Energiashokki
Ihminen on loppuviimein aika laiska ja mukavuudenhaluinen otus. Toki pientä yksilöiden välistä vaihtelua saattaa ehkä esiintyä.
Mutta nostapa kätesi, jollei lämmin tuvan lattia tunnu kivalta tassutella paljain varpain sohvan nurkkaan lukemaan lehteä kännykän näytöltä tai lempikirjaa sähkölampun valossa.
Tokko siellä nousee montaakaan kättä?
Vaan entä ensi talvena, jos ennusteet toteutuvat ja kännykkä pätkii eikä lattiakaan tunnu lämpimältä? Näinhän pessimistisimmät maalailevat energiapulan ja säännöstelyn sävyttämää tulevaisuutta.
Meille kotieläintilallisille tilanne on vakava. Sähkö on meille kriittinen tekijä ja sen katkoton saanti elinehto. Kuitenkin julkisuudessa näkyy tietoja, että juuri haja-asutusalueille jakelukatkoja oltaisiin ensimmäisenä suuntaamassa.
Asutuskeskuksen jätevesipumput näyttää ajavan kirkkaasti maitopumppujen edelle. Kaikki eivät näköjään muista, että viemäritkin aikaa myöten tyhjenevät, jollei suuhun riitä mitään pureskeltavaa.
Nyt on jokaisen eläintilallisen, jolta vielä ei pihasta aggregaattia löydy, mietittävä varautumissuunnitelma sähköttömän tilanteen varalle. Pahimmillaan se aika voi olla hyvinkin pitkä.
Suomen kantaverkko on suunniteltu kestämään kerrallaan yksi paha vika, esimerkiksi voimalayksikön tai muuntoaseman tippumisen pois verkosta. Mutta kahta suurempaa yhtäaikaista vikaa se ei kuulemma kestä. Tilannetta ei ole koskaan päästy kunnolla testaamaan ja sen todennäköisyyskin on toki hyvin pieni, mutta se on kuitenkin olemassa.
Laaja verkon kaatuminen voi pahimmillaan johtaa myös siihen, että tiedonsiirtoverkot lakkaavat toimimasta, polttoainepumput huoltamoilla seisovat mykkinä eivätkä kauppojenkaan eri järjestelmät toimi ilman sähköä.
Kukaan ei oikein osaa sanoa, kuinka kauan kantaverkon ylösajo voi tällaisessa tilanteessa pahimmillaan kestää. Joka tapauksessa puhutaan päivistä, ehkä jopa viikoista.
Meidän pitäisi siis pystyä varautumaan näihin uhkiin muun muassa varastoja kasvattamalla, polttoaineita, rehuja ja tärkeimpiä varaosia pitäisi löytyä ainakin hetkeksi. Se on vain tässä taloustilanteessa helpommin sanottu kuin tehty. Varastoihin hankittaessa kun sitoutuu pääomaa ja kassan pohja paistaa meillä monella jo valmiiksi.
Tuntuu, että päättäjätkään eivät oikein ymmärrä tilanteen vakavuutta. Julkisuudessa näkee kannettavan kyllä huolta yksittäisen ihmisen toimeentulosta hintojen noustessa. Vähälle huomiolle on sen sijaan jäänyt, etteivät yrityksetkään millään toimialalla kauaa kestä moninkertaistuvia energian hintoja.
Kustannusten ylittäessä tuotot joudutaan yrityksen toiminta ajamaan alas varsin nopeasti. Silloin loppuu niin palkkojen kuin verojenkin maksu. Alkaa hallitsematon tapahtumien kierre, joka helposti saa koko yhteiskunnan natisemaan liitoksissaan.
Minusta tämä mahdollisuus pitäisi ottaa huomioon nykyistä vakavammin ja alkaa miettiä tapoja, millä energian saatavuuteen ja hintaan voitaisiin vaikuttaa.
Julkisuudessa on käyty vääntöä, onko tilanne yksin Putinin syytä vai onko vihreällä siirtymällä tai sen ajoituksella osuutta asiaan.
Fossiilisesta energiasta on eroon päästävä, mutta vasta sitten, kun kaupallisesti realistiset vaihtoehdot ovat kehittyneet ja saata-
villa. Näin Mika Anttonenkin voimallisesti toi esiin Hesarin haastattelussaan.
Uusiutuva energia vaatii rakentuakseen tekijöitä, aikaa ja resursseja. Se edellyttää rinnalleen joko säätövoimaa tai energian varastointia. Tämä taas vaatii rutkasti luonnonvaroja.
Meidän viljelijöiden on tätä energiamyllerrystä seuratessa hyvä pitää mielessä, että meidän hallussamme on edelleen yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä: peltojen kasvillisuuden kasvun aikaansaava, auringonvaloa ja hiilidioksidia hyödyntävä fotosynteesi.
Sitä ja sen synnyttämää energiamassaa, jota myös ruoaksi kutsutaan, eivät mitkään keinotekoiset prosessit pysty korvaamaan. ◻