Harjunmaan palkitussa lihasikalassa oma härkäpaputuotanto korvaa tuontisoijan
Huittislaisella Harjunmaan tilalla härkäpapu on vakiintunut osaksi sikojen ruokintaa, ja nyt soija on saatu kokonaan korvattua omalla tilalla tuotetulla valkuaisella. Kasvatustapa palkittiin vuoden 2019 EU Pig Grand Prix -kisassa. Harjunmaan tila kipusi ykkössijalle Lihan laatu -kategoriassa, jossa etsittiin vaihtoehtoja muuntogeeniselle soijalle lihasikojen ruokinnassa. Nyt omavaraisuudesta voi olla apua koronakriisin hallinnassa.
Harjunmaan tilan maaliskuista maanantaita rytmittävät sikalan pesu, vasikkajuottamon kuivikkeiden tyhjennys ja kuiviketurpeen vastaanotto sonnikasvattamoon. Viime syksyinen EU Pig Grand Prix -palkitseminen on mieluisa tunnustus, mutta palkitsemisen perustana on tilan tavallinen arki.
”En näe tässä mitään erityistä; tämä on meille normaalia arkipäivää, jonka keskellä eletään”, Terhi Harjunmaa naurahtaa nyt lähes vuosi palkitsemisen jälkeen.
Harjunmaan tilalla on viljelty härkäpapua kahdeksan vuotta ja vähitellen sen osuutta sikojen ruokinnassa on lisätty. Aiemmin tiivisteessä käytettiin tuontisoijaa, mutta nyt muuntogeeninen soija on saatu kokonaan korvattua härkäpavulla.
”Härkäpapua on kuiva-aineesta nyt noin 10–12 prosenttia aiemman 3–5 prosentin sijaan. Pidän tärkeänä sitä, että käytämme kotimaista valkuaista ja rehun omavaraisuusaste on saatu nousemaan”, Harjunmaa toteaa.
”Kilpailuun osallistuessamme painotimme sitä, että tavoitteenamme oli vähentää soijan käyttöä sikojen ruokinnassa ja korvata tuontisoijaa kotimaisella valkuaisella. Tavoitteena oli myös pienentää tuotannon ilmastovaikutuksia.”
Kaksivaiheruokinta perustuu härkäpavulle räätälöityyn rehustukseen
Terhi Harjunmaan kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2006. Tilalla jatkettiin lihasikojen kasvattamista omissa lihasikaloissa, mutta samalla suunniteltiin myös tuotantopohjan laajentamista.
Vuonna 2010 tilalla aloitettiinkin sonnikasvattamon rakennustyöt ja seuraavana vuonna tulivat ensimmäiset maitorotuiset sonnit loppukasvatukseen. Myöhemmin vuonna 2013 vanhimmasta lihasikalaosastosta tehtiin vasikkajuottamo.
Nyt tilalla tuotetaan sian- ja naudanlihaa 720-paikkaisessa lihasikalassa ja 250 sonnin kasvattamossa. Pelloilla viljellään rehuksi nurmea, viljaa ja härkäpapua. Lisäksi uusimpana viljelykiertoon on otettu mukaan kumina.
Tilalla on vakituisesti töissä yksi ulkopuolinen työntekijä.
30-kiloiset porsaat tulevat Harjunmaan tilalle Emomyllyn ringistä noin 14 viikon rytmillä. Sikalassa on yksi 240 sian ja kolme 160 sian osastoa. Heti osaston viimeisten sikojen lähdettyä teuraaksi, aloitetaan osaston liotus sadettimilla.
”Varsinainen karsinoiden pesu ja desinfiointi tehdään mahdollisimman pian edellisten lähdettyä, jotta osasto ehtii kunnolla kuivumaan ennen uusien porsaiden tuloa. ”
Lihasikojen kaksivaiheruokinnan perustana ovat ohra, vehnä, kaura, härkäpapu, ohravalkuaisrehu (OVR) sekä tilalle räätälöity premix. Aiemmin liemirehussa käytettiin premixin tilalla tiivistettä, mutta näillä komponenteilla ja rehuviljojen korkean valkuaispitoisuuden vuoksi härkäpavun käyttömäärä jäi rehuseoksessa vähäiseksi.
”Vuonna 2017 kehitettiin yhdessä HKScanin ja Rehuxin kanssa tälle raaka-ainepohjalle soveltuva premix-seos”, Terhi Harjunmaa kertoo. ”Se on räätälöity viljelemämme härkäpavun analyysitulosten kanssa sopivaksi.”
Ruokinta toteutetaan kaksivaiheisena, mikä on koettu näin pienelle eläinmäärälle kolmivaiheruokintaa toimivammaksi vaihtoehdoksi. Siat ruokitaan neljästi päivässä.
”Aiemmin siat saivat liemirehua kolme kertaa päivässä, mutta nykyisellä rytmillä on helpompi suunnitella tilan muut työt ja omat menot sikojen ruokinta-aikoihin sopiviksi”, Harjunmaa sanoo.
Teksti ja kuva: Anne Nieminen
Lue koko juttu KMVETin numerosta 3/2020