttajan kohdalla ensimmäistä kertaa se, että mikrobilääkeresistenssiä esiintyy.
Näytteenoton merkitys korostuu, jottei hoideta tehottomalla lääkkeellä turhaan. Vaikka meillä lääkkeiden käyttö on ollut kohtuullista, olemme hyvää vauhtia menossa muun maailman suuntaan mikrobilääkkeiden käytön ja samalla mikrobien resistenssitilanteen suhteen.
Vuonna 2014 uudistunut asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta velvoittaa eläinlääkäriä myös ottamaan näytteitä ennen kuin hän voi luovuttaa lääkkeitä tilalla käytettäväksi. Eläinlääkärin on varmistuttava mikrobiologisesta diagnoosista ja aiheuttajamikrobin lääkeherkkyydestä, jos samaa eläintä tai saman eläintenpitopaikan eläimiä joudutaan hoitamaan mikrobilääkkeillä samojen oireiden vuoksi toistuvasti. Eläimistä on otettava näytteitä näitä laboratoriotutkimuksia varten vähintään kerran vuodessa. Viesti Eviran suunnasta on kuitenkin ollut se, että näytteitä on tullut tutkittaviksi melko vähän.
Suomessa on perinteisesti suhtauduttu kielteisesti ennalta annettuihin mikrobilääkehoitoihin, ja lainsäädännöllisesti ne ovat kiellettyjä. Viime vuosina on kuitenkin joillakin tiloilla otettu käyttöön vastasyntyneille porsaille mikrobilääke tavoitteena napatulehdusten ja sitä kautta napatyrien ehkäisy.
Lue koko nelisivuinen artikkeli KMVETin numerosta 2/2017.
Teksti: Mari Heinonen
Kuva: Pirjo Mälkiä