Asetukset tuovat muutoksia eläintenpitoon

Viime vuosi ennakoi useita muutoksia tuotantoeläinten pitoon ja hoitoon. Tämän vuoden alussa voimaan tullut eläinten hyvinvointilaki, sitä tarkentavat asetukset sekä lakia mukaileviksi uudistettu eläinten hyvinvointikorvaus tuovat parannuksia eläinten hyvinvointiin, mutta voivat samalla asettaa haasteita tuottajille uusien toimintatapojen omaksumisessa ja toiminnan kehittämisessä.

Kivunlievitys vaaditaan eläimille kivuliaissa toimenpiteissä

Eläinten hyvinvointilakiin liittyvä asetusvalmistelu on täydessä vauhdissa. Ensimmäinen lain nojalla annettu valtioneuvoston asetus eläimille tehtävistä toimenpiteistä ja keinollisen lisäämisen menetelmistä tuli voimaan jo vuoden alussa. Muut asetukset tulevat perässä sitä mukaa kuin niitä valmistuu.

Kun eläimelle tehdään kivuliaita toimenpiteitä, laki edellyttää kivunlievityksen käyttöä. Toimenpideasetus määrittelee eläimille tehtävät sallitut toimenpiteet, niiden tekijät ja kivunlievityksen käytön. Sallitut merkintämenetelmät ja menetelmät keinolliseen lisäämiseen löytyvät myös uudesta asetuksesta.

Leikkauksia ja muita eläimille kipua tai kärsimystä aiheuttavia toimenpiteitä saa nykyään tehdä vain eläinlääkäri. Vasikan ja kilin nupoutuksessa vaaditaan aina eläinlääkärin antama asianmukainen anestesia ja kivunlievitys. Kilin tapauksessa nupoutuksen saa suorittaa vain eläinlääkäri. Eläinten hännän, korvien ja nokan typistäminen, kynsien ja varpaiden poistaminen sekä porsaiden hampaiden katkaisu tai hiominen on kiellettyä ilman eläinlääketieteellistä syytä. Linnun siipisulkia ei saa leikata lentämisen vaikeuttamiseksi eikä hevosen turpakarvoja leikata.

Kastraatiokipua kannattaa hoitaa

Hyvinvointilaki kieltää karjuporsaiden kirurgisen kastraation vuodesta 2035 alkaen. Kieltoa ennakoiden maa- ja metsätalousministeriön perustama kastraatiotyöryhmä on suositellut, että kastraation jatkokivun lievitykseen ja puudutuksen tukemiseen maksetaan eläinten hyvinvointikorvausta, ja että hyvinvointikorvaukseen rakennetaan erilliset toimenpiteet myös täyskarjujen ja immunokastroitujen karjujen kasvatuksen tueksi.

Työryhmän mukaan Suomen tulisi vaikuttaa EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntöön niin, että vastaava kirurgisen kastraation kielto toteutuisi koko EU:ssa. Tutkimukseen perustuvaa tietoa, neuvontaa ja tukea tulisi olla tuottajien saatavilla.

Kastraatiokivun lievittäminen on tärkeää, koska tutkimuksen perusteella tiedetään, että porsas kokee kipua kastraation aikana ja sen jälkeen. Nuorena koettu kipu on erityisen haitallista eläimen kehitykselle. Porsas voi kärsiä myös kivulle herkistymisestä ja kivun pitkittymisestä. Kipu aiheuttaa stressiä, muuttaa käyttäytymistä ja heikentää porsaan kasvua. Kastraatio itsessään lisää porsaiden kuolleisuutta. Kastraatiokivun lievitykseen tarvitaan monimuotoista kivunlievitystä, sekä lääkkeellistä että muilla toimenpiteillä toteutettua.

Vaihtoehtona kastraatiolle on karjujen kasvattaminen. Luonnonvarakeskuksen Karjupossu-tutkimushankkeessa kartoitetaan parhaillaan käytännön kokemuksia karjujen kasvatuksesta tiloilla. Hankkeessa tutkitaan muun muassa karjujen ja leikkojen eroja kasvussa ja rehunkulutuksessa, karjunhajun esiintyvyyttä nykyisellä sika-aineksella, karjujen kasvatuksen vaikutuksia sikaketjun toimivuuteen, mahdollisuuksia vähentää haisevien ruhojen määrää ja tunnistaa ne teurastamoilla, sekä taloudellisia vaikutuksia ja kuluttajien suhtautumista karjunlihaan. Hankkeen tuloksena on luvassa opas ja suositukset karjujen kasvatukseen käytännön tiloilla.

Tilasiemennykseen muutoksia

Tiloilla nautoja, sikoja, lampaita, vuohia, kettuja ja supikoiria saa keinosiementää, jos takataskussa on keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävä tutkinto. Nautoja ja sikoja saa keinosiementää seminologin vuosilomasijaisena eläinlääketieteen tai kotieläintieteen opiskelija, jolla on suoritettuna vastaavat tutkinto ja todistus siitä. Munasoluja ja alkioita saa kerätä vain eläinlääkäri, mutta nautojen kohdalla asetus tekee poikkeuksen: alkioita saa eläinlääkärin valvonnassa kerätä myös keinosiementämisen ja alkionsiirron tutkinnon suorittanut henkilö.

Sääntelyä tulossa myös EU:sta

Kotimaisten laki- ja asetusmuutosten lisäksi myös EU-komissio on julkaissut sääntelyehdotuspaketin eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Vaikka paketti jäi odotettua pienemmäksi, se on suurin eläinten EU-hyvinvointisäädösten uudistus kahteenkymmeneen vuoteen. Paketti sisältää ehdotuksia kaikkia jäsenmaita koskevaksi sääntelyksi eläinten kuljetuksista sekä kaupallisiin tarkoituksiin kasvatettavien koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja jäljitettävyydestä. Komissio on myös ilmoittanut selvittävänsä turkiseläinten hyvinvointia EU:ssa ensi vuoden aikana. Tästä kuullaan tarkemmin vuoden 2025 alussa. ◻