Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Nauta
    • Sika
    • Terveys ja hyvinvointi
    • Uutiset
  • Digilehti
    • Näköislehdet
    • Lehtiarkisto
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

ternimaito

  • Nauta
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 20.1.2026

Katse vasikan napaan

Napatulehdusten ennaltaehkäisemisessä korostuu onnistunut ternimaitojuotto, kuten aina pikkuvasikoiden alkuhoidossa. On tärkeää huolehtia myös olosuhteiden puhtaudesta, lämpimästä makuupaikasta sekä riittävästä maidon saannista, erityisesti elämän ensimmäisen viikon aikana.

Siirry artikkeliin

  • Nauta
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 16.1.2026

Hyvät mikrobit antavat vasikalle elinvoimaa

Elämänsä ensimmäisinä viikkoina emältä saaduilla hyödyllisillä mikrobeilla on suuri merkitys vasikan elinvoimaisuuteen. Ternimaidon ohella on tärkeää, että emä ja vasikka olisivat riittävän pitkään syntymän jälkeen yhdessä, sillä se auttaa vasikan vastustuskyvyn kehittymisessä.

Siirry artikkeliin

  • Sika
/ 27.4.2025

Onko pahnueiden tasaus kuitenkaan viisasta?

Pahnueet pyritään tasaamaan niin, että jokaisella emakolla on imetettävänään sopiva määrä porsaita sekä maidon riittävyyden että utareen kehityksen näkökulmasta. Tasaamisella on merkitystä porsaiden ternimaidon saantiin, jos se tehdään ensimmäisen vuorokauden aikana. Oikein toteutettuna porsaiden siirtely ja pahnueiden tasaaminen parantaa tuotantotuloksia, mutta riskinä on myös tautipaineen nousu ja turhan työn tekeminen.

Siirry artikkeliin

  • Nauta
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 17.2.2025

Ihmeellinen ternimaito on tärkeää vasikalle

Ternimaidon merkitystä ei voi kyllin korostaa, painotti eläinlääketieteen tohtori Ingrid Lorenz esitelmässään Eläinlääkäripäivillä Helsingissä marraskuussa. Ternimaito ei ole pelkkiä vasta-aineita, se sisältää monia muitakin hyödyllisiä aineita, joita on vasta viime aikoina alettu tutkia.

Siirry artikkeliin

  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 10.9.2024

Porsaille paras alku elämään, kun emakko voi hyvin jo tiineysaikana

Tiine emakko on kiireinen. Se kasvattaa syntymättömiä porsaitaan, tuottaa niitä varten ternimaitoa ja valmistautuu tulevaan porsimiseen sekä uuteen imetyskauteen. Samalla nuori emakko kasvaa vielä itsekin. Onkin tärkeää varmistaa, että emakko voi hyvin ja on terve. Emakon hyvinvointi turvaa myös syntyville pikkuporsaille paremmat lähtökohdat uuteen elämään.

Siirry artikkeliin

  • Nauta
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 8.2.2024

Nuorkarjahavainnoista uutta näkökulmaa vasikoiden hyvinvointiin

Vasikoiden terveyttä ja hyvinvointia edistävät ratkaisut ovat monesti hyvin yksinkertaisia ja ilmeisiä. Moni tuntee ne, mutta ei silti aina toimi niiden mukaan, väittää hollantilainen eläinlääkäri Joep Driessen. Hän kiertää maailmaa Cowsignals-lähettiläänä herättelemässä karjanomistajia katsomaan eläimiään uusin silmin.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
  • Nauta
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 10.1.2024

Ennaltaehkäisevillä lääkkeillä tartuntatauteja vastaan

Karjakokojen kasvaminen on tuonut mukanaan eläintautikentälle uusia tuulia ja pyyhkinyt historiaan Suomen lintukodon, jossa vaikkapa kryptosporidioosi oli vain suuren maailman…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
  • Nauta
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 17.5.2023

Ternimaito on vasikan henkivakuutus

Eläinten hyvinvointikorvausten sitoutumisehdoissa vasikoiden osalta vaaditan tämän kauden alusta ternimaidon laadun mittaamista Brix-ominaispainomittarilla sekä varautumista niin, että syntyvälle vasikalle on…

Siirry artikkeliin

  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 17.6.2022

Näin luovut sinkin käytöstä ilman ripulia

Sinkkioksidin lääkkeellinen käyttö vieroitusripulin ehkäisyyn kielletään heinäkuussa. EU-tasolla tehtyyn päätökseen vaikuttivat sinkin lääkinnällisen käytön ympäristöhaitat ja mahdollinen antibioottiresistenssin kehittyminen.

Siirry artikkeliin

  • Sika
  • Terveys ja hyvinvointi
/ 2.5.2022

Ternimaito on porsaalle elämän eliksiiri

Ternimaito on vastasyntyneelle nisäkkäälle elintärkeää. Se sisältää paljon energiaksi käytettävää rasvaa ja sokeria sekä paljon valkuaisaineita, joihin kuuluvat myös immunoglobuliinit eli vasta-aineet. Vasta-aineet muodostavat jälkeläisissä passiivisen immuunipuolustuksen, joka suojaa vastasyntyneitä taudeilta ja tulehduksilta ensimmäisten elinviikkojen ajan ennen kuin jälkeläisten oma aktiivinen immuunipuolustus kehittyy.

Siirry artikkeliin

Käytännön maamies Farmit
Traktori- ja puimurivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Näyttelykalenteri
Market.info Koejaa, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Rokotteet opettavat vasikan immuunijärjestelmää tunnistamaan ja tuhoamaan tiettyjä taudinaiheuttaji…
    Rokottamisen tavoite on vähentää oireita ja tartuntapainetta sekä nopeuttaa paranemista. Suomessa nuorkarjaa voidaan rokottaa vasikkaripuleita, hengitystietulehduksia, pälvisilsaa ja klostrideja vastaan. Osa rokotteista annetaan jo emälle. Vasikoille on myös suun kautta annettavia ehkäiseviä valmisteita....
  • Suomen ensimmäinen ASF-löydös sekoitti sikatalouden ja pysäytti sianlihan viennin
    Suomen virallinen asema afrikkalaisesta sikarutosta (ASF) vapaana maana päättyi 30. heinäkuuta 2026, kun Ruokavirasto vahvisti maan historian ensimmäisen ASF-tapauksen luonnonvaraisissa villisioissa Virolahdella. Löydös pysäytti välittömästi suomalaisen sianlihan viennin EU:n ulkopuolisiin maihin ja käynnisti laajat torjuntatoimet Kaakkois-Suomessa....
  • Terveys ja hyvinvointi kertovat navetan kuivituksen hinnan
    Kuivituksen hinta vaihtelee tilojen välillä paljon ja vaikuttavia tekijöitä on useita. Lopullinen mittari on eläinten terveys ja hyvinvointi, mikä myös kertoo kuivituksen todellisen hinnan....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia  olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
  • Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
  • Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
  • Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa.  Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
  • Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
  • Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
  • Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
  • Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
  • Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
3 päivää ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
4 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
6 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa. Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
7 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
7 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
1 viikko ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
1 viikko ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
1 viikko ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
2 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Juttuvinkki
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, testaa ja vertaile
  • KM
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari