Pääkirjoitus: Yksilöllisen tiedon kerääminen eläimistä lisää tehoa ja tarkentaa hoitoa
Digitaalisten mittauslaitteiden ja anturien nopea kehitys, ja ennen kaikkea niiden yksikköhintojen nopea lasku mahdollistavat eläinyksilöiden entistä tarkemman seurannan.
Lypsylehmien yksilöseurannalla ja erityisesti tuotosseurannalla on jo pitkä historia, mutta laitteistojen kehittyessä naudoilta saadaan nykyisin erittäin paljon yksilötietoa. Automaattilypsyjärjestelmien valmistajat ovat tuotekehityksen eturintamassa, sillä lypsyrobotti tietotekniikoineen on hyvä ja teknisesti valmis mittausasema.
Sama trendi on tulossa myös tavallisesti ryhminä kasvatettavien eläinten puolelle. Sikojen yksilöllinen mittaaminen onnistuu jo teknisesti, mutta taloudellisesti sen kannattavuus on vielä haastavaa.
Yksilömittausten avulla voidaan kuitenkin löytää sellaisia kehityskohteita, joita aikaisemmin oli mahdoton havaita.
Yksilömittaus antaa selkeät perusteet hoitotoimenpiteille ja myös sille, jos hoitoa ei kannata antaa tai jatkaa.
Mitä enemmän yksilömittausdataa saadaan, sitä enemmän siitä on hyötyä. Suuresta määrästä dataa saadaan paljon tietoa myös eläinten jalostukseen.
Ajan kuluessa tuloksena ovat terveemmät eläimet, joita tarvittaessa pystytään hoitamaan tarkemmin ja paremmin.
Yksilöllinen mittaus tuottaa dataa, jota voidaan käyttää myös jatkojalostuksessa. Jo nyt lihaa yksilöidään tilakohtaisesti, mutta jatkossa liha voidaan tunnistaa jopa eläinkohtaisesti. Tarvittaessa lihapakkaukseen voidaan kirjata vaikka koko eläimen elintarina eli koska se syntyi, koska se teurastettiin, missä olosuhteissa ja kuinka nopeasti se kasvoi sekä kuinka terveenä se eli elämänsä.
Se, kiinnostavatko tällaiset tiedot kuluttajaa ja saadaanko näistä tiedoista lisähintaa on vaikeampi arvioida, mutta teknisesti se on jo mahdollista.
Kuiva ja kuuma tuo hankaluuksia eläimille
Tämä kevät ja alkukesä ovat olleet poikkeuksellisen kuumia ja kuivia. Toukokuussa oli enemmän hellepäiviä kuin koskaan mittaushistoriassa.
Kuuma ja kuiva alkukesä merkitsee väistämättä ongelmia myös kotieläintaloudelle.
Naudoille kaikki lämpöasteet yli kahdenkymmenen ovat haitaksi. Sikaloissa on otettava avuksi viilennysjärjestelmät, esimerkiksi vesisumuttimet, jos sellaiset löytyvät.
Lämpö lisää myös bakteerien kasvua ja altistaa tulehduksille.
Peltopuolella nurmien ensimmäinen sato jäänee keskinkertaiseksi. Rehuviljasadon arviointi tässä vaiheessa on ennenaikaista, mutta selvää on, että ennen juhannusta tarvittaisiin pelloille paljon vettä.
Suomessa on perinteisesti laskettu, että kotieläinrakennusten eristäminen ja lämmitysjärjestelmä aiheuttavat merkittävän kustannushaitan lämpimämpiin maihin verrattuna. Jatkossa kotieläinyrittäjien on pakko huomioida myös rakennusten viilennys- ja jäähdytysjärjestelmien kustannukset.
Maailmanlaajuisesti elintarviketuotannossa jäähdyttämiseen tarvitaan paljon enemmän energiaa kuin lämmitykseen, varsinkin kun huomioidaan elintarvikkeiden kylmäketju.