Pääkirjoitus

Aito muutos tapahtuu markkinoiden, lainsäädännön ja teknologian kautta

Julkisessa keskustelussa näkyy usein väite, että maatalousyrittäjät ja erityisesti kotieläintilat ovat muutosvastarintaisia.

Kaupunkien betonitorneista julistetaan neuvoja ja omasta mielestä parhaita käytäntöjä ja sitten ihmetellään, mikseivät viljelijät tee kuten halutaan.

Muutoksiin on monia teitä kuten markkinoiden vaatimukset, lainsäädäntö ja tekninen kehitys. Muutoksia tapahtuu koko ajan kaikkien näiden seurauksena.

Munintakanojen virikehäkeistä luopuminen etenee nyt markkinavetoisesti, kun moni iso ostaja ei suostu ostamaan virikehäkkimunia. Siirtyminen vapaaporsitukseen tapahtuu osittain lainsäädännön takia, mutta myös alan toimijoiden ja tukipolitiikan kannustamana. Muutos parsinavetoista pihatoihin tapahtuu pitkälti tuotannon sisäisen tehokkuuden, työn kuormittavuuden ja teknologisen kehityksen, erityisesti lypsyrobottien markkinoilletulon, takia.

Kaikki tämä osoittaa, että viljelijät ovat kyllä valmiita muutoksiin, kunhan sille on aito kannuste. Paras keino muutoksen on ehdottomasti markkinoiden ja teknologian kautta tuleva muutos ja lainsäädäntö on sitten viimeinen keino muutoksen toteuttamiseen.

Maidon pitoisuushinnoittelun aiheuttamat muutokset tuotantoon ja ns. sikasykli ovat esimerkkejä siitä, että markkinoilla ja erityisesti tuotteen hinnoittelussa tapahtuvat muutokset vaikuttavat heti tuotantoon. Vaikka kotieläintuotannossa on aina eläinlajista riippuen erilaisia biologisia viiveitä, niin usein tuotannossa tapahtuva muutos on niin nopea, että se yllättää ostajat ja markkinan.

Monet julkisuudessa vaadituista muutoksista ovat kuitenkin sellaisia, että niiden toteuttaminen on kallista ja osalla tiloista jopa lähes mahdotonta. Esimerkiksi vaatimukset pakollisesta lypsylehmien laiduntamisesta ovat eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta ymmärrettäviä, mutta usein vaikeasti toteutettavia. Jaloittelutarhat ja pienet jaloittelulaitumet ovat kuitenkin jo hyvä askel oikeaan suuntaan ja näitä pitääkin edistää.

EU:ssa on nyt käynnissä iso keskustelu eläinten häkkikasvatuksesta ja jälleen kerran on mietittävä, onko muutoksille oikeasti joku maksaja vai yritetäänkö muutoksen kustannukset repiä jälleen kerran kotieläintuottajan taskusta.

Lääkkeiden käyttö ja käytön valvonta kiristyy

Tammikuun lopulla astuu voimaan uusi eläinten lääkitsemislainsäädäntö. Muutos tapahtuu EU-vetoisesti ja -laajuisesti ja pyrkii ensisijaisesti saamaan antibioottien käytön paremmin hallintaan ja tarkempaan seurantaan. Tavoite on hyvä, jos sillä saadaan muut EU-maat lähellekään Suomen ja Ruotsin käyttömääriä.

Suomessa itse lääkinnälliset muutokset eivät ole kovin merkittäviä, mutta lääkkeiden käytön seurannan byrokratia lisääntyy.

Yksi merkittävä ja vielä keskustelua aiheuttava muutos on ns. off label -käyttökielto. Se estää kaiken lääkkeen valmisteyhteenvedosta poikkeavan käytön. Esimerkiksi lyhyemmän kuurin tai alennetun annoksen antaminen olisi kiellettyä, vaikka se olisi eläinlääketieteellisesti perusteltua. Suomi ajaa muutosta tähän pykälään ja eläinlääkäreille on luvattu, ettei lääketieteellisesti perustellusta lääkkeiden käytöstä rangaista. Selkeämpää olisi kuitenkin sallia järkevä off label -käyttö.