Liemiruokintalaitteita voi ja kannattaisi hyödyntää tuotannon seurannassa

Ruokinnan kautta sikayrittäjä voi itse vaikuttaa tuotokseen ja kannattavuuteen. Suomessa sikojen tuotanto-olosuhteet ovat hyvät ja eläinaineksen kehittämiseen on panostettu paljon. Onnistunut tulos edellyttää yhä tarkempaa ruokintaa eläingenetiikan ja tilan edellytysten mukaan. Valtaosassa sikaloista on liemiruokinta. Ruokinnan perustana on laitteiston toimivuus, tieto rehujen koostumuksesta sekä ajan tasalla olevat reseptit ja ruokintakäyrät. Ruokinnan hallinta hoituu ajantasaisesti, mutta ruokintalaitteiden tekniikkaa voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin seurattaessa ruokinnan onnistumista ja kannattavuutta. Tutkimushankkeessa järjestetyissä sikatuottajien ja laitevalmistajien työpajoissa nousi esille monia hyviä käytäntöjä.

Kannattava ja ympäristöystävällinen sianlihan tuotantoketju: Eläinaineksen tehokas hyödyntäminen sikatiloilla -hanke järjesti työpajoja Big Dutchmanin, Pellon Groupin, Schauerin ja Wedan liemiruokintalaitteiden käyttäjille. Niissä ilmeni eroja laitteistojen mahdollisuuksissa hyödyntää ruokintatietoa.
Laitteiden uusimmissa versioissa tiedon saatavuuteen ja siirrettävyyteen on pyritty panostamaan, mutta merkkikohtainen kehitystyö on eri vaiheissa. Parhaimmillaan liemiruokintalaitteelta saa monenlaisia seurantaraportteja, mutta niiden tuottaminen vaatii perehtymistä.
Laitevalmistajien tarjoaman huollon työpanos kuluu paljolti akuuttien laiteongelmien korjaamiseen, eikä aikaa välttämättä riitä laitteiden tarjoaman raportoinnin opastamiseen. Vanhempiin ohjausohjelmiin on kuitenkin saatavissa päivityksiä. Investointeja tehtäessä olisikin tärkeää ottaa laitteistojen ohjausohjelmien käytettävyys sekä ruokintatiedon hyödyntäminen ja keruu yhdeksi hankintaperusteeksi.

Jäännösrehuun syytä kiinnittää huomiota
Luke ja Finnpig Oy keräsivät hankkeessa ruokintatietoa imettävien emakoiden, välikasvatusporsaiden ja lihasikojen ruokinnasta yhdellä tilalla. Tiedot koottiin viikoittain tulostetuilta raporteilta, joissa näkyivät kumulatiiviset summat ruokintaventtiileittäin rehun eri komponenttien annostelusta. Emakoiden ja lihasikojen ruokinnan seurannassa päästiin melko hyvään tarkkuuteen.
Ruokinnassa mukana olleen putkiston huuhdeveden koostumusta ei selvitetty. Sen määrä ja koostumus vaihtelevat, ja laitevalmistajat yleensä suosittelevat jättämään jäännösrehun ravintoaineet huomioimatta. Putkistojen huuhdeveden ohjaaminen eri säiliöön on suositeltavaa, jotta se voidaan ohjata vain haluttujen eläinryhmien seoksiin.
Välikasvattamossa tuli esille säiliöön jäävän jäännösrehun vaikutus ruokinnan tarkkuuteen. Varsinkin ensimmäisellä viikolla rehuannokset ovat pieniä ja jäännösrehun osuus saattoi olla yli 20 prosenttia porsaiden saamasta rehun kuiva-aineesta.
Rehumäärien kasvaessa ruokinnan tarkkuus oli varsin hyvä. Toteutuneen ja suunnitellun ruokinnan vertailu helpottaa korjausliikkeitä ruokinnassa. Tässä tapauksessa niitä ovat esimerkiksi ruokintajärjestyksen muuttaminen jäännösrehun minimoimiseksi ja säiliön kalibroinnin tarkistus.

Hyviä käytäntöjä työpajoista
Ruokintalaitteen säiliön kalibroinnin toteutus puhutti työpajoissa sikayrittäjiä. Toimiva ja tarkka ratkaisu on liittää säiliöön vesimittari ja tarkistaa vaaka sekä kalibroida säiliö veden avulla. Jäännösrehun määrä kannattaa minimoida ennen kalibrointia.
Laitteiston huoltokohteet kannattaa listata ja käydä säännöllisesti läpi laitevalmistajan suositusten mukaan.
Järjestelmään liitetyt lisälaitteet vaativat myös huoltoa. Jauhatuskarkeutta seurataan päivittäin ja myllyn seulat vaihdetaan tarvittaessa. Omatoimisen seurannan lisäksi nähtiin tarpeelliseksi mahdollisuus saada laitevalmistajalta vuosihuoltopalvelua ja yleensäkin lisätä huollon resursseja.

Lue koko juttu KMVETin numerosta 2/2020.

Teksti: Hilkka Siljander-Rasi, kuva: Tuulia Nelimarkka