Eurooppa uusii eläinten hyvinvointisäädöksiä vauhdilla
Samaan aikaan, kun meillä odotellaan uuden eläinten hyvinvointilain luonnoksen tulevan eduskuntakäsittelyyn kesällä, on Euroopassa menossa useiden säädösuudistusten taustavalmistelu eläinten hyvinvoinnin alalla. Suunnitelmat uudistaa eläinten hyvinvointisäädöksiä koskevat niin Euroopan Unionin tasoa kuin jäsenvaltioiden kansallisia suunnitelmia.
Mielenkiintoista on samalla seurata, mitä EU:sta eronneessa Isossa-Britanniassa tapahtuu eläinten hyvinvoinnin säätelyn suhteen ja miten yhteneväisiä ovat eläinten hyvinvoinnin kaavaillut lakiuudistukset Euroopassa, Isossa-Britanniassa ja Suomessa.
Briteillä nyt vapaus säätää itse
Isolla-Britannialla on vahvoja perinteitä eläinten hyvinvoinnin ja suojelun kotimaana. Eläinten hyvinvointiajattelun perinteinen lähtökohta, eläinten viisi vapautta, on brittiläisen Brambellin komitean käsialaa jo 60 vuoden takaa, ja siihen vedotaan usein edelleen.
Nyt briteillä on vapaus säätää omia eläinten hyvinvointilakejaan EU:n estämättä. Tämä korostuu Iso-Britannian viime vuonna julkaisemassa toimintasuunnitelmassa, joka määrittää eläinten hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja suunnitelmat niiden toteuttamiseksi. Iso-Britannia aikoo noudattaa tiukkoja eläinten hyvinvointistandardejaan myös omissa kauppasopimuksissaan ja painostaa maailman kauppajärjestö WTO:a parempiin standardeihin.
Häkeistä halutaan eroon
Euroopan komissio ja parlamentti ovat puoltaneet eurooppalaista End the Cage Age -kansalaisaloitetta munivien kanojen, kananuorikoiden, siitoskanojen, siitosbroilereiden, viiriäisten, ankkojen, hanhien, kanien, emakoiden ja vasikoiden häkkikasvatuksen kieltämiseksi. Turkiseläinten häkkikasvatukseen kansalaisaloitteella ei otettu kantaa, sillä niiden kasvatuksesta ei ole EU-tason säädöksiä.
Häkit rajoittavat eläinten liikkumista ja mahdollisuuksia toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. EU-komission mukaan häkeistä voitaisiin mahdollisesti luopua siirtymäajalla, joka ulottuisi vuoteen 2027. Komissio on luvannut häkkikieltoa koskevan lainsäädäntöehdotuksen vuoden 2023 loppuun mennessä.
Ison-Britannian hallituksen eläinten hyvinvoinnin toimintasuunnitelmassa mainitaan myös mahdollinen häkkikasvatuskielto koskien munivia kanoja, emakoita ja juottovasikoita.
Suomi ei ole häkkikieltojen etulinjassa
Kun peilataan Suomen uuden eläinten hyvinvointilain luonnosta EU:ssa meneillään olevaan keskusteluun, ei voida sanoa, että olisimme etukenossa häkkikasvatuksen lopettamisessa. Vuonna 2020 vielä yli puolet suomalaismunista munittiin virikehäkeissä.
Suomalaisista emakoista ja ensikoista valtaosa porsii yhä häkeissä, vaikka kehitystä vapaaporsimisen ja -imetyksen suuntaan onkin tapahtunut. Uusien porsimishäkkien käyttöönotto loppuisi uuden eläinten hyvinvointilain tultua voimaan, mutta vanhojen häkkien käytölle ei olla asettamassa takarajaa.
Tiineytyshäkissä ei saisi suomalaisissa sikaloissa pitää emakkoa tai ensikkoa yli kahdeksaa päivää, mutta tämän säädöksen toteuttamiselle ollaan myöntämässä 12 vuoden siirtymäaika.
Mikäli uusi eläinten hyvinvointilaki saadaan kaavaillusti voimaan ensi vuoden alusta, loppuisi tiineytyshäkkien pitkäaikainen käyttö meillä vasta vuonna 2035. Siirtymäaika olisi eurooppalaisiin suunnitelmiin verrattuna hyvin pitkä.
Britit kaavailevat vienti- ja tuontikeltoja
Brittien lainsäädännön uudistamissuunnitelmaan sisältyy turkiseläintuotteiden maahantuonnin kieltäminen. Turkistarhaus on kielletty eettisin perustein Englannissa ja Walesissa jo vuonna 2000 ja Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa 2002.
Nyt ollaan vaiheessa, jossa myös turkisten tuonti mahdollisesti kielletään. Tuontikieltoa on suunniteltu myös ankan- ja hanhenmaksalle, jotka on tuotettu lintuja pakkosyöttämällä. Tällaiset vienti- ja tuontikiellot eivät olisi olleet mahdollisia EU-aikana.
Lakiesityksen mukaan suunnitteilla on myös komitea, jonka tehtävänä olisi arvioida hallituksen politiikan vaikutusta eläinten hyvinvointiin tuntevina olentoina. Toisessa lakiesityksessä säädettäisiin kielto viedä eläviä tuotantoeläimiä teurastettavaksi Iso-Britannian ulkopuolelle. Kielto koskisi myös maan kautta tapahtuvaa elävien eläinten kuljettamista teuraaksi toisiin maihin. Tuotantoeläintä ei saisi myöskään viedä ulkomaille kasvatettavaksi teurastusta varten.
Viisi kunnianhimoista EU-maata
Oman lusikkansa soppaan pistää viiden EU-maan (Tanska, Ruotsi, Saksa, Alankomaat, Belgia) rintama, joka on antanut yhteisiä julkilausumia kunnianhimoisemman EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännön puolesta. Uusimmassa julkilausumassa esimerkiksi tuetaan EU:n kansalaisaloitetta häkkikasvatuksesta luopumiseksi ja toivotaan yksityiskohtaisempia säädöksiä sellaisille eläinlajeille, joille ei ole säädöksiä, tai ne ovat liian yleisellä tasolla. Julkilausumassa korostetaan tutkimustiedon merkitystä uutta lainsäädäntöä tehtäessä.
Nähtäväksi jää, miten uudistuva suomalainen lainsäädäntö sopeutuu EU-lainsäädännön kehitykseen. Jos muutokset etenevät EU:ssa vauhdilla, voimme joutua lyhentämään pitkiksi kaavailtuja siirtymäaikoja tai pohtimaan uusiksi esimerkiksi häkkikasvatusta tai munintalinjan kukkotipujen kohtelua. EU-kansalaisten toiveet eläinten hyvinvoinnin edistämisestä on kunnolla kuultu ja niiden pohjalta on ryhdytty toimeen. ◻