Eläinten hyvinvointi: Kipu heikentää eläimen hyvinvointia

Kipu heikentää eläimen hyvinvointia aiheuttamalla negatiivisia tunteita. Yksi eläinten hyvinvointilain tarkoituksista on säästää eläin tarpeettomalta kivulta ja kärsimykseltä. Kivun välttämisen ja hoidon merkitystä korostetaan myös asetuksessa eläimille tehtävistä toimenpiteistä ja keinollisen lisäämisen menetelmistä.

Kipu on eläimen hengissä säilymisen kannalta olennainen tunne. Eläimen käyttäytyminen muuttuu sen aistiessa kipua, ja eläin pyrkii pois kipua aiheuttavan ärsykkeen luota. Kipuun liittyvä negatiivinen tunne kestää kauemmin kuin kivun ensiaistimus ja aiheuttaa sekin muutoksia eläimen käyttäytymiseen. Käyttäytymisen lisäksi kipu muuttaa hormonaalista tasapainoa ja hermoston toimintaa.

Kipu heikentää eläimen ja ihmisen välistä suhdetta

Eläimen kivun tunnistaminen ja kivun hoito kuuluvat eläimen omistajan ammattitaitoon. Parasta on luonnollisesti olla aiheuttamatta eläimelle lainkaan kipua. Tähän suuntaan ollaan menossa myös lainsäädännön keinoin, esimerkkinä vaikkapa kirurginen kastraatio, joka on porsaille kivulias toimenpide. Eläinten hyvinvointilailla säädettiin, että porsaat on kastraation yhteydessä kipulääkittävä ja puudutettava, ja siirtymäajan jälkeen kirurgisesta kastraatiosta on luovuttava kokonaan. Vasikoille kivulias nupoutus taas on tehtävä asianmukaisessa anestesiassa ja kivunlievitystä on käytettävä. Nupoutuskin jää toivottavasti tulevaisuudessa historiaan.

Saaliseläimen kivun havaitseminen on ihmiselle vaikeaa, sillä kivusta johtuvaa heikkoutta ei näytetä pedoille. Tällöin on kiinnitettävä huomiota pieniin muutoksiin eläimen tavassa liikkua, sen ilmeissä ja asennoissa. Saaliseläinten kuten naudan, poron, lampaan ja kanan kivun tunnistaminen on siis ihmiselle vaikeaa, muttei mahdotonta.

Osaava ja kokenut karjanhoitaja tunnistaa eläinyksilössä käyttäytymisen, kehon asentojen ja kasvonilmeiden muutokset. Käyttäytymisen muuttuminen onkin usein ensimmäinen oire mahdollisen kivun läsnäolosta. Monille eläinlajeille on olemassa tutkimuksen tuottamia kasvonilmekarttoja, joiden avulla voi opetella tunnistamaan eläimen kivusta kertovat ilmemuutokset.

Nautaeläin ei helposti näytä kipuaan

Tuotantoeläimillä on kipuja, joita eläimen omistaja ei välttämättä huomaa, mutta jotka voivat tulla esiin eläimen kuoleman jälkeen vaikkapa lihantarkastuksen yhteydessä. Naudoilla yleisimpiä teurashylkäyksen syitä ovat ruhjeet ja vertymät. Niitä aiheuttaneet tapaturmat ovat jossain vaiheessa varmasti aiheuttaneet eläimelle kipua, jopa pitkäaikaista. Kotimaisessa tutkimuksessa lypsylehmien tilakuolleisuuden syiksi paljastui perussairauksia, joista ainakin osa on eläimelle kivuliaita. Tuottajilla oli usein eri käsitys tilalla kuolleen lehmän kuolinsyystä kuin mitä raadonavauksissa paljastui. Nautojen sairauksia tai kipuja ei välttämättä edes ammattilaisen ole helppo arvioida, mutta kivun merkeistä saadaan jatkuvasti uutta tutkittua tietoa, jonka avulla kivun voi oppia tunnistamaan.

Poron kastraatiokivun hoitoon tarjolla tutkittua tietoa

Uunituore suomalainen väitöstutkimus osoitti, että porohirvaiden kastraatiokipua on mahdollista lievittää. Suomessa kastroidaan vuosittain joitakin tuhansia urosporoja. Toimenpide tehdään ilman kipulääkitystä. Puolivillille porolle kiinnipito ja ihmisen läheisyys on pahimmassa tapauksessa niin iso stressin aihe, että siihen voi jopa kuolla. Siksi kiinnipitoaika toimenpiteiden yhteydessä tulee pitää mahdollisimman lyhyenä. Poron aineenvaihdunta hidastuu merkittävästi talvella, eikä kipulääkkeen toimivuudesta porolla siksikään ole ollut tietoa.

Eläinlääkäri Hanna Nurmen väitöstyössä selvisi, että urosporon kivusta kastraation yhteydessä kertoo vatsalihasten jännittyminen ja hengityksen pidättäminen sekä ensimmäisten kastraation jälkeisten päivien vuorokausirytmin muutokset. Positiivinen tutkimustulos oli, että kipulääke lievittää kastraation jälkeen kipua jopa kahden, kolmen päivän ajan.

Kivunhoito kannattaa

Eläinkokeita tehtäessä tarvitaan hankelupa, jos kokeen arvioidaan aiheuttavan eläimelle neulanpistoon verrattavaa kipua, tuskaa tai kärsimystä. Tuotantoeläinten pidossa aiheutetaan usein neulanpistoa enemmän kipua, ja tämän katsotaan sisältyvän eläintuotantoon. Synnytyskivun hoito kuuluu asiaan ja on normaalia ihmisillä, mutta emakoilla tai lehmillä porsimisen ja poikimisen yhteydessä ei normaalitilanteissa kivunhoitoa anneta, vaikka syytä voisi olla. Lehmien tilakuolema-aineistossa joka kolmas kuolema tapahtui ensimmäisten viiden päivän aikana poikimisesta.

Erityisesti varhain nuoruudessa koetun kivun tiedetään olevan haitallista eläimen elinikäiselle hyvinvoinnille. Nuoren eläimen kipukokemus voi myös herkistää eläimen kivun kokemiselle myöhemmin elämässä. Huolellisella kivunhoidolla herkistyminen on mahdollista välttää ja parantaa siten eläimen elämänlaatua. ◻