/ 7.4.2025

Italialaisella La Morenica -maitotilalla automaatiolla 6 kiloa lisää päivätuotosta

La Morenica -tilalla Pohjois-Italiassa on investoitu vahvasti automatiikkaan. Lypsy, ruokinta, viilennys ja vasikoiden juotto automatisoitiin vuonna 2024. Nyt järjestelmät on saatu toimimaan, ja lehmien keskimääräinen päivätuotos on lisääntynyt kuusi kiloa.

La Morenica automatisoi maidontuotantonsa vuosi sitten. Tilan 540 lehmän karjaa lypsää nyt 10 Lely Astronaut A5 -lypsyrobottia.

Maito haetaan tilalta joka päivä. Se on yksi Grana Padano -juuston tuotannon vaatimuksista, koska tähän juustoon käytettävää maitoa ei pastöroida, ja sen on oltava tuoretta ja alle 24 tunnin sisällä lypsettyä. Juustonvalmistajan vaatimuksesta päivittäin noudettu maitomäärä kirjataan aina vihkoon maitoa noudettaessa. Sillä myös varmistetaan mittausten oikeellisuutta, Stefano Lisioli näyttää.

Eläimet ruokkii Lelyn Vector-järjestelmä, johon tällä tilalla kuuluu kolme rehukeittiötä ja viisi rehua sekoittavaa ja jakavaa robottia. Pikkuvasikat juottaa Fösterin Calf Rail -juottoautomaatti. Pihatoissa on myös italialaisen CMP:n viilennysjärjestelmä, johon kuuluu vettä sumuttava laitteisto ja tuulettimet.

”Keskimääräinen päivätuotos on tällä hetkellä 44 kiloa lehmää kohti. Se nousi kuusi kiloa päivässä, kun pihatoissa tehtiin muutoksia”, maitoyritystä johtava Stefano Lisioli sanoo.

Ennen tuotannon automatisointia vuonna 2024 tilalla oli 70 lehmää vähemmän ja 2 x 9-lypsyasema, jolla lypsettiin 13 tuntia päivässä.

Maatilakokonaisuus tuottaa tärkeitä italialaistuotteita: maitoa ja viiniä

La Morenica -maitotila, viralliselta nimeltään Morenica societa’ agricola a responsabilita’ limitata eli Morenica-maatalousosakeyhtiö sijaitsee Pohjois-Italiassa kuuluisan Garda-järven eteläpuolella. Seutu on Italian parasta maidontuotantoaluetta, mutta siellä tuotetaan paljon muutakin, kuten esimerkiksi viiniä.

Morenican omistajillakin on maitotilansa vieressä noin 40 hehtaarin viiniviljelmä, joka perustettiin siksi, että viinitarhan alue soveltuu paremmin viinin kuin rehuntuotantoon. Viiniviljelmä on istutettu vasta 2000-luvun alussa, joten viinitilaksi se on varsin nuori.

Tila on ollut samoilla omistajilla 1980-luvulta lähtien. Osakeyhtiö on perustettu tammikuussa 1985. Maitotilaan kuuluu 170 hehtaaria peltoa, jolla kasvatetaan karjan tarvitsema karkearehu.

Maitotilalla on nyt töissä yhdeksän ihmistä, joista kuusi työskentelee eläinten hoidossa. Kaksi henkilöä vastaa peltotöistä ja yksi toimistotöistä. Osakeyhtiön omistajat eivät työskentele tilalla, Lisioli kertoo.

Koko karjan ruokinta ja lypsy automatisoitiin samaan aikaan

Lehmät ovat viidessä ryhmässä: ensikot, kahdesti poikineet ja useamman kerran poikineet erikseen. Jokaista ryhmää lypsää kaksi lypsyrobottia.

Lelyn Vector-järjestelmän sekoittava ja rehua jakava robotti kulkee pihatossa, ja seuraa jatkuvasti rehun määrää. Samalla se työntää rehua lähemmäs eläimiä, ja laskee, missä rehua tarvitaan seuraavaksi. Ruokintarobotti mittaa etäisyyttä ruokintaesteestä ultraäänianturilla. Tämä mahdollistaa rehun jakamisen optimaaliselle etäisyydelle eläimistä. Haluttaessa järjestelmä priorisoi eläinryhmät. Esimerkiksi lypsävät voidaan arvottaa tärkeämmiksi kuin umpilehmät, ja jakaa rehua sen mukaan.

