Laidunnus viestii kuluttajille eläinten hyvinvoinnista
Taas on se aika vuodesta, kun naudat, lampaat ja hevoset laiduntavat suomalaisessa suvimaisemassa. Laiduntaessaan ne toteuttavat luontoaan ja nauttivat lajinmukaisesta käyttäytymisestä. Vaikka laidunnuksen järjestäminen aiheuttaa eläinten omistajalle työtä, moni tuottaja kokee sen vaivan arvoiseksi. Laiduntava karja ilahduttaa myös ohikulkevia ihmisiä ja viestii kuluttajille, että eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on alkutuotannon parissa työskenteleville tärkeä arvo.
Olennaiset käyttäytymistarpeet tyydyttyvät laitumella
Laiduntaessaan eläimet saavat raikasta ilmaa ja luonnonvaloa. Verenkierto ja lihaskunto paranevat ja sorkat tykkäävät. Metsälaidunten ja perinnebiotooppien laidunnus lisää luonnon monimuotoisuutta ja ehkäisee luontokatoa, vaikka ihan kaikki eläimet eivät näille laitumille sovellu laiduntajiksi. Usein perinnemaisemassa laiduntavat alkuperäisrotujen naudat ja lampaat. Perinnemaisemien laidunnus tuottaa lukuisia hyötyjä: se lisää biodiversiteettiä, säilyttää harvinaista kotieläinperimää, mahdollistaa eläinten lajinmukaisen käyttäytymisen ja tuottaa lopulta villaa, lihaa ja taljoja sekä puhdasta esteettistä nautintoa.
Eläinten hyvinvointilaki korostaa useaan otteeseen hoidossa olevien eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttymisen tärkeyttä. Näitä tarpeita ovat liikkuminen, leikki, lepo, kehonhuolto, syöminen, ravinnonetsintä, ympäristön tutkiminen ja sosiaalisten suhteiden hoito. Kaikkia näitä eläinten on mahdollista toteuttaa huomattavan paljon helpommin ulkona laitumella kuin sisätiloissa. Toki on ristiriitaista, ettei säädöksillä mahdollistettu laiduntamista tai edes ulospääsyä kaikille naudoille.
Hyvä laidun tarjoaa suojaa ja syötävää
Laidunalueen tulee olla niin suuri, että eläimet voivat liikkua vapaasti ja saada riittävästi tarpeitaan vastaavaa ravintoa. Eläinten hyvinvoinnin ohella laidunkasvuston kuntoa pitää seurata. Hyvälaatuista juomavettä on aina oltava tarjolla, ja niin, että kaikki eläimet pääsevät juomaan. Kuiva makuupaikka ja suoja sääolosuhteilta, kuten auringon porotukselta ja sateelta, kuuluvat myös hyvälle laitumelle. Säänsuojaa voi tarjota puusto tai rakennettu katos. Kulkureittien ja aitojen on oltava eläimille turvalliset. Piikkilanka ei ole laiduntaville eikä luonnoneläimille hyvä aitausratkaisu.
Luonnonlaitumien aitaaminen voi joissain paikoin olla hankalaa, joten uusille innovaatioille on tilausta. Norjassa on hyväksytty käyttöön virtuaalinen aitausmenetelmä, jossa laitumen rajat määritellään karttasovellukseen. Jos eläin ylittää laitumen rajan, kuuluu sen kaulapantaan laitetusta laitteesta ääni. Jos eläin ei palaa takaisin laitumelle, laite antaa pienen sähköiskun. Tutkimuksen mukaan ainakin lypsylehmät vaikuttavat sopeutuneen virtuaaliaitaan ilman pitempiaikaisia negatiivisia hyvinvointivaikutuksia.
Laidunnus toteuttaa hyvinvointilain henkeä
Lypsylehmien laidunnus on sen hyvinvointihyödyistä huolimatta harmillisesti harvinaistumassa. Maatalouslaskennan tulokset vuosilta 2010 ja 2020 osoittivat, että lypsylehmistä laitumelle pääsevien osuus on laskenut kymmenessä vuodessa 87 prosentista 72 prosenttiin. Onneksi kutenkin muiden kuin lypsykarjan nautojen laidunnus on samaan aikaan lisääntynyt 58 prosentista 68 prosenttiin.
Euroopan elintarvikevirasto EFSA on todennut, että lehmät ovat sosiaalisia eläimiä, joilla on tarve liikkua vapaasti ympäristössään ja maata mukavalla alustalla. EFSA:n mukaan lehmille on tärkeää päästä hyvälle laitumelle pysyäkseen terveinä ja tuottavina. EFSA korostaa laiduntamisen hyötyjä lypsylehmille niin paljon, että jo alle kahden kuukauden vuosittainen laidunnusaika katsotaan riskiksi eläimen hyvinvoinnille. Jos lehmät laiduntavat vähemmän kuin kaksi kuukautta, EFSA suosittelee eläinten hyvinvoinnin riskinarviointia tilalle.
Nautojen hyvinvointia koskevaa kotimaista säädöstä uusitaan parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta evästää omalta osaltaan ministeriötä asetusuudistuksessa. Laidunnusta käsitellään myös tuoreessa hevosasetuksen luonnoksessa, joka on lausuntokierroksella 12.6. saakka.
Laiduneläinten hyvinvointi tarkistetaan päivittäin
Laiduneläimen hyvinvointi ja pitopaikka on pääsääntöisesti tarkistettava vähintään kerran päivässä. Vaikeasti tavoitettavilla laitumilla kesäaikaan pidettävien eläinten hyvinvointi voidaan kuitenkin tarkistaa harvemmin. Tällaisille alueille ei kannata laittaa elämiä, joilla on tunnistettu hyvinvointiriski, kuten lopputiineitä, pian synnyttäviä, juuri synnyttäneitä, vastasyntyneitä, sairaita, heikkokuntoisia tai vahingoittuneita eläimiä.
Riskitöntä laidunnus ei toki ole. Hyönteisistä, punkeista, loisista, pedoista, koirista ja myrkyllisistä kasveista voi olla haittaa. Jos laiduntamisen riskit mietityttävät, on laiduntamisen suunnitteluun ja onnistuneeseen laidunnukseen saatavilla asiantuntija-apua. Riskeistä huolimatta laiduntaminen kannattaa, eritoten eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. ◻