Pitkään valmisteltu laki eläinten hyvinvoinnista hyväksyttiin

Eläinten hyvinvointilaki hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023. Laki on valmis, mutta vaatii sika-alalla laajan selvitystyön ennen kuin lakia päästään toteuttamaan, erityisesti kirurgisen kastraation osalta.

Eläinten hyvinvointilakia on valmisteltu vuodesta 2010 lähtien. Nykyisen eläinsuojelulain ja -asetuksen korvaava laki astuu voimaan ensi vuoden alusta.

Lain mukaan tiineytyshäkit kielletään 12 vuoden siirtymäajalla ja uusia porsitushäkkejä ei saa enää rakentaa tai ottaa käyttöön lain tultua voimaan. Sikayrittäjille merkittävin muutos on kirurgisen kastraation kieltäminen vuodesta 2035 alkaen. Suomi on ensimmäinen maa, jossa on tehty päätös kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta.

Jo lain tullessa voimaan 1.1.2024, se edellyttää, että kirurgisen kastraation yhteydessä on annettava tulehduskipulääkettä ja vuodesta 2027 alkaen paikallispuudutetta.

Tavoitteena yhteinen toimintatapa

”Eläinten hyvinvointilain hyväksyminen ei tuonut mukanaan yllätyksiä, sillä vapaaporsitukseen sekä tiineytyshäkkien ja kirurgisen kastraation kieltoon ei tullut enää hyväksymisvaiheessa muutoksia”, Suomen Sikayrittäjät ry:n puheenjohtaja Ari Berg toteaa.

Ministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan toimintasuunnitelmaa kirurgisesta kastraatiosta luopumiseen. Työryhmän tehtävänä on selvittää käytännön edellytykset, joilla kirurgisesta kastraatiosta luopuminen voidaan toteuttaa. Työryhmä esittää mallin, miten sikalatyöntekijät ja tuottajat koulutetaan puudutuksen tekemiseen. Lisäksi selvitetään, miten karjukasvatus ja immunokastraatioon perustuva lihasikakarjujen kasvatus on mahdollista toteuttaa, sekä miten toteutetaan tarvittava tuottajien neuvonta.

Uusi laki eläinten hyvinvoinnista edellyttää vuoden 2035 jälkeen karjujen kasvatusta, kun porsaiden kirurginen kastraatio kielletään. Nyt on löydettävä tapa, miten karjujen kasvatus toteutetaan tiloilla, miten karjunhajuiset ruhot tunnistetaan teurastamolla ja miten turvataan karjuista saatavan elintarvikkeen laatu.

Työryhmä selvittää myös mahdollisuudet tukea elinkeinoa taloudellisesti eläinten hyvinvointikorvausten ja muiden mahdollisten tukien avulla siirtymäaikana.

”Suomi on pieni sikatalousmaa, joten olisi toivottavaa, että meille löytyisi yhteinen toimintamalli”, Berg toivoo.

Asiaa on käsiteltävä emakkosikalan, välikasvatuksen ja loppukasvatuksen näkökulmista.

”Jokaisessa vaiheessa on esimerkiksi kuljetusten ja muiden yksityiskohtien suhteen paljon avoimia kysymyksiä. Koko ketju haluaa varmistaa sen, että lopputuote on kuluttajille yksittäisistä tapauksista lähtien priimaa”, Berg painottaa.

Eläinten hyvinvointikorvaus liittyy uuden lain vaatimiin toimenpiteisiin kiinteästi.

”EHK:n kannustamina toimenpiteitä on tiloilla jo tehty ennakoivasti.”

EHK-järjestelmää on kuitenkin koko ajan kehitettävä. ”Eläinten hyvinvointikorvaus sopii suomalaiseen järjestelmään hyvin. Suomessa laki on yleisesti EU:n vaatimustasoa tiukempi.”

On selvä, että lain vaatimat toimenpiteet aiheuttavat lisäkustannuksia, jotka on jotenkin korvattava. ”Reilun kauppatavan mukaista olisi kertoa hyllyn reunassa kuluttajalle onko kyseinen tuote tuotettu Suomen lain vaatimalla tavalla”, Berg toteaa.

Sikayrittäjät jakaa aiheesta lähitulevaisuudessa tietoa koulutusten ja muun informaation muodossa.

Hyödyt ja haitat punnittava

Lihayritykset ovat vaatineet kipulääkkeen antamista kastraation yhteydessä jo useamman vuoden, vaikka laissa sitä ei ole edellytetty.

”Ymmärrämme hyvin, että kastraation yhteydessä kivunlievitystä halutaan lisätä”, HKScan Finlandin terveydenhuoltoeläinlääkäri Elina Välimäki toteaa.

HKScanin ketjussa on parannettu porsaiden hyvinvointia ja kivuliaita toimenpiteitä, kuten porsaiden hampaiden katkaisu ja hionta sekä korvien loveaminen, on kokonaan kielletty.

Pistoksena annettavan puudutusaineen käyttö ei ole ongelmatonta porsaalle, jota ei ole rauhoitettu tai nukutettu, sillä puudutusaineen annostelu kiveksen sisäisesti on myös kivulias toimenpide.

