Pääkirjoitus
Ukrainan sota paljasti riippuvuuden ostorehuista
Ukrainan sota paljasti julmalla tavalla nykyaikaisen ja globaalin kotieläintalouden riippuvuuden ostorehuista ja ennen kaikkea ostoväkirehuista.
Viljan markkinatilanne oli tiukka koko EU:ssa jo viime syksystä lähtien ja loppuvuodesta 2021 viljan ja sitä kautta rehujen hinta nousi jyrkästi. Kun helmikuun lopulla yhtäkkiä valtaosa Ukrainan ja Venäjän viemästä viljasta ja valkuaiskasveista poistui markkinoilta, huomattiin, ettei kenelläkään ollut riittäviä varmuusvarastoja.
Esimerkiksi EU:n suurimmmassa sikatuotantomaassa Espanjassa arvioitiin, että pahimmassa tapauksessa rehut loppuvat kesken jo huhtikuun lopulla eli jo paljon ennen uutta satoa. Espanja on ollut ukrainalaisen maissin ja rehuviljan suurkuluttaja ja tasainen tuontivirta mahdollisti tähän saakka tuotannon laajentamisen. EU-maissa, Suomi mukaan lukien, monilla tiloilla rehun hinta on noussut niin korkeaksi, että kotieläintuotanto on ollut pakko lopettaa. Erityisesti lihasikalat ovat tiukimmilla.
EU:ssa onkin tehty pikaisia päätöksiä rehuviljojen ja rehujen laatuvaatimuuksiin eli hieman heikompaakin tavaraa sallitaan ja tuontiviljan osalta katseet ovat kääntyneet Etelä- ja Pohjois-Amerikan suurin tuottajamaihin.
Samaan aikaan kiristyvä tilanne leipäviljamarkkinoilla kuitenkin kuristaa tarjontaa entisestään, sillä parhaita rehuviljoja siirtyy nyt elintarvikekäyttöön.
Paljon lepää tulevan satokauden varassa. Venäjä pysynee pakotteiden takia pääosin pois markkinoilta ja Ukrainasta tuskin saadaan alkavalta satokaudelta merkittäviä määriä viljaa maailmanmarkkinoille. Myös Kiinaan ennakoidaan varsin heikkoa satoa. Omavaraisuus korostuu.
Lannoitteiden korkea hinta ja myös saatavuusongelmat kuitenkin merkitsevät sitä, että jo lähtötilanne on heikompi kuin aiemmin. EU sallii ekologisten alojen ottamisen viljelyyn hetkellisesti, mutta niiltä mailta ei isoja keskisatoja ja määriä saada.
Nautatiloilla satsaukset on pistettävä nurmiviljelyyn, jolla varmistetaan perusrehu ja sitten tarpeen tullen tingitään hieman väkirehuruokinnasta ja samalla myös tuotoksista.
Sikapuolella tilanne on vaikein. Jo nyt on lähes varmaa, että rehu on syksyllä 2022 joka tapauksessa huomattavasti kalliimpaa kuin 2021 syksyllä. Ilman tuottajahintojen korotuksia sikatalouden ja myös siipikarjatalouden tulevaisuus on vaarassa.
MRSA vaatii jatkuvaa valppautta
Monessa sikalassa ja myös monessa sikalassa työskentelevässä ihmisessä vaanii terveydelle vaarallinen bakteeri MRSA eli metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus. MRSA:n esiintyvyys suomalaisissa sikaloissa on lisääntynyt ja esimerkiksi Tanskassa se on sikaloissa lähes aina.
Useimmiten bakteeri on vaaraton perusterveelle ihmiselle, mutta sairaalabakteerina tunnettu MRSA on ongelmallinen nimenomaan tilanteessa, jossa ihmisen vastustuskyky on heikentynyt. MRSA:n kantaja voi myös tartuttaa bakteerin muihin ihmisiin ja siksi kannattaa aina terveydenhoitopalveluja käytettäessä kertoa siitä, että on kotieläinten kanssa tekemisissä.
Sikaloissa perustautisuojaus auttaa moniin eläintauteihin, mutta MRSA:n ehkäisy vaatii normaalia tiukempaa hygieniaa. Peruskeinot ovat tutut, erilliset sikalavaatteet, huolellinen peseytyminen, suojäkäsineiden käyttö ja hyvä käsihygienia sekä mahdollisten ihossa olevien rikkoontumien suojaaminen.