Historiallinen askel kohti uutta eläintenpitoa

Elämme kotimaisen eläinten suojelun ja hyvinvoinnin lainsäädännön historiallisia aikoja: hallitus on päässyt yksimieleisyyteen 12 vuotta valmistellun, kahden hallituksen puitavana olleen eläinten hyvinvointilain sisällöstä. Lakiesitys annettiin eduskunnalle syyskuussa. Seuraavaksi se etenee valiokuntien käsittelyyn. Toteutuessaan laki tulee voimaan aikaisintaan ensi vuoden alusta.

Lakiesityksessä on uusia työkaluja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta sen on kritisoitu jättävän myös paljon toivomisen varaa. Laki tulee hieman muuttamaan tuotantoeläinten pitoa ja hoitoa sekä parantamaan esimerkiksi kissojen ja koirien hyvinvointia. Muutoksiin on varattu hyvin aikaa, sillä tuotantoeläinten kohdalla lakiesitykseen sisältyy pitkiä siirtymäaikoja.

Lisää jaloittelua ja kivunlievitystä

Parsinavetoiden lypsylehmät ja hiehot pitää ensi vuoden alusta päästää touko-syyskuussa ulos jaloittelemaan vähintään 60 päivänä sekä loka-huhtikuussa vähintään 30 päivänä. Jaloittelutilan on oltava minimissään 50 neliömetriä, nautaa kohden vähintään 6 neliömetriä. Parsinavettatila voi saada vapautuksen vaatimuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ja enintään vuoden 2034 loppuun.

Uusi laki edellyttää jatkossa kivunlievitystä eläimille kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä. Vaatimuksesta voi poiketa vain hätätilanteessa, tai jos toimenpiteestä aiheutuu ainoastaan lievää tai hetkellistä kipua.

Lain tullessa voimaan karjuporsaille on annettava kirurgisen kastraation yhteydessä tulehduskipulääkettä. Vuoden 2027 alusta kirurgisen kastraation yhteydessä porsaille on lisäksi annettava paikallispuudutus. Karjuporsaiden kirurginen kastraatio kielletään 12 vuoden siirtymäajalla, vuoden 2035 alusta.

Vettä saataville jatkuvasti

Nisäkkään ja linnun pysyvässä pitopaikassa eläimellä pitää jatkossa olla aina juomavettä saatavilla pois lukien vastasyntyneet tai -kuoriutuneet, laajoilla alueilla luonnonmukaisissa olosuhteissa tarhattavat, luonnonvaraiset eläinlajit ja porot, joiden saatavilla on rajoituksetta puhdasta lunta. Vedensaantivaatimus ei myöskään päde poikkeuksellisen vaikeissa sääolosuhteissa.

Jatkuvan veden vaatimukseen on poikkeuksia, jotka koskevat turkiseläimiä, igluvasikoita ja rekikoiria. Näillekin eläimille on kuitenkin aina tarjottava sulaa vettä vähintään kolme kertaa päivässä.

Turkistiloilla jatkuvaa vedensaantia edellytetään vasta vuoden 2030 alusta. Vettä ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuvasti saatavilla samana vuonna syntyneille vieroitetuille pennuille eikä siitoksesta poistetuille eläimille silloin, kun vesi sääolosuhteiden takia jäätyy.

Myöskään vasikoiden siirrettävissä ulkokarsinoissa kuten igluissa ja ammattimaisilla rekikoiratarhoilla ei edellytetä jatkuvaa vedensaantia eläimille silloin, kun vesi sääolosuhteiden takia jäätyy. Kuitenkin sairaan tai vahingoittuneen vasikan on saatava jatkuvasti puhdasta vettä, kuin myös kaikkien vasikoiden kuumalla säällä. Imettävillä nartuilla ja vieroittamattomilla koiranpennuilla on aina oltava vettä saatavilla.

Ei viimeistä käyttöpäivää

Eläimen liikkumisen rajoittaminen sen pitopaikassa tulee uuden lain voimaanastuessa periaatteessa kielletyksi. Poikkeuksellisesti lypsylehmien ja hiehojen kiinnipito parsissa sekä emakoiden ja ensikoiden pito porsimishäkeissä sallitaan edelleen olemassa olevissa rakennuksissa näiden käyttöiän loppuun.

Parsinavetoihin ei enää saa lisätä parsipaikkoja, mutta olemassa olevia parsia saa peruskorjata. Muiden kuin maidontuotantoa varten pidettävien nautojen jatkuva kytkettynä pitäminen loppuu viiden vuoden siirtymäajalla, vuoden 2028 alusta.

Uusien porsitushäkkien rakentaminen ja käyttöönotto kielletään ensi vuoden alussa. Emakoiden ja ensikoiden pidempiaikainen, yli kahdeksan vuorokauden pito tiineytyshäkeissä kielletään 12 vuoden siirtymäajalla eli vuoden 2035 alusta.

Kielto koskee uusia ja toiminnassa olevia sikaloita. Olemassa olevien porsitushäkkien käyttöä voi jatkaa niiden käyttöiän loppuun saakka. Porsitushäkkien määrää sikalassa ei saa lisätä. Eläinten hyvinvointikorvauksin ja investointituin pyritään vauhdittamaan tiineytyshäkeistä luopumista ja vapaaporsitukseen siirtymistä.

Kissat omaan rekisteriin

Kissojen merkintä ja rekisteröinti tullaan jatkossa säätämään pakolliseksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain nojalla, näillä näkymin vuoden 2026 alusta alkaen. Uutena vaatimuksena säädetään nisäkkäiden omistajan velvollisuus estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen. Tällä pyritään ohjaamaan eläinjalostusta enemmän eläinten hyvinvointia huomioivaan suuntaan ja estämään puolivillien kissapopulaatioiden syntyä.

Edellä mainittujen muutosten lisäksi lakiesitykseen sisältyy kirjauksia esimerkiksi kissan- ja koiranpentujen kaupasta, jalostuksesta, eläinkilpailuista, sekä luonnonvaraisten eläinten hoidosta. Uusi laki myös säätää lajit, joita voidaan pitää tuotantoeläimenä, sirkuseläimenä tai kiertävässä eläinnäyttelyssä.

Lakiuudistuksen ohessa on jo käynnissä lakia täydentävien asetusten valmistelu. Lakiin sisältyy laajat asetuksenantovaltuudet, joten asetusten säätämisellä on ratkaiseva merkitys sille, millainen käytännön vaikutus lainsäädännöllä tulee eläinten hyvinvoinnille olemaan. Kiireellistä valmistelua odottavat tällä hetkellä ainakin asetukset jalostuksesta ja eläimille tehtävistä kivuliaista toimenpiteistä, sekä lajikohtaisista säädöksistä asetus turkiseläinten suojelusta. ◻