Vasikan terveys on koko nautaketjun yhteinen asia
Vasikkaketjun terveys lähtee maitotiloilta, eivätkä sairastavat ternit ole vain kasvattamojen ongelma. Yhden tauti on uhka kaikille tiloille. Maitotiloilla on olennainen rooli naudanlihaketjun terveystilanteessa.
Suomalaisten vasikoiden ongelmana ovat hengitystietulehdukset ja ripulit, tarttuvien tautien tilanne on Suomessa parempi kuin muualla maailmassa. Huolettomaksi niiden suhteen ei tosin ole lupa heittäytyä.
”Uusia tauteja meille ei ole juurikaan tullut, mutta jo maassa olevat tahtovat levitä. Pälvisilsa ja kryptosporidioosi ovat nostaneet päätään viime aikoina ja sorkka-alueen ihotulehdus voi olla seuraava ongelma sorkkasairauksissa”, varoittaa ETT:n asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho.
Hän vakuuttaa ETT:n tekevän koko ajan töitä, jotta tautien leviämisessä mentäisiin parempaan suuntaan. Uusien Mycoplasma bovis -tartuntatilojen ilmaantuminen onkin vähentynyt.
Tarttuvista taudeista aiheutuu aina lisätyötä ja -kustannuksia ja mittaamaton määrä stressiä hoitajalle. Ennaltaehkäisy on näihin verrattuna aina helpompaa ja halvempaa.
”Tautien ehkäisy on osa alan imagoa. Vähäinen mikrobilääkkeiden käyttö ja antibioottiresistenssin torjunta ovat suomalaiselle kotieläintuotannolle merkittäviä vahvuuksia, joista kannattaa ehdottomasti pitää kiinni”, Ruoho muistuttaa.
HKScanin nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel perää vastuuta tautien leviämisestä kaikilta tiloilta. Osa yrittäjistä ilmoittaa jo tautiepäilystä, osa laittaa vasikoita eteenpäin mitään puhumatta.
”Isoilta maitotiloilta vasikoita tulee välitykseen viikottain ja niitä on jaettava useampaan paikkaan, sillä samat vasikkakasvattamot eivät kertatäyttöisinä voi ottaa vasikoita niin usein. Jos tällaisella maitotilalla on jokin tarttuva tauti, leviää se ketjussa todella nopeasti”, Härtel huomauttaa.
Hän toivoisi maitotilojen varautuvan nykyistä paremmin syystä tai toisesta pysähtyvään vasikkaliikenteeseen jonkinlaisilla puskuritiloilla.
Hyvä, paha ternivälitys
Vasikoiden terveysongelmat tiivistyvät välikasvattamoihin ja ne ovat pääosin erilaisia hengitystietulehduksia. Tutkittaessa on selvinnyt ternivälitykseen haettujen vasikoiden verinäytteiden perusteella niistä viidenneksen olevan sairaita jo kasvattamoon tullessa, vaikka eläinauton kuljettaja on katsonut kaikki terveiksi.
”Sairastuvuuden raja on siis rikkoutunut jo tullessa. Kaikkea vasikoiden sairastavuutta ei voi sälyttää vasikkakasvattamoille”, Ruoho sanoo.
Ternivälitystä kehitettäessä ajatus oli koota vasikat hyviin olosuhteisiin kasvamaan, mutta tilakoon kasvu viimeisten 20 vuoden aikana niin maitotiloilla kuin vasikkakasvattamoissa on johtanut tarttuvien tautien, varsinkin hengitystietulehdusten, lisääntymiseen. Lisäksi nykytiedon perusteella ternivasikoiden välitysikä sattuu aikaan, jolloin vasikoiden vastustuskyky on heikoimmillaan.
Välitysiän muuttaminen on tuskin vaihtoehto, sillä se kilpistyy nopeasti maitotilojen vasikkatilojen kokoon. Ne ovat hyvin rajalliset, ja jo parin kolmen viikon viivästys aiheuttaa suurimmalle osalle tiloista ruuhkan.
Toisaalta ternivälityksen myötä vasikoiden juottokäytäntöjä on saatu yhtenäistettyä ja parannettua, mikä näkyy maitorotuisten vasikoiden parempina kasvuina.
Sekä Heidi Härtel että AtriaNaudan johtaja Sinikka Hassinen sanovat suoraan, että maitorotuisten vasikoiden antibiootiton kasvatus on todella haastava tavoite. Emolehmien vasikoilla se onnistuu vielä hyvän terveystilanteen ansiosta, mistä tuleekin pitää huolta pihviketjussa.
Merkittävän terveystilanteen paranemisen lisäksi tavoite vaatisi myös Nasevan ja sähköisen lääkekirjanpidon käyttöä kaikissa kasvatusvaiheissa, missä on vielä tehtävää.
Merkittävän terveystilanteen paranemisen lisäksi tavoite vaatisi myös Nasevan ja sähköisen lääkekirjanpidon käyttöä kaikissa kasvatusvaiheissa, missä on vielä tehtävää.
Laatuvasikalle lisäarvoa
Välitysvasikan hyvä terveys on paitsi kasvattamon myös maitotilan etu, sillä vaikka ongelmat tiivistyvät kasvattamoihin, ne kiertyvät usein jotain kautta takaisin maitotiloille.
”Ehkä välitysvasikan arvo koetaan maitotiloilla niin pieneksi, ettei siihen olla valmiita panostamaan niin paljon. Se ei työn paljouden keskellä nouse tärkeäksi työksi”, Ruoho epäilee.
Härtel ei usko, että pelkkä hinta ohjaisi vasikan hoitoa maitotiloilla, eroja on toimintatavoissa.
Hän sanoo vasikkakasvattajien olevan valmiita maksamaan oikeasti hyvästä vasikasta enemmän, huonosta kukaan ei maksaisi mitään. Hyvän vasikan tuottaja ei nyt välttämättä saa vastaavaa palkintoa työstään, joten tätä palkitsemista pitäisi Härtelin mielestä kehittää.
Vasikkakasvatuksen ongelmiin haetaan ratkaisua Makeran rahoittamassa hankkeessa, jossa tutkitaan muun muassa rokottamista hengitystietulehduksia vastaan, laatuvasikan määritelmää sekä erilaisten kasvatustapojen vaikutusta vasikoiden terveyteen. Hankkeen tuloksia on luvassa ensi vuoden alkupuolella.
ETT aikoo puolestaan panostaa tiedon kulkemiseen, sillä suuri tilakohtainen vaihtelu vasikoiden sairastavuudessa näkyy myös vasikkakasvattamoissa. Toisten tilojen vasikat sairastavat ja toisten eivät. Tämän tiedon Ruoho haluaisi välittää maitotiloille, jotta voitaisiin selvittää ja vertailla tilalle jäävien ja sieltä lähtevien vasikoiden sairastavuutta sekä selvittää tautipurkauksien syitä.
Teksti: Eeva-Kaisa Pulkka, kuva: Pirjo Mälkiä
Lue koko juttu KMVETin numerosta 3/2018.