Vakavat eläintaudit terrorismin aseina
Vakavien eläintautien tahallinen levittäminen voi olla merkittävä uhka. Ainakin Puolassa ja Espanjassa asiaa on jouduttu jo pohtimaan ASF-tartuntojen levitessä epäilyttävin tavoin. Jutun ei ole tarkoitus pelotella ketään, mutta eläintautien torjuntaa voi miettiä myös sabotaasien kannalta.
Marraskuun 2025 lopulla Keski-Puolassa, alueella, jota on kutsuttu puolalaisen sikatalouden sydämeksi, löydettiin osittain nyljetty kuollut villisika, josta oli irrotettu sisäelimiä. Testeissä villisialla todettiin afrikkalainen sikarutto.
Löytö käynnisti Puolassa keskustelun ja selvitykset siitä, miten ASF-tartuntaa kantanut kuollut villisika oli päätynyt sinne, mistä se löydettiin. Kuka oli jättänyt raadon paikkaan, jossa ei ollut aiempia ASF-tapauksia? Ja kuka ilmoitti siitä viranomaisille?
Raato löytyi sijainnista, jota Notes from Poland -julkaisun siteeraama paikallinen maanviljelijä luonnehti sanoilla ”paikassa, jonne kukaan ei mene. Tämä villisika ei kuollut siellä tautiin, eikä se kuollut siksi, että se ammuttiin. Joku toi ja jätti sen sinne.”
Alkuviikkojen selvityksissä ja keskusteluissa Puolassa oli kaksi vaihtoehtoista näkemystä. Kuollut, tartunnan saanut villisika oli joko salametsästäjien hylkäämä tai se voisi olla uusi osa Venäjän hybridisotaa ja sabotaasikampanjaa Puolaa vastaan.
Epäilykset heräsivät Puolassa ensimmäisen kerran jo kesäkuussa, kun kuollut villisika löydettiin tien varresta Kujawsko-Pomorskiessa. Tiedotusvälineiden mukaan maan vakoiluvirasto on varoittanut mahdollisesta sabotaasista. Kuitenkin Puolan kotimaan tiedustelupalvelun, ABW:n tiedottajan mukaan varhaiset arviot eivät viittaa sabotaasiin.
ASF on yksi monista vaikeasti todennettavista sabotaasiepäilyistä
Marraskuun jälkeen Puolan maatalousministeriö on vahvistanut, että kaikki viittaa siihen, että ASF-tartunnan saaneen kuolleen eläimen jäännökset siirrettiin tarkoituksella sika-alueelle, jossa tartuntoja ei aiemmin ollut, ja että mahdolliset ”idästä lähtöisin olevat sabotaasitoimet” ovat tutkinnassa.
”Olemme Puolassa tekemisissä hybridisodan kanssa, joka on jatkunut vuosia. Ruokaturva on myös yksi tekijöistä, joihin sitä voidaan kohdistaa”, Notes from Poland -julkaisu siteerasi Puolan maatalousministeriä.
Viime vuosina Puolaa on kohdannut vakoilun ja sabotaasien aalto, jota ovat pääasiassa toteuttaneet ukrainalaiset ja valkovenäläiset maahanmuuttajat, joita Venäjän turvallisuuspalvelut ovat rekrytoineet. Tapahtumiin on kuulunut sarja tuhopolttoja, kuten laivaliikennekeskuksen tuho Varsovassa sekä sabotointi rautatielinjalla, joka kulkee Varsovan ja Lublinin välillä.
Kuolleiden villisikojen suhteen ei ole suljettu pois myöskään maan sisäistä tahallista tekoa. Paikallisen poliisin lisäksi Puolan sisäisen turvallisuuden virasto, ABW on tutkinut tapausta.
Espanjassa on löydetty ASF-virustyyppi, jota ei pitäisi olla luonnossa
Samoihin aikoihin Puolan tapauksen kanssa ASF levisi jälleen uuteen maahan Euroopassa. Espanjassa löydettiin marras–joulukuun vaihteessa useita tartunnan saaneita villisikoja. Ensimmäinen havainto marraskuun viimeisinä päivinä oli kaksi kuollutta villisikaa, ja heti joulukuun puolella niitä löytyi 12 lisää. Loppiaisen tienoilla oli löydetty jo lähes 50 ASF-tartunnan saanutta raatoa.
Aluksi espanjalaislähteet pitivät todennäköisenä, että ASF-epidemia on saanut alkunsa saastuneesta ruuasta, joka on heitetty roskiin. Jätteistä se olisi levinnyt roska-astioita penkoneiden eläinten levittämänä.
Kun viruksen genomi tutkittiin, selvisi, että se muistuttaa Georgiasta vuonna 2007 löydettyä ASF-virusta. Tällä viruskannalla tehdään testejä erittäin bioturvallisissa laboratorioissa, minkä vuoksi ”pako laboratoriosta” todettiin yhdeksi mahdollisista leviämislähteistä.
Kyseistä viruskantaa ei PigProgressin siteeraamien espanjalaislähteiden mukaan pitäisi olla luonnossa. Viruksen tahallisen levittämisen mahdollisuutta tutkittiin joulukuun puolivälissä.
Uudenvuoden aattona PigProgress julkaisi uutisen, jonka mukaan Espanjassa on todettu, ettei nyt leviävä ASF-virus suurella todennäköisyydellä ole peräisin ainakaan espanjalaisesta laboratoriosta. Lehti siteeraa Katalonian viranomaisten tiedotetta: ”Tämä geneettinen malli muistuttaa enemmän joitakin yksittäisiä tapauksia, joita on kuvattu Itä-Euroopan ja Aasian maissa, kuten Venäjällä, Kiinassa tai Thaimaassa, ja viittaa siihen, että kohtaamme uuden tai aiemmin dokumentoimattoman variantin.”
KMVET:in mennessä painoon tutkimukset ovat vielä kesken, ja niitä jatketaan.
WOAH:in artikkeli varoittaa eläintautiterrorismin mahdollisuudesta
Jo ennen Puolassa ja Espanjassa uutisoituja villisikatapauksia Maailman eläintautijärjestö WOAH julkaisi artikkelin, joka käsitteli maatalousterrorismin uhkaa. Sen kirjoittaja eläinlääkäri Daniel Donachie toimii hätätilanteiden hallinnan ohjelmapäällikkönä WOAH:n valmius- ja resilienssiosastolla.
”Agroterrorismi eli eläintautien aiheuttajien tahallinen vapauttaminen yhteiskuntien horjuttamiseksi on kasvava, mutta alitunnistettu uhka”, Donachie kirjoittaa. ”Maataloussektori monimutkaisine toimitusketