Nautojen ja lampaiden sinikielitauti tapauksia jo kolmessa Pohjoismaassa

Vertaimevien polttiaisten levittämä sinikielitauti on loppukesän ja alkusyksyn aikana levinnyt Euroopassa nopeasti ja laajalle. Edellinen Skandinaviaan yltänyt epidemia oli vuonna 2008. Silloin Suomi säästyi tartunnoilta. Nyt leviäminen riippuu pitkälti säästä ja hyönteisten lentomahdollisuuksista.

Märehtijöiden sinikielitauti levisi voimakkaasti jo loppuvuonna 2023. Silloin taudin serotyyppi 3 pääsi Alankomaihin, Belgiaan, Luxemburgiin, Saksaan ja Iso-Britanniaan.

Sinikielitaudin kartta muuttui Euroopassa kahdessa vuodessa täysin. Jutun julkaisuhetkellä Suomen lisäksi vain Baltian maat, Irlanti, Puola, Slovakia ja Unkari eivät ole raportoineet WOAH:ille taudista 2020-luvulla. Kartta antaa siinä mielessä harhaanjohtavan kuvan, että Norjassa ja Ruotsissa tartuntoja on vain aivan etelärannikolla ja Iso-Britanniassa vain Englannin kanaalin rannalla.

Tänä vuonna tartunnat ovat sananmukaisesti lentäneet yhä pohjoisemmas. Tanska raportoi ensimmäisistä tapauksista elokuussa, samoihin aikoihin Sveitsin kanssa. Norja, Ruotsi, Itävalta ja Tsekki ilmoittivat ensimmäisestä tautitapauksestaan syyskuussa.

Serotyyppi 3 leviää nyt nopeasti

Nyt leviävä tartunta, BTV-3, on serotyyppiä 3, joka havaittiin ensimmäisen kerran Euroopassa syksyllä 2023.

BTV-3 aiheutti erityisen vakavan taudinpurkauksen Alankomaissa syyskuussa 2023, jolloin se levisi tuhansille nauta- ja lammastiloille. Epidemia aiheutti suurta kuolleisuutta ja valtavat taloudelliset tappiot. Serotyyppi 3 on erityisen vaikea lampaille.

Ruotsi ehti olla 14 vuotta vapaa

Ruotsissa sinikielitautia todettiin edellisen kerran vuonna 2008. Laajan rokotuskampanjan jälkeen maa julistettiin jälleen vapaaksi vuoden 2010 lopussa.

Nyt Ruotsin ensimmäiset toistakymmentä tapausta ovat Tanskan vastaisella Kattegatin rannikolla ja sen tuntumassa Göteborgin ja Helsingborgin ympäristössä. Tartuntoja on sekä naudoilla että lampailla.

Norjan epidemia enimmäkseen lampailla

Kuten Ruotsissa, myös Norjassa sinikielitautia havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2008, mutta tartuntoja ei ole todettu vuoden 2009 jälkeen.

Norjankin tämän syksyn tapaukset ovat etelärannikolla, jossa Sgagerrakin vastarannalla on hieman aiemmin epidemian saanut Tanska. Syyskuun 5.–23. päivinä Norjassa tutkituista näytteistä on todettu vajaa 20 tartuntaa, joista suurin osa on lampailla, mutta myös nautojen tartuntoja on havaittu.

Norjassa on ollut vuodesta 2009 lähtien valvontaohjelma sinikielitaudin varalta. Ohjelmassa kaikki vuonna 2023 tutkitut maitonäytteet olivat negatiivisia sinikielitautiviruksen vasta-aineiden suhteen. Tänä vuonna tilanne on toinen.

Tanskassa tartuntoja jo koko maassa

Tanskassa sinikielitauti on 9. elokuuta jälkeen ehtinyt levitä laajalle. Eniten tartuntoja on etelässä Saksan rajalla, mutta tapauksia on myös Jyllannin luoteisosassa ja Själlandin saarella Kööpenhaminan ympäristössä.

