Eläinten hyvinvointilainsäädäntö murroksessa
Tuotantoeläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön uudistaminen oli pitkään odottavassa tilassa. Vuodelta 1996 olevan eläinsuojelulain uudistaminen kesti yli 10 vuotta ja oli kahden hallituksen puitavana.
Monet eläinsuojelulain nojalla annetut lajikohtaiset asetukset ovat peruja vanhoista maa- ja metsätalousministeriön asetuksista, jotka uudistettiin valtioneuvoston asetuksiksi vuonna 2010. Myöskään Euroopan unionin eläinten hyvinvointilainsäädäntöä ei ole päivitetty kymmeneen vuoteen. Käänne uuteen on nyt tapahtumassa, kun eduskunta hyväksyi tänä keväänä eläinten hyvinvointilain. Uusi laki tulee voimaan 1.1.2024. Myös EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntö on uudistuksen alla.
Tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on lisääntynyt merkittävästi, ja nykyinen eläinsuojelulaki ja sen nojalla annetut useat asetukset ovat monilta osin vanhentuneita. Myös yhteiskunnan asenneilmapiiri on muuttunut suhtautumisessa eläimiin ja niiden hyvinvointiin. Eläinten hyvinvointilaissa on laajat asetuksenantovaltuudet, ja asetuksilla voidaan antaa tarkempia säännöksiä muun muassa eri eläinlajien pitovaatimuksille ja kohtelulle.
Onkin tärkeää lähteä ripeästi uudistamaan lajikohtaisia valtioneuvoston asetuksia. Uudistustarvetta on voimistanut lakiuudistuksen venyminen. Myös maa- ja metsätalousvaliokunta painotti eläinten hyvinvointilakiesitystä koskevassa mietinnössään lain soveltamisen kannalta keskeisten asetusten valmistelua mahdollisimman nopeasti. Valiokunta totesi, että asetuksenantovaltuuksien joutuisa ja laajamittainen käyttäminen on tärkeää myös valvonnan yhdenmukaisuuden näkökulmasta.
Ensimmäisenä valmisteluvuorossa ovat valtioneuvoston asetukset eläimille tehtävistä toimenpiteistä ja eläinjalostuksesta, joiden on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan eläinten hyvinvointilain kanssa. Myös lajikohtaiset asetukset pitäisi uudistaa vastaamaan uuden eläinten hyvinvointilain kirjauksia.
Uudistaminen etenee myös Euroopan unionin tasolla. Pellolta pöytään strategiassaan komissio ilmoitti, että se aikoo arvioida ja uudistaa eläinten hyvinvointia koskevaa EU-lainsäädäntöä. Pyrkimyksenä on päivittää lainsäädäntö siten, että se vastaa uusinta tieteellistä tietoa eläinten hyvinvoinnista. Ajatuksena on myös laajentaa lainsäädännön soveltamisalaa, parantaa sen täytäntöönpanoa ja siten taata korkeampi eläinten hyvinvoinnin taso. Komissio aikoo esitellä uuden säädösehdotuksen lainsäädännön muuttamiseksi vuoden 2023 loppuun mennessä.
Komissio on pyytänyt EU:n elintarviketurvallisuusvirastolta EFSA:lta tieteellisiä arviointeja lainsäädännön uudistamista varten. EFSA on julkaissut tähän mennessä viisi raporttia eläinten hyvinvoinnista kuljetusten aikana sekä raportit sikojen, munivien kanojen, broilereiden ja vasikoiden hyvinvoinnista. Raporttijulkistuksia on odotettavissa tänä vuonna lypsylehmien, ankkojen, hanhien ja viiriäisten hyvinvoinnista. EFSA suunnittelee julkaisevansa raportteja myös useista muista tuotantoeläinlajeista. EFSA:n tieteelliset arvioinnit perustuvat uusimpiin tutkimustuloksiin eläinten hyvinvoinnista, mikä on tärkeää huomioida myös kansallisten asetusten uudistamisessa.
Lopetus- ja kuljetusasetuksen sekä tuotantoeläindirektiivin lisäksi EU:n lainsäädännössä on tällä hetkellä annettu direktiivit sikojen, vasikoiden, munivien kanojen ja broilereiden suojelusta.
Viime syksynä komissio julkaisi lainsäädännön toimivuustarkastuksen, jossa tuotiin esiin, että hyvinvoinnin yleinen taso EU-maissa ei yllä optimaaliseen. Tämä koskee etenkin niitä eläinryhmiä, joita ei koske yksityiskohtaisempi sääntely, kuten lypsylehmät ja kasvatetut kalat. Raportin mukaan nykyiset lajikohtaiset säädökset mahdollistavat eläinten pidon liikkumisen rajoittavissa olosuhteissa, mikä heikentää eläinten hyvinvointia. End the Cage Age -kansalaisaloitteeseen antamassaan vastauksessa komissio onkin ilmoittanut esittävänsä lainsäädäntöehdotuksen useiden tuotantoeläinten häkkien kieltämisestä asteittain (muun muassa kanojen häkit, emakoiden porsitus- ja tiineytyshäkit sekä vasikoiden yksittäiskarsinat).
Toimivuustarkastuksessa kiinnitettiin huomiota EU-lainsäädännön toimeenpanon puutteisiin. Ongelmia ilmenee muun muassa kuljetuksissa eri EU-maissa, sekä sikojen hännäntypistyksen kiellossa, jota ei juuri noudateta muissa maissa kuin Suomessa ja Ruotsissa.
EU-lainsäädännön uudistustarve on olemassa, sillä toimivuustarkastuksen mukaan nykylainsäädäntö ei vastaa riittävästi tieteen ja tekniikan kehitystä sekä EU-kansalaisten kasvavaa huolta eläinten hyvinvoinnista.
EU:n lainsäädännön uudistuksella tulee olemaan merkittävä vaikutus eläinten hyvinvointiin koko Euroopassa. Siksi Suomen on tärkeää vaikuttaa EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistukseen. On myös tärkeää edistää yksityiskohtaisempien säännösten antamista niille eläinryhmille, joista ne tällä hetkellä puuttuvat, kuten lypsylehmät, kasvatetut kalat ja kalkkunat. Myös useista kivuliaista toimenpiteistä, kuten sikojen hännäntypistyksestä, porsaiden kirurgisesta kastraatiosta ja kanojen nokkien typistyksestä tulisi päästä eroon koko EU:n tasolla.
Lähivuodet tulevat olemaan siis merkityksellisiä eläinten hyvinvoinnin edistämisessä lainsäädännön kautta. Lähtökohtana tulee olla, että lainsäädännössä asetetaan vaatimuksia eläinten pidolle, hoidolle ja kohtelulle siten, että eläinten hyvä hyvinvointi varmistetaan nykyisen tutkimustiedon valossa. ◻