
Ympäristövaateet vaikuttavat lypsykarjojen kuivikevalintoihin Alankomaissa ja Tanskassa
Tanskalaistiloille ensimmäisenä maailmassa tuleva hiilivero näkyy myös karjatilojen kuivikevalinnoissa. Alankomaissa katse on kiinnittynyt ammoniakki- ja metaanipäästöihin.
Hiekka on suosittu tanskalaisilla maitotiloilla, mutta runsaista hiekkavaroista huolimatta sen käyttöä rajoitetaan ja tavoitteena on hiekan kierrätys uudelleen käytettäväksi ympäristösyistä.
Hiekan käyttöön vaikuttaa välillisesti syksyllä solmittu Green Denmark -sopimus, joka asettaa myös maatiloille hiiliveron vuonna 2030. Veron voi välttää vähentämällä päästöt sopimuksessa säädetylle 60 prosentin perustasolle. Yksi keino päästä tähän on toimittaa tilan lanta biokaasulaitokseen, mutta hiekkainen lanta ei niille käy.
Kuivikkeena on siten käytettävä muuta kuin hiekkaa tai eroteltava hiekka lietteestä. Hiekan kierrätyslaitteisto tosin on iso investointi ja karkean tanskalaisarvion mukaan laitteiston hankkiminen on kannattavaa vain yli 600 lehmän tiloilla.
Hiekkapesuri on tehokas
Tanskan Jyllannissa Jan Jensen investoi pari vuotta sitten valmistuneen navettansa yhteydessä Stjernholmin hiekan separointi- ja pesulaitteistoon. Ensimmäisenä tilana Tanskassa laitteeseen investoinut Jensen sai mittavan alennuksen, nyt hän arvioi laitteen hinnaksi noin 650 000 euroa.

Hiekka erotetaan lietteestä painovoimaisesti ja tankin pohjalle painuvan hiekan sekaan johdetaan puhdasta vettä sen pesemiseksi. Puhdistetun hiekan annetaan olla kasassa kolme viikkoa, jotta bakteeritoiminta loppuu, ja käytetään sitten uudelleen parsissa.

Laitteisto käy kahdeksan tuntia päivässä ja käsittelee 156 kuutiota lietettä päivässä. Tästä syntyy 52 kuutiota puhdistettua lietettä ja 8,6 tonnia hiekkaa. Sähkön kulutus on 120 kWh ja puhtaan veden 3,8 kuutiota päivässä. Laitteisto voisi puhdistaa 2 500 kuutiota lietettä päivässä, jos purkuputkia ja päivittäisiä käyttötunteja lisättäisiin.

Puhdistetun lietteen kuiva-ainepitoisuus vakioidaan noin 4,4 prosenttiin ja toimitetaan biokaasulaitokselle. Vakioidusta lietteestä tilalle maksetaan noin 1,95 euroa kuutiolta ja mädätejäännös palautuu tilalle lannoitteeksi.
Parsissa käytettävä hiekka on rakenteeltaan separointiin ja pesuun sopivaa. Hiekan kierrätysaste on 95–98 prosenttia ja orgaanisen aineksen osuus kierrätetyssä hiekassa on kaksi prosenttia.
Hiekkaa lisätään parsiin kerran viikossa pienkuormaajan sivupurkukauhalla, menekki on noin 10–20 kiloa partta kohti päivässä. Lypsyn aikana tehtävään hiekan lisäykseen kuluu vajaa kolme tuntia kerrallaan. Hiekka lisätään 20 senttimetriä syvien parsien etuosaan, josta lehmät vetävät sitä jaloillaan taaksepäin. Parret puhdistetaan kaksi kertaa päivässä.

Kiinteillä lantakäytävillä on puolentoista prosentin kallistus keskellä kulkevaan kouruun, jonka alla on toinen, 40 x 40 sentin kouru. Lantakäytävien ja niiden alla kulkevien nestekourujen raapat on yhdistetty toisiinsa. Kallistus valuttaa nesteitä alempaan kouruun, mikä tekee käytävistä kuivemmat ja raapan edessä työntyvä lietemäärä on pienempi.
Vesipedeille olkea pintaan
Toinen tila Jyllannissa, Gammel Neergaard ei innostu hiekasta juuri biokaasulaitosrajoituksen vuoksi, ainoastaan vastapoikineille remontoidun osaston hiekkaparret saavat riittää. Jos tontille tulevaisuudessa rakentuu nykyisten kahden eri tiloilla olevan navetan sijaan yksi, sinne tulee vesipedit.

Lypsävien osastolla parsissa on vesipedit, joissa jokaisessa on yhtenäinen vesiosa neljä senttiä paksun lateksin alla. Parsien päällä kuivikkeena käytetään hienoksi jauhettua, lämpökäsiteltyä olkea. Olkikuivike ostetaan Tanskasta, mutta sitä on saatavissa myös muualta Keski-Euroopasta.
Olkikuiviketta käytetään turpeen tai kutterin tavoin, mutta parsiin lisätään usein myös desinfiointiainetta tai kalkkia kuivattamaan parsia.
Separoitu kuivajae ei ole tanskalaisten mieleen, sillä siitä on huonoja kokemuksia lehmien utareterveyden suhteen ja syyksi tanskalaiset sanovat maan kostean ilmaston. Kuivajae ei kuivahda parsissa, kuten se esimerkiksi suomalaisnavetoissa tekee.
Hyvinvointia päästövähennyksin
Ammoniakki- ja metaanipäästöjen vähentämisvelvoitteet ovat Alankomaissa tutkimuksen kohteena ja ne vaikuttavat myös lypsylehmien kuivitusratkaisuihin. Päästöjä pitäisi pienentää puolella vuoteen 2030 mennessä.
Ratkaisuja kuivituksen osalta mahdollisesti tuleviin päästömaksuihin haetaan materiaalien uudelleenkäytettävyydestä. Separoitu kuivajae ja hiekan kierrätys ovat lisääntyneet.

Parsi- ja kuivitusratkaisuissa eläinten hyvinvointi oli toinen tärkeä tekijä. Syväparret ovat yleisiä. Niissä käytetään kuivikemateriaaleina esimerkiksi kuivajaetta, hiekkaa ja olkea.
Syväparsien vaihtoehtoja haetaan paksummista parsipedeistä, vai voisiko niitä jo kutsua parsipatjoiksi. Lehmien makuumukavuus on tärkeää, koska miellyttävällä makuualustalla lehmä lepää pidempään. Pidemmällä makuuajalla on selvä positiivinen vaikutus maidontuotantoon.
Parsipedit, olivatpa ne kuinka paksut tahansa, tarvitsevat lisäksi ohuen kerroksen jotain kuiviketta keräämään kosteuden pedin pinnasta.

Kuivikemateriaalin joukkoon lisätään monella tilalla kalkkia tai muita hygienisointituotteita. Niiden merkitys utareterveyden parantamiseen ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Tärkeämpänä esimerkiksi Aeresin koulutilalla pidettiin kuivikkeen riittävän korkeaa kuiva-ainepitoisuutta.
Olki syväparsissa
Olkea käytetään joko yksinomaisena kuivikkeena tai sitä sekoitetaan muihin kuivikemateriaaleihin. Esimerkiksi Aeresin koulutilan navetassa sekoitetaan puolipitkää litistettyä olkea separoituun kuivajakeeseen. Sillä saadaan kuivajakeen kuiva-ainepitoisuutta korkeammaksi.

Haskerweiden tilan vuonna 2024 käyttöönotettu, uusin navettaosa on suunniteltu tutkijoiden näkemyksiä kuunnellen ja ympäristöseikat huomioiden. Syväparsien kuivikkeena on olki, koska sillä on laskettu olevan separointijaetta pienemmät päästöt.
Olki silputaan lyhyeksi ja levitetään parsiin koneellisesti lehmien ollessa asemalla lypsettävinä. Tilalla on laskettu, että Ranskasta tuodulla oljella kuivituskustannukset ovat alle sentin maitolitraa kohti.
Haskerweiden tilalla on kokemusta olkikuivikelannan separoinnista. Kokeilujen kautta on löytynyt menetelmä, jolla tämä onnistuu. Ruuvikuljettimella oljen rakenne rikkoontuu ja siirto separaattoriin tapahtuu männän avulla. Separoitua lantaa käytetään tilalla peltojen lannoituksen optimointiin.

Separoidun kuivajakeen kompostointi kiinnostaa Alankomaissa. Maan eläinmäärä on peltoalaan nähden suuri, joten kaikkea lantaa ei voi levittää oman maan pelloille lannoituksen typpirajoitteiden takia. Maasta viedään kotieläinten lantaa ulkomaille, mutta sen edellytys on lannan hygienisointi.
Hiekan kierrätys lisääntyy
Hiekka on hyvä kuivikemateriaali syväparsissa, mutta sitä ei kaikissa maissa lueta uusiutuvaksi tuotteeksi. Tästä syystä hiekan kierrätyslaitteistot ovat Alankomaissa lisääntyneet. Laitteessa hiekka ja liete erotetaan toisistaan veden avulla. Hiekka ei saa kuitenkaan olla liian hienojakoista, koska silloin se ei erotu lannan partikkeleista pesussa. Hiekkajyvissä 800 mikrometrin koko on laitteita markkinoivan Mavasolin edustajan mukaan sopiva. Silloin saadaan 85–90 prosenttia hiekasta uudelleen käyttöön. Myös hiekan pesuvesi kierrätetään.
Kuivitus on tilakohtainen ratkaisu
Kuivikemateriaalien toimivuuteen navetassa vaikuttavat monet tekijät. Parsien puhdistus riittävän usein likaantuneesta kuivikkeesta ja uusien kuivikkeiden lisääminen poistetun tilalle on tärkeää.

Huomionarvoista on myös lantakäytävien puhdistustahti, ettei sorkkien mukana nouse lantaa parsiin. Suurissa eläinyksiköissä, pitkillä kiinteillä lantakäytävillä raappojen kulkuväli saattaa jäädä liian harvaksi.
Alankomaista ei löytynyt yhtä hyvää kuivitusratkaisua, joka kävisi esimerkiksi kaikille tiloille Suomeen. Ajatus ympäristönäkökohtien huomioimisesta valintaa tehdessä on tärkein tulevaisuudessa huomioita asia. Eläinten terveys ja hyvinvointi ovat meillä jo kuivitusratkaisua mietittäessä vahvasti mukana. ◻
Kirjoittajat tutustivat Tanskan ja Alankomaiden kuivitusratkaisuihin syksyllä 2024 EU-osarahoitteisen Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivitusratkaisut -hankkeen matkoilla. JTF-rahoitus tulee Pohjois-Savon liiton kautta.