Pääkirjoitus 4/2021
Epäselvä häkkikasvatuskielto
Euroopan unionissa on vireillä lainsäädäntöhanke, jolla kielletään tuotantoeläinten häkkikasvatus. Tavoitteena on kieltää tiettyjen eläinten häkkikasvatus vuoteen 2027 mennessä.
Lakiehdotus poistaisi käytöstä muun muassa kanojen, kanien, broilereiden, viiriäisten, ankkojen ja hanhien häkit, porsitus- ja tiineytyshäkit sekä vasikoiden yksilökarsinat.
Suomessa muutos koskisi käytännössä munintakanaloita, sikaloita ja maitotiloja. Alustavan tulkinnan mukaan häkkikasvatuskielto ei koskisi turkiseläimiä, mutta selvää on, että seuraavan kahden vuoden ajan turkistarhausta vastustavat tahot yrittävät lobata eläinluetteloon mukaan myös turkiseläinlajit. Ja mikään ihme ei olisi, vaikka mukaan yritettäisiin ujuttaa myös eläinten kytkentäkielto eli käytännössä parsikasvatuksen kielto.
Koko hanke sai alkunsa EU:n laajuisesta kansalaisaloitteesta, johon EU:n komissio joutui reagoimaan. Ensivaiheessa eli vuosien 2021–2023 aikana Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ja komissio selvittävät häkkikiellon vaikutuksia sekä kotieläintuottajien että kauppapolitiikan kannalta ja varsinainen lainsäädäntöehdotus tulisi vuoden 2023 lopulla. Jo nyt pidetään selvänä, että vuosi 2027 on liian nopea aikataulu siirtymään eli todennäköisesti aikataulu on hitaampi.
Sika- ja siipikarjapuolella siirtymä häkkikasvatuksesta muihin tuotantotapoihin on jo menossa markkinoiden ja uusien hyvinvointisäädösten ohjaamina, joten niillä asia on lähinnä kustannus- ja aikataulukysymys.
EFSAlla on myös edessään vaikeita tulkintoja. Esimerkiksi vasikoiden yksilökarsinoiden kiellolla voi olla merkittävä vaikutus vasikoiden terveyteen.
Nykyisin säädökset sallivat vasikan kasvatuksen yksilökarsinassa kahdeksan viikon ikään asti. EU:ssa on varsin yleistä vasikoiden alkukasvatus ulkona igluissa. Niissä vasikka saa kasvaa raikkaassa ulkoilmassa, mutta ilman suoraa kontaktia toisiin eläimiin, jolloin tautipaine saadaan pidettyä alhaalla ja eläimen luontainen vastustuskyky kehittymään ternimaitokauden antaman suojan jälkeen. Nykyiset navetat eivät oikein mahdollista pitkää imetyskautta, joten ainoa vaihtoehto on vasikoiden siirto heti ryhmäkarsinaan ja suurempi riski vasikoiden sairastumisesta.
Lainsäätäjät joutuvat tekemään vaikeita valintoja, sillä jokaiseen hyvääkin tarkoittavaan muutokseen liittyy omat riskinsä.
Uusi teknologia tuo helpotusta eläinten hoitoon ja kasvatukseen
Nopeasti kehittyvä teknologia tuo koko ajan uusia ratkaisuja eläinten tarkkailuun, hoitoon ja kasvatukseen. Kaikkein pisimmällä ollaan maidontuotannon puolella, jossa automaattilypsy ja erilaiset eläimen mukana kulkevat sensorit tuottavat jo nyt paljon dataa.
Lypsykarjoissa yksilöiden seuraaminen on tärkeää, mutta koko karjan seuraaminen mahdollistaa esimerkiksi laajempien ruokintaongelmien havaitsemisen nopeammin.
Sika- ja siipikarjatuotannossa teknologiaan perustuva yksilöseuranta on vielä alkutekijöissään, mutta kasvatusryhmien seurannassa edistytään vauhdilla, erityisesti kuvantamisen avulla. Kuvantaminen on kustannustehokas tapa seurata isoa joukkoa eläimiä ja tarpeen tullen sillä pystytään huomaamaan myös eläinyksilön ongelmat. Jatkuva eläinten kuvaus ja automaattiset hälytykset ennalta annetuilla kriteereillä parantavat merkittävästi eläinten valvontaa ja nopeuttavat hoitotoimenpiteitä.