Pääkirjoitus: Elävien eläinten vienti johtuu markkinatilanteesta, mutta se on myös ongelma

Suomesta on viety eläviä eläimiä muihin maihin lähinnä eläinjalostuksen tarpeiden vuoksi. Satunnaisesti on viety myös porsaita lähialueille porsasruuhkan helpottamiseksi, koska se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin porsaiden lopettaminen. Jalostuseläinten vientikin on vähentynyt, kun teknologinen kehitys on tehnyt sukusolujen ja alkioiden viennin tehokkaammaksi tavaksi siirtää jalostusainesta.

Naudanlihan hinta on noussut Suomessa selvästi viimeisen vuoden aikana, mutta edelleen hinta on yksi EU-maiden alhaisimpia.

Tämä on johtanut siihen, että eläviä nautoja on viety muun muassa Puolaan. Sama tilanne on päällä myös kananmunien suhteen eli vientiin menevistä munista saa paremman hinnan kuin kotimaasta.

Elävien nautojen vienti on ollut varsin pientä, mutta se pakottaa kotieläintuottajat, viranomaiset ja poliittiset päättäjät pohtimaan sitä, onko elävien teuraseläinten vienti sellaista, mitä haluamme.

Suomi on iso maa ja viennin näkökulmasta saari. Meiltä vientiin lähtevät elävät eläimet pitää ensin kuljettaa Suomen sisällä satamaan, ja sieltä laivoilla eteenpäin. Kuljetusajat kasvavat väkisin pitkiksi ja ei ole mitään takuuta siitä, etteikö esimerkiksi Puolaan viety eläin jatkaisi matkaansa vielä eteenpäin etelää kohti.

Eläinkuljetuksille on tarkat säädökset ja niitä noudatetaan Suomen maantiekuljetuksissa varsin hyvin. Kokemuksia siitä, miten laivarahdit ja niitä seuraavat eläinkuljetukset ulkomailla toimivat, ei meiltä löydy. Sen sijaan meiltä kotimaasta löytyy paljon kokemusta siitä, miten erityisesti itäisen Euroopan kuljetuskalustosta löytyy paljon puutteita sekä teknisesti että kuljettajien ajoaikojen ja osaamisen suhteen.

Kotieläinyrittäjiä on kannustettu toimimaan markkinataloudessa, ja jos tuotteesta saa paremman hinnan viedessä kuin kotimaan myynnissä, tilanteen pitäisi olla selkeä. Eläinsuojelullisesta näkökulmasta elävien teuraseläinten vienti on kuitenkin sellaista, jota moni vieroksuu.

Eläinten sairastaminen ja ennenaikainen poisto maksaa paljon

Eläinten sairastuminen tuottaa valtavasti työtä ja huolta kotieläintiloilla, mutta sairastumisten ja erityisesti ennenaikaisten poistojen taloudellinen merkitys on myös suuri.

Lypsylehmän poisto juuri ennen poikimista tai ensimmäisen lypsykauden aikana on kaikkein kalleinta.

Vuodelta 2023 olevan tutkimuksen mukaan lypsylehmien sairauksien aiheuttamiksi kokonaistappioiksi arvioitiin Suomessa yhteensä noin 147 miljoonaa euroa vuodessa. Eläinten hoidon kannalta olennainen tieto on, että piilevä ketoosi ja piilevä utaretulehdus aiheuttivat lähes 40 prosenttia tappioista.

Lehmää kohti menetysten arvioitiin olevan Suomessa yhteensä hieman yli 600 euroa vuodessa. Tästä piilevän utaretulehduksen osuus oli 83 euroa/lehmä ja piilevän ketoosin 148 euroa/lehmä vuotta kohti. Ennaltaehkäisevällä terveydenhoidolla on saatavissa merkittäviä taloudellisia hyötyjä erityisesti piilevien sairauksien osalta.