Viljojen ja öljykasvien hinnat maailmalla ja meillä ovat nousseet varsin rajusti tämän vuoden aikana. Niiden vanavedessä myös kaikkien maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat lähteneet laukalle.

Kun viljan ja sitä kautta rehun hinta nousee, nousevat aina myös lannoitteiden hinnat ja tällä kertaa jopa poikkeuksellisen nopeasti, kun samaan aikaan rajusti kohonnut maakaasun hinta on supistanut lannoitetuotantoa.

Sähkön hintaa nostaa nyt Norjan vesivoiman vähyys ja polttonesteiden hinnat kipuavat öljyn ja maakaasun mukana.

Tilanne muistuttaa kovasti vuosien 2007–2008 hintakriisiä, mutta tällä kertaa tilanteen tulkintaa vaikeuttaa koronarajoitusten poistuminen ja koronaan liittyvä voimakas elvyttäminen kaikkialla maailmassa. Maailmantalouden arvioidaan kasvavan voimakkaasti ja kun samaan aikaan vielä elvytetään, niin kaikkien raaka-aineiden, elintarvikkeet mukaanlukien, hintaralli saattaa yllättää suuruudellaan.

Ja kun hinnat nousevat, niin varmuudella ne myös joskus laskevat. Erilaisten raaka-ainespekulanttien tulo markkinoille lisää osaltaan hintavaihteluiden jyrkkyyttä. Nopeat hintamuutokset ovat myrkkyä maatiloille, sillä tuotantosyklit ovat hitaita ja tuotannon sopeuttaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin monilla muilla aloilla.

Pellervon taloustutkimus ennustaa elintarvikkeiden hintojen nousevan ensi vuonna 1,8 prosenttia eli enemmän kuin yleinen kuluttajahintojen nousu. Valitettavasti tämä nousu ei heijastu riittävästi tuottajahintoihin.

Erityisesti sikatilojen tilanne on vaikea, sillä rehukustannus on ylivoimaisesti tärkein tekijä lihasikatilojen kannattavuuden kannalta. Rehu on tulevana talvena ja keväänä todennäköisesti kalliimpaa kuin koskaan EU-aikana. Samaan aikaan tuottajahintoja tukenut sianlihan vienti Kiinaan on tyrehtymässä täysin, kun Kiina on saanut tuotantonsa lähes täyteen tehoon ASF:n aiheuttaman romahduksen jälkeen.

Sikojen kivunlievityksen haasteet

Sikalakoon kasvaessa yksittäisen sian kivun havaitseminen vaikeutuu, kun vääjäämättä hoitajan havainnointiaika yksittäistä sikaa kohden vähenee. Mahdollisten ongelmien havaitseminen vaatiikin entistä enemmän hyvää ”sikasilmää”.

Sikojen kivunlievitystä hankaloittavat nyt myös taloudelliset seikat, sillä varsinkaan lihasioilla kate ei mahdollista lisäkuluja, joten valitettavasti kynnys hoidon aloittamiseen kasvaa.

Sikojen häntien typistäminen on ollut EU:ssa kielletty jo pitkään, mutta käytännössä säädöstä noudattavat vain Suomi ja Ruotsi. Hännänpurenta on kaikkein tavallisin kivunlievitystä vaativa asia sikalassa, ja muut EU-maat lakaisevat ongelman maton alle kiertämällä lainsäädäntöä ja katkomalla saparot.

Samaan aikaan Saksassa (2019) ja Ranskassa (2022) sikojen kastrointi ilman kivunlievennystä on jo kielletty, joten paine koko EU:n kattavalle kivunlievitykselle kastroinnin yhteydessä kasvaa, eikä ole poissuljettua, että kastrointi kielletään myös kokonaan.

Suomessa tämä muutos vaatisi riittävän siirtymäajan ja ennen kaikkea parempaa tuottajahintaa, jotta kasvavat kustannukset koko ketjussa pystyttäisiin kattamaan.