Tällä hetkellä laki kieltää puudutusaineiden luovuttamisen tilalle. ”Tämä tilanne on kaikille uusi ja joudumme pohtimaan asiaa hyöty-haitta -näkökulmasta.”

”Uusi Eläinten hyvinvointilaki edellyttää vuoden 2035 jälkeen karjujen kasvatusta, joten on löydettävä tapa, miten karjujen kasvatus toteutetaan tiloilla, miten karjunhajuiset ruhot tunnistetaan teurastamolla ja miten turvataan karjuista saatavan elintarvikkeen laatu.”

Nyt jo tiedetään, että kirurgisen kastraation kieltämisen vaikutus elinkeinolle on suuri. Se tulee vaatimaan teurastamoilta isot investoinnit ruhojen erillään pitoon ja karjun hajun tunnistamiseen teuraslinjassa. Karjun lihan erilainen koostumus vaatii myös uudenlaista tuotekehittelyä.

HKScanin mukaan muutoksen vaikutus markkinaan ja vientiin on merkittävä. Näiden kustannukset ovat vielä vain arvailuja.

Muutoksen olevan suuri haaste myös sianlihan alkutuotannolle. ”Epämiellyttävä työvaihe jää pois porsastuotannosta, mutta karjujen erillään pito, käyttäytyminen, ruokinta ja pitkäsaparon ja karjun kasvatuksen yhdistäminen tuovat paljon haastetta lihasikavaiheen kasvatukseen.”

Tiukka aikataulu ja avoimia kysymyksiä

”Aika näyttää riittääkö siirtymäaika, mutta kyllä se tiukka on”, Atria Sika -ketjun kehityspäällikkö Niina Immonen toteaa.

”Karjun kasvatuksen kustannukset teollisuudelle ovat todella suuret ja vaikutukset koko sianlihantuotannon kannattavuuteen erittäin negatiiviset. Teollisuuteen tulee merkittäviä investointitarpeita haisevien karjujen tunnistamisesta ja erillään pidosta.”

Investointien kustannusten lisäksi muuttuvia kustannuksia arvioidaan syntyvän muun muassa saantomenetyksistä, tunnistamisesta, teuraspainon alentamisesta sekä laadullisista tappioista.

”Emme vielä tiedä, miten paljon esimerkiksi hännänpurenta lisääntyy, ja mitkä sen vaikutukset ovat teuraslaatuun ja tuottajien hyvinvointikorvauksiin.”

Suurimpien taloudellisten tappioiden pelätään tulevan vientikaupasta.

”Karjun lihan laatu on heikkolaatuisempaa jo lihan rasvahappokoostumusmuutostenkin vuoksi, vaikka lainsäädäntö ja vientiprotokollat mahdollistaisivatkin karjun lihan viennin.”

Esimerkiksi hollantilaiset kastroivat vientiin menevät siat.

”Nyt Suomi joutuu olemaan tienraivaajan roolissa. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa Suomen osalta yli sadan miljoonan euron vaikutusta. Viennin osalta vaikutukset olisivat selvästi pienemmät, jos esimerkiksi koko Eurooppa siirtyisi samaan aikaan noudattamaan samaa lainsäädäntöä.”

Häkeistä on jo monella tilalla luovuttu

Emakkotilat ovat siirtyneet vapaaporsitukseen ja luopuneet porsitushäkeistä etupainotteisesti Eläinten hyvinvointikorvauksen kannustamina.

”Vapaaporsituksessa on jo lähes puolet Suomen emakoista”, Ari Berg arvioi.

Monet emakkotilat ovat siirtyneet vapaaporsitukseen ja luopuneet porsitushäkeistä etupainotteisesti. Tiineytyshäkkien käytön lopettamiseen toivotaan vielä lisää tutkimusta ja tukea siirtymiseen.

Myös tiineytyshäkeistä on monilla tiloilla jo nyt luovuttu eläinten hyvinvointikorvauksen kannustamina. Uuden lain mukaan tiineytyshäkeistä on luovuttava 12 vuoden siirtymäajalla.

”Vapaatiineytys tulee vaatimaan opettelua”, Berg ennakoi.

”Porsitus – ja tiineystyshäkkien käytöstä luopuminen on iso rakenteellinen ja myös toiminnallinen muutos tiloilla”, toteaa Elina Välimäki. ”Investointikustannukset ovat sopimustuottajillemme niin merkittäviä, että ne vaikuttavat väistämättä maamme sianlihantuotannon volyymiin ja rakenteeseen tulevaisuudessa.”

”Vapaaporsituskarsinoiden osalta muutos on erittäin hyvä”, toteaa Niina Immonen. Atrialla jo yli puolet emakoista porsii vapaaporsituskarsinoissa ja Atrialta toivotaan, että taloudellinen tilanne mahdollistaa siirtymän jatkuvan. Tiineytyshäkkien käytön lopettamisen osalta toivotaan lisää tutkimusta ja tukea siirtymiseen. ”Tässä kohtaa on tärkeää huomioida myös työntekijöiden turvallisuus.” ◻

Kirjoittaja on huittislainen agronomi, MMM, maanviljelijä ja KMVETin avustaja.