Erillisistä lypsyryhmistä huolimatta kaikille lypsäville tehdään sama seos, jonka pääraaka-aineet ovat maissisäilörehu, ohrasäilörehu ja kuiva sinimailanen. Vector-järjestelmä jakaa noin 30 kiloa kuiva-ainetta lehmää kohti päivässä.

La Morenicassa Vector-järjestelmän rehukeittiöt on suojattu ylöspäin aukeavilla pressuovilla. Niihin voidaan tapaturmien ehkäisemiseksi asentaa turva-anturit, jotka pysäyttävät laitteiston, kun ovi avataan. Koko karjapihan alue on päällystetty betonilla. Se on helppo pitää puhtaana, ja siihen saadaan kiinnitettyä sekoitus- ja ruokintarobotin ohjausnauhat, joiden avulla se suunnistaa eläinsuojien ja rehukeittiön välillä. Ruokintapöydän päädyssä on yleensä poikittainen ohjauslatta, josta ruokintarobotti tietää tarkalleen, missä pöytä loppuu tai alkaa.

Kuten Italiassa yleensä, karjan karkearehut tuotetaan omalla tilalla, mutta väkirehut ostetaan. Morenicassa viljellään maissia, ja se kaikki korjataan kokonaisena säilörehuksi.

”Rehukeittiöihin mahtuu kahden päivän rehut, jos keittiöt täytetään täyteen. Ne täytetään kuitenkin joka päivä, koska navetalla joka tapauksessa on päivittäin oltava paikalla. Vain joulupäivä tekee poikkeuksen rehukeittiön täyttöön”, Lisioli toteaa.

Rehukomponenttien eli seokseen tulevien eri rehujen määrää ei periaatteessa ole Vector-järjestelmässä rajattu, mutta niitä ei ole järkevää laittaa suurta määrää, koska se hidastaa seoksen tekemistä. Sekoittavassa ja jakavassa robotissa on tarkka vaaka, jolla viimeistellään komponenttien oikeat suhteet seoksessa. La Morenicassa väkirehut annostellaan seokseen suoraan kolmesta väkirehusiilosta, joista jokaisesta on oma ruuvi ruokintarobotille. On siis mahdollista käyttää kolmea eri väkirehua. Lisäksi tilalla on kaksi eri kivennäisannostelinta ja nestemäisinä komponentteina voidaan käyttää myös vettä ja melassia. Väkirehut ja nesteet annostellaan ruokintarobotin vaa’alla painon mukaisesti. Kivennäiset, joita kuluu huomattavasti vähemmän, annostellaan pulssiperusteisesti.

Rehukeittiöiden maksimikapasiteetti ei ole tilalla käytössä. Lehmien rehukeittiöistä toisessa sekoitetaan 25 tonnia ja toisessa yhdeksän tonnia rehua päivässä. Hiehoille sekoitetaan noin seitsemän tonnia päivässä.

Vector-järjestelmän ohjelmoitu rehukahmari kerää ja annostelee seokseen tarvittavat rehukomponentit rehukeittiöstä, ja siirtää ne ruokinta- ja sekoitusrobottiin. Seoksessa käytettävät rehut asetellaan rehukeittiön lattialle ruutuihin, joiden sijainnin perusteella kahmari tietää poimia oikean komponentin. Kouran lasersilmä mittaa rehupatsaan korkeutta ja arvioi nostamansa rehun painon. Se osaa myös suhteuttaa ottamansa rehuannoksen aiempaan poimintaansa.

Pihattojen viilennys tarpeen pitkän kesän helteillä

Kuumuus on Pohjois-Italian kesässä iso ongelma maidontuotannolle. Heinä–elokuussa voi olla yli 40 asteen lämpötiloja, ja ilmankosteus voi ylittää 70 prosenttia, jolloin lämpötila tuntuu yli 45 asteelta.

Kuumuus haittaa lehmiä Italiassa. Vuonna 2024 La Morenican pihatoihin asennettiin CMP-viilennysjärjestelmä, joka yhdistää ilmanvaihdon ja kostutusjaksot lämmönpoiston maksimoimiseksi. Järjestelmään on ohjelmoitu vuorotellen minuutin kostutus ja kuuden minuutin ilmanvaihto tuulettimien avulla. Anturit aktivoivat kostutuksen toimimaan vain silloin, kun eläimiä on paikalla.

Lehmien viilennys on näissä oloissa tarpeen. Sitä varten asennettiin italialaisen CMP:n laitteisto, joka viilentää lehmiä vesisumulla. Kun lehmä tulee ruokintapöydän ääreen, järjestelmän sensori tunnistaa eläimen, ja alkaa muodostaa viilentävää vesisumua. Sensorit säästävät vettä ja estävät navetan liiallista kastumista. Sumutusjärjestelmää täydentävät pihattoihin asennetut ilmaa pysty- ja vaakasuunnassa liikuttavat tuulettimet.

La Morenican eläinsuojat ovat Pohjois-Italialle tyypilliseen tapaan avoimia. Niissä on teräksestä ja betonista tehty runko ja katto päällä. Seiniä ei tarvita. Helmikuussa 2025 lämpötila oli muutaman asteen plussan puolella. Lunta ei nähdä joka talvi. Kesät ovat kuumia.

Myös vasikoiden tiloissa on huolehdittu ilman vaihtumisesta. Vaikka rakennukset ovat avoimia, yksilökarsinoiden päällä on CMP:n tuubi-ilmanvaihto, joka puhaltaa raitista ilmaa jokaisen eläimen tilaan. Ryhmäkarsinoiden päällä on helikopterituulettimet.

Vasikkalarakennus on avoin ja katto korkealla. CMP:n tuubi-ilmanvaihto tehostaa ilman vaihtumista karsinoissa, joiden seinät ovat umpinaiset. Yksilökarsinoista vasikat siirretään viereiseen, kuvassa oikealla olevaan ryhmäkarsinaosastoon.

Pohjois-Italiassa lehmiä ei juuri näy ulkona. Isoilla maitotiloilla niitä ei laidunneta, koska peltoalaa ei yleensä ole riittävästi laiduntamiseen. Tällä tilalla on haluttu huolehtia eläinten hyvinvoinnista vähän enemmän kuin tyypillisellä isolla italialaistilalla.

La Morenican pihatossa makuuparret kuivitetaan pelletöidyllä oljella, ja ne siivotaan kahdesti päivässä. Olkipelletistä tila maksaa 160 euroa tonnilta, ja se tuodaan rekalla tilan varastoon. Lanta poistetaan käytäviltä raapalla.

La Morenicassakaan ei laidunneta, mutta umpilehmille on iso jaloittelutarha pihattojen yhteydessä. Ulkoilutusta Lisioli perustelee imagosyillä. Ulkoilutukselle maksetaan hänen mukaansa myös tukea.

Myös vasikoiden juotto on automatisoitu ensimmäisistä päivistä lähtien

Yksilökarsinoissa olevat pienimmät vasikat saavat imeä saksalaisen Försterin automaatista neljä kertaa päivässä kahden litran annoksen eli kahdeksan litraa päivässä. Automaatin käsivarsi kulkee yksilökarsinarivien välissä, ja juottaa vasikat yksi kerrallaan. Vasikoille on 74 yksilökarsinaa, joten juottoon tarvitaan kaksi Försterin automaattia.

Saksalaisen Försterin CalfRail-automaatti juottaa vasikat neljästi päivässä. Järjestelmän käsivarsi liikkuu automaattisesti yksilökarsinoiden välissä olevan hoitokäytävän yläpuolelle asennetun kiskon varassa. Käsivarsi heiluu vapaasti, jolloin se mukailee luonnollista imemistä. Järjestelmä tunnistaa karsinat ja sen mukaan vasikat, ja se tallentaa juodut annokset ja juomisnopeuden vasikoiden seurantaa varten. Laitteisto myös puhdistaa itsensä automaattisesti.

Vasikoita juotetaan yksilökarsinoissa vähintään 12 päivää, jonka jälkeen ne siirretään ryhmäkarsinoihin kymmenen vasikan ryhmiin. Ryhmä muodostetaan vasta, kun kymmenen vasikkaa on täynnä, joten osa vasikoista voi olla yksilökarsinassa yli kaksi viikkoa. Ryhmäkarsinoissa on vapaa juotto, joka toteutetaan Lely Calm -juottoautomaatilla.