Tapauksia on todettu jo lähes 200 tilalla, ja niitä on yhtäläisesti naudoilla ja lampailla.

Serotyypin 3 rokotteiden kehitys kesken

Sinikielitaudin leviämistä ja taudin vakavuutta pyritään rajoittamaan rokottamalla. Aiempia epidemioita aiheuttanutta taudin serotyyppiä 8 vastaan annetut rokotukset ovat olleet toimivia, mutta nyt leviävää serotyyppi 3:a vastaan on saatu ensimmäisiä rokotteita vasta kuluvan vuoden aikana.

BTV-3:lle kehitetty rokote on käytössä ainakin Alankomaissa ja Belgiassa. Saksa otti keväällä käyttöön hätärokotteen, joka on tarkoitettu käytettäväksi, kunnes varsinainen toimiva rokote on saatavilla.

Rokotusten teho nyt leviävään serotyyppiin 3 on ollut vaihtelevaa. Ruotsin SVA:n mukaan rokotteet näyttävät suojaavan kuolleisuutta ja vakavia sairauksia vastaan, mutta eivät estä tartunnan leviämistä. Täysi suoja saavutetaan kolmen viikon kuluttua rokotuksesta. Siihen tarvitaan yksi annos lampaille ja kaksi annosta naudalle.

Ruotsin maatalousvirasto Jordbruksverket on nyt nopeasti päivittänyt säädöksiä, jotta rokottaminen voidaan sallia myös Ruotsissa. Syyskuun 12. päivästä lähtien rokottaminen sinikielitautia vastaan on ollut sallittua Ruotsissa.

Eläimiä ei pidä nyt tuoda tautimaista

Sinikielitauti on EU-lainsäädännön mukaan C-luokan eläintauti, josta pitää ilmoittaa virkaeläinlääkärille mahdollisimman pian. Nopea eläinten oireista ilmoittaminen eläinlääkärille on tärkeää.

Sinikielitauti on saanut nimensä harvinaisesta oireesta, sinisestä kielestä. Sitä esiintyy erityisesti lampailla, joilla on vakavammat oireet kuin naudoilla. Naudat ovat usein oireettomia, ja oireet vaihtelevat eri eläimillä. Kuvan naudat ovat Ranskasta, jossa sinikielitauti on yleinen. Nautojen tautistatus ei ole tiedossa.

Sinikielitautiviruksen tuloa Suomeen pakastesperman mukana ehkäistään lakisääteisillä määräyksillä ja tutkimuksilla alkuperämaassa. Viranomaiset vaativat, että toistaiseksi jokainen Suomeen tuotu märehtijä tutkitaan taudin varalta. ETT suosittaa, ettei nautoja tuotaisi maista tai alueilta, joiden läheisyydessä on todettu sinikielitautia.

Polttiaiset voivat lentää useita kilometrejä, mutta erityisesti tuulen mukana ne voivat levitä jopa satojen kilometrien päähän, joten tauti voi ilmaantua uusille alueille yllättävästi, vaikka tartuntaa kantavia eläimiä ei olisi siirrelty.

Lämpötila ja tuulet määräävät nyt pitkälti, miten polttiaiset ja niiden mukana virukset leviävät. Suomessa joudutaan jännittämään taudin liikkeitä ainakin niin kauan kun hyönteiset selviävät ulkona lentokykyisinä.

 

Tautitilanne muuttuu nyt päivittäin. Pohjoismaiden ajantasaista tilannetta voi seurata maiden eläinlääkintäviranomaisten verkkosivuilta:

Ruotsi: www.sva.se/amnesomraden/smittlage/smittlage-for-blatunga/

Norja: www.vetinst.no/overvaking/blatunge-storfe-sau-geit

Tanska: en.foedevarestyrelsen.dk/animals/animal-health-/animal-diseases/bluetongue

 

Kirjoittaja on agronomi, MMM ja vapaa toimittaja.

Laajempi juttu sinikielitaudista ja sen taustoista on julkaistu KMVETin numerossa 1/2024.