Pesuaineen käyttö välttämätön eläintilan pesussa
Kotieläinsuojan kalusteiden ja välineiden oikeaoppinen pesu ja desinfiointi ovat tärkeä osa tautisuojausta. Pelkkä vesipesu ilman oikeaa pesuainetta on tehoton, ja huonosti pestyn pinnan desinfiointi menee hukkaan. Tanskalaisessa FarmTestissä todettiin nautatilojen pesurutiineissa olevan isoja eroja. Monille tanskalaisyrittäjille näyttää olevan epäselvää, miten ja millä aineilla navetan tehokas puhdistus tapahtuu. Kotieläinrakennuksen puhtautta voi kuitenkin usein parantaa yksinkertaisin ja edullisin keinoin.
Tautisuojauksen merkitys kotieläintiloilla kasvaa koko ajan. Siksi kalusteiden ja välineiden oikeanlainen puhdistus on tärkeä osa tautisuojaa.
Mikro-organismien määrä kannattaa pyrkiä pitämään vähäisenä, jotta eläinten sairastumisriski saataisiin pieneksi, eivätkä taudit leviäisi. Puhdistuksen avulla voidaan torjua bakteereita, itiöitä, sieniä ja viruksia.
Pestävää ja desinfioitavaa riittää. Hyvän hygienian ylläpitäminen vaatii aikaa ja vaivaa. Yrittäjät ihmettelevät usein, onko kaikella puhdistuksella ja hygienialla lopulta merkitystä. Vastaus on ehdoton kyllä.
Säännöllinen pesu ja desinfiointi eliminoivat taudinaiheuttajia joko osittain tai kokonaan. Suuri määrä taudinaiheuttajia tuotantoeläinten elinympäristössä rasittaa eläinten immuunipuolustusjärjestelmää.
Paras pesu- ja desinfiointitulos saavutetaan, kun toimenpiteet tehdään aina eläintilan ollessa tyhjillään. Tällä tavoin vältetään tai torjutaan jopa kokonaan tautien leviäminen osastolta toiselle.
FarmTest testasi pesutuloksia tiloilla
Keväällä 2016 ilmestyneessä FarmTestissä selvitetään, millä tavalla puhdistus ja desinfiointi nautatiloilla tehdään ja mitä aineita puhdistuksen yhteydessä käytetään. Testin perusteella kerättiin yhteen puhdistamiseen ja desinfiointiin liittyviä yleisohjeita.
Puhdistuksen riittävyyttä mitattiin parilla testitilalla adenosiinitrifosfaattiin perustuvan ATP-mittauksen avulla. Mittaustulos 10 000 tai sen alle tarkoittaa riittävän puhdasta. Mitä pienempi luku, sitä parempi pesutulos.
Testissä selvisi, että erot puhdistusrutiineissa eri tilojen välillä ovat suuria. Osa yrittäjistä käyttää karsinoiden, kalusteiden ja välineiden puhdistamiseen pelkkää vettä, ja vain osa käyttää erilaisia pesu- ja desinfiointiaineita.
Desinfiointineuvojan mukaan puhtaanapito ei ole kaikilla tiloilla riittävää. Pelkkä vesipesu ei riitä, ei edes silloin kun käytetään lämmintä vettä.
Toisilla testitiloilla puhdistustoimenpiteet ovat jo oikean suuntaisia. Näilläkin tiloilla pesurutiineissa ja pesuainevalinnoissa tosin on vielä parantamisen varaa.
Pesuaineita käytetään, mutta niiden käyttöominaisuuksista ja oikeista käyttötavoista ei aina olla selvillä. Lisäksi osa käyttäjistä tuhlaa desinfiointiaineita huonosti pestyihin pintoihin.
Tehtiinpä pesu sitten letkulla tai painepesurilla, kylmällä tai kuumalla vedellä, pelkkä vesi ei yksin riitä. Parhaan mahdollisen puhdistustehon aikaansaamiseksi on välttämätöntä käyttää pesuainetta.
Pesuaine poistaa pölyä, likaa ja lantaa. Sen sisältämät tensidit ovat pinta-aktiivisia aineita. Tensidi kiinnittyy lian pintaan kemiallisesti ja mahdollistaa samalla veden likaa irrottavan vaikutuksen.
Pesuaineen käyttö myös säästää työaikaa irrottamalla likaa. Veden lämpötilalla ei ole merkitystä lopullisen pesutuloksen kannalta silloin, kun pesun yhteydessä käytetään pesuainetta.
Lue jutut FarmTestistä ja sikalan pesusta KMVETin numerosta 3/2016.
Tekstit Katarina Rehnström ja Pirjo Mälkiä.