Lakiesitys eläinten hyvinvoinnista eduskunnalle
Valtioneuvosto on 22.9. antanut esityksen laiksi eläinten hyvinvoinnista eduskunnalle. Lailla korvataan voimassa oleva eläinsuojelulaki ja –asetus. Lakiesityksen pohjana on aiempi hyvinvointilakiesitys vuodelta 2018. Kokonaan uutta on se, että porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luovutaan siirtymäajalla. Esitykseen sisältyy myös mm. parsinavetoita ja sikahäkkejä koskevia rajoituksia.
Eläinten hyvinvointilaissa säädetään kaikkia eläimiä koskevat yleiset säännökset. Tarkemmat eläinlajikohtaiset vaatimukset säädetään asetustasolla.
Lakiesityksen voimaantulo riippuu sen eduskuntakäsittelyn aikataulusta. Aikaisintaan laki voi tulla voimaan vuoden 2023 alusta alkaen.
Porsaiden kirurginen kastraatio loppuu siirtymäajan jälkeen
”Suomi on kieltämässä porsaiden kirurgisen kastraation eurooppalaisena edelläkävijänä siirtymäajalla. Suomalaiset sianlihantuottajat ovat tehneet jo pitkään työtä sikojen hyvinvoinnin parantamiseksi ja tämä on luontevaa jatkoa sille työlle”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.
Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään kokonaan 12 vuoden siirtymäajan päätyttyä. Lain tultua voimaan kastraation yhteydessä on käytettävä kipulääkitystä. Lisäksi paikallispuudutuksen käyttöä edellytetään neljän vuoden kuluttua lain voimaan tulosta. Puudutuksen voi tehdä siihen koulutuksen saanut tuottaja tai eläinten hoitaja. Ministeriö perustaa syksyn aikana työryhmän, joka valmistelee kirurgisesta kastraatiosta luopumiseen tarvittavia toimenpiteitä.
Muissakin kipua aiheuttavissa toimenpiteissä on jatkossa käytettävä kivunlievitystä. Valmistelun yhteydessä on linjattu, että vasikoiden nupoutuksessa eli sarvenaiheiden tuhoamisessa on käytettävä rauhoitusta ja paikallispuudutusta kipulääkityksen lisäksi. Tästä säädetään myöhemmin annettavalla asetuksella.
Nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa on oltava jatkossa jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Veden on oltava sulaa ja hyvälaatuista ja sitä voidaan tarjota esimerkiksi automaatista, kupista tai luonnon vesistöstä. Velvollisuuteen liittyy eräitä poikkeuksia, joista säädetään laissa ja lain yhteydessä annettavilla asetuksilla.
Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään
Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään lain tullessa voimaan. Toiminnassa olevien parsinavetoiden käyttöä voidaan jatkaa, mutta niissä olevien parsipaikkojen määrää ei saa enää lisätä. Parsinavetoissa pidettävien lehmien on päästävä jaloittelemaan aiemman 60 päivän sijaan 90 päivänä vuodessa. 60 päivää jaloittelusta tulee tapahtua laidunkaudelle ja 30 päivää sisäruokintakaudella.
Lisäksi valmistelun yhteydessä linjattiin, että jatkossa investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun. Lihanautojen pito jatkuvasti kytkettynä kielletään viiden vuoden siirtymäajalla.
Uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kielletään lain tullessa voimaan. Nykyisten porsitushäkkien peruskorjaus on sallittua, mutta niissä olevien porsitushäkkien lukumäärää ei saa lisätä peruskorjauksen yhteydessä.
Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan 12 vuoden siirtymäajalla. Siirtymäajan jälkeen emakoiden ja ensikoiden pito tiineytyshäkissä rajataan enintään kahdeksaan päivään.
Valvontaa tehostetaan
Valvontaviranomaisten on jatkossa helpompaa saada tietoa apua tarvitsevasta eläimestä, sillä muiden viranomaisten ja eläinten kanssa toimivien tahojen mahdollisuus tehdä ilmoitus avun tarpeessa olevasta eläimestä paranee. Teurastamoissa eläinten hyvinvoinnin valvontaa tehostetaan mahdollistamalla valvontakameroiden käyttö teurastamoiden tiloissa, joissa käsitellään eläviä eläimiä.
Pitkän työn tulos
Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 2010. Esitys eläinsuojelulain korvaavaksi laiksi eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle syksyllä 2018. Esitystä ei kuitenkaan ehditty tuolloin käsittelemään eduskunnassa ja se raukesi keväällä 2019 vaalikauden päättyessä. Nyt eduskunnalle annettu esitys pohjautuu vuoden 2018 esitykseen, mutta siihen on tehty muun muassa hallitusohjelmasta ja lausuntokierroksella saadusta palautteesta johtuvia muutoksia.