Vasikoiden hoidossa noudatetaan tiukkoja hygieniasääntöjä. Hoitajalla on aina oltava puhtaat vaatteet, ja niinpä hän työskentelee vasikoiden alueella valkoisissa suojahaalareissa.

Eläinlääkäri käy vasikkalassa kahdesti viikossa. Silloin vasikoita rokotetaan ja niistä otetaan verinäytteitä tautien vasta-aineiden seurantaa varten.

Vasikat saavat neljä eri rokotetta, ja vielä viideskin on harkinnassa. Osa rokotteista annetaan yksilökarsinavaiheessa, osa ryhmäkarsinassa. Osa rokotteista on tehosteita. Myös umpilehmät saavat rokotteita.

Kysymykseen, mitä vastaan rokotetaan, Lisioli vastaa: ”Kaikkea. Tilalle halutaan terve karja. Rokottaminen on Italiassa vapaaehtoista, ei pakollista.”

Hiehoilla on oma automaattinen ruokintajärjestelmänsä

Karjan uudistamiseen tarvittavat hiehot saadaan sukupuolilajitellulla siemenellä. Niille lehmille, joista ei haluta lehmävasikoita uudistukseen, käytetään belgian sinisen rodun spermaa. Nämä liharoturisteytykset myydään lihatiloille kasvatettavaksi.

Kun juotto loppuu ryhmäkarsinoissa, hiehot siirretään kymmenen eläimen ryhmissä hiehokasvattamoon, joka sijaitsee hieman erillään vasikoiden ja lehmien tiloista. Nuorkarjarakennukset näkyvät lehmien karjapihaan, mutta etäisyys ja rinnemaaston korkeusero hiehojen pihatoihin ovat sen verran suuria, että nuorkarjalle on asennettu oma Vector-laitteistonsa rehukeittiöineen.

Siemennetyt hiehot tuodaan takaisin odottamaan poikimista neljä kuukautta siemennyksen jälkeen.

Maidosta valmistetaan suosittua Grana Padano -juustoa

Tilan maito myydään juustoyritykselle, joka valmistaa Grana Padano -juustoa. Maidosta saadaan varsin hyvää hintaa, veroineen yli 70 senttiä litralta.

Maito haetaan tilalta joka päivä. Se on yksi Grana Padano -juuston tuotannon vaatimuksista. Tähän juustoon käytettävää maitoa ei pastöroida, joten sen on oltava tuoretta ja siksi alle 24 tunnin sisällä lypsettyä.

Juustonvalmistajan vaatimuksesta päivittäin noudettu maitomäärä kirjataan aina vihkoon maitoa noudettaessa. Kirjauksilla myös varmistetaan mittausten oikeellisuutta.

Grana Padanon valmistuksessa käytettävälle maidolle on joukko muitakin vaatimuksia. Esimerkiksi ruokinnassa vaaditaan, että merkittävä osa rehuista on oltava omalla tilalla tai paikallisesti tuotettuja. Sallitut ja kielletyt rehut on listattu erikseen.

La Morenica on voinut investoida automaatioon, sillä Grana Padanon tuotanto-ohjeet eivät kiellä automatiikan käyttöä lehmien ruokinnassa tai lypsyssä, mutta Italiasta kuulemma löytyy sellaisiakin merkkijuustoja, joissa käytettävää maitoa ei saa lypsää lypsyrobotilla. ◻

Kirjoittaja on agronomi, MMM ja vapaa toimittaja.

Ryhmä suomalaisia maidontuottajia ja asiantuntijoita vieraili La Morenican tilalla NHK:n järjestämällä matkalla helmikuussa 2025.

Lue lisää Italian maidon- ja naudanlihantuotannosta Käytännön Maamiehen numerosta 4/2025.

Italialaiset ovat onnistuneet juustojensa markkinoinnissa

Grana Padano on italialainen, pastoröimattomasta raakamaidosta valmistettu puolirasvainen, kova juusto, jota on valmistettu Po-joen laaksossa jo 1100-luvulta alkaen. Läpimitaltaan 35–45-senttistä ja 24–40-kiloista juustoa kypsytetään 12–24 kuukauden ajan.

Ominaisuuksiltaan Grana Padano muistuttaa parmesaania, joka on viralliselta nimeltään Parmigiano Reggiano -juusto. Grana Padano ja parmesan-juusto sekoitetaan usein toisiinsa. Grana Padano on kuitenkin edullisempaa ja miedompaa kuin parmesaani, ja niillä on hieman toisistaan poikkeavat tuotantovaatimukset.

Noin 4 500 tilaa ja puoli miljoonaa lehmää tuottaa maitoa Parmigiano Reggiano ja Grana Padano -juustoja varten, siis isompi joukko kuin Suomessa on maidontuottajia. Juustoja myydään vuosittain noin viiden miljardin euron arvosta.

Tarkat tuotanto-ohjeet varmistavat juustojen ominaisuudet

Parmigiano Reggiano -juustolla ja Grana Padanolla on EU:n alkuperänimisuojat, ja niitä saa valmistaa vain tietyissä Italian pohjoisosien maakunnissa. Juustoilla on tarkat tuotanto-ohjeet, jotka koskevat sekä alkutuotantoa että juuston valmistusta.

Grana Padanon 13-sivuinen tuotanto-ohje sisältää muun muassa listauksen sallituista ja kielletyistä rehuista, lypsämisestä, maidon käsittelystä, juuston valmistuksesta sekä sen pakkaamisesta ja pakkausmerkinnöistä.

Grana Padano -juusto valmistetaan lehmän raakamaidosta, joka on lypsetty kahdesti päivässä tai automaattilypsyjärjestelmällä, jossa on oltava vapaa lehmäliikenne. Tällä halutaan varmistaa, että maito säilyttää halutut ominaisuudet. Maito on kerättävä tilalta 24 tunnin kuluessa ensimmäisestä lypsystä.

Lypsylehmien ruokavalio perustuu kotitilalta tai Grana Padano -alkuperäsuojamerkinnässä mainittujen rajojen sisällä olevalta tuotantoalueelta saatavaan rehuun. Päivittäisestä rehuannoksesta vähintään 50 prosenttia kuiva-aineesta pitää olla karkearehua, ja vähintään 75 prosenttia päiväannoksen kuiva-aineesta on oltava peräisin alkuperämerkinnän tuotantoalueelta.

Rehuina suositaan tuoreita tai kuivattuja nurmikasveja, sinimailasta ja apilaa. Ihanteellisina rehuina mainitaan raiheinä, syysruis, kaura, ohra, maissi, vehnä, durra, hirssi, nadat, timotei, lupiini, herne, virnat ja härkäpavut sekä edellä mainittujen viljojen oljet. Rehujen säilöntä esimerkiksi säilörehuksi on rajoitettua.

Vuoden 2017 lopulla eläintensuojelujärjestö Compassion in World Farming julkaisi videomateriaalia, jonka mukaan Grana Padanon ja parmesaanin tuotannossa käytettyjä lehmiä kohdellaan huonosti. Eläinsuojelijat vaativat juustojen tuottajilta parannuksia eläinten oloihin. Parmigiano Reggianon alueen maataloustuottajien järjestö alkoi tuolloin valmistella lehmien olosuhteita valvovaa sertifiointijärjestelmää. PM

Lähteet: www.granapadano.it, www.cheese.com, YLE

Italian maidontuotanto 2023

Italia oli EUROSTATin mukaan vuonna 2023 Euroopan unionin viidenneksi suurin maidontuottaja, noin yhdeksän prosentin osuudella koko EU:n meijeriin toimitetusta lehmänmaidosta. Sijoitus juotavan maidon ja hapanmaitotuotteiden tuottajana oli neljäs, mutta juustontuottajana Italia on EU-maiden kolmonen Saksan ja Ranskan jälkeen. Maa tuotti noin 13 prosenttia EU:n juustoista, runsaat kymmenen prosenttia EU:n juotavasta maidosta ja noin kahdeksan prosenttia hapanmaitotuotteista. Lehmien määrässä Italia oli vuonna 2023 EU:n nelonen, Saksan, Ranskan ja Puolan jälkeen. Alankomaat ja Irlanti jäivät niukasti Italian taakse.

Tiedot Italian lehmien määrästä ja maidontuotannosta vaihtelevat paljonkin sen mukaan, mistä lähteestä tietoja hakee. Alla olevaan taulukkoon on poimittu joitakin tietoja Suomen ja Italian tuotannon vertailemiseksi. PM