Hyvä vastustuskyky vasikan syntymästä lähtien

Passiivisella vastustuskyvyllä tarkoitetaan vasikan ternimaidosta saamaa suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Naudan istukka ei läpäise vasta-aineita tiineyden aikana ja vasikat syntyvät maailmaan varustettuina valmiilla, mutta kovin kehittymättömällä puolustusjärjestelmällä. Siksi niiden täytyy lainata opittua puolustuskykyä emältään antamaan suojaa taudinaiheuttajia vastaan, mutta myös auttamaan niiden omaa puolustuskykyä kehittymään. Tämä tapahtuu ternimaidon välityksellä.

Vasikoiden alkuhoidon tärkeänä tavoitteena on auttaa vasikoiden omaa puolustuskykyä kehittymään mahdollisimman nopeasti, auttaa vasikoita lainaamaan opittua vastustuskykyä emänsä ternimaidosta sekä edistää vasikoiden elimistön hyvän bakteerikannan muodostumista. Kaikessa tässä auttaa ternimaito.
Koska vasikat ovat hyvin alttiita taudinaiheuttajille heti syntymänsä jälkeen, niiden emältään saaman passiivisen vastustuskyvyn taso on erittäin tärkeä. Siksi vasikoiden täytyy saada elimistöönsä riittävästi ternimaidon sisältämiä vasta-aineita. Riittävä vasta-aineiden saanti on edelleen suuri haaste, ja vasikoiden puutteellinen passiivinen vastustuskyky aiheuttaa vasikoiden sairastumisia ja kuolemia kautta maailman.
Passiivisen vastustuskyvyn taso eli saatujen vasta-aineiden määrä voidaan tutkia verinäytteestä. Riittävän hyvän ternimaidosta saadun passiivisen vastustuskyvyn raja-arvona on yleisesti pidetty vasikan veren seerumin IgG-pitoisuutta 10 grammaa litrassa, vaikka toki jo ennenkin on tiedetty, että suurempi pitoisuus suojaa vasikkaa paremmin.
Nyt uusi kansainvälinen suositus onkin tarkentanut, että yli 40 prosenttia karjan vasikoista tarvitsee vasta-ainetasokseen yli 25 grammaa litrassa. Koska vasikoiden sairastavuus ja kuolleisuus ovat Suomessa edelleen kasvavia ongelmia, tämä tarkennettu suositus on syytä ottaa varsin vakavasti ja se korostaa varhaisen ternimaitojuoton tärkeyttä. Onkin etsittävä yhä tarmokkaammin ratkaisuja, joilla mahdollisimman monelle vasikalle saadaan riittävä passiivinen vastustuskyky.

Lue koko juttu KMVETin numerosta 1/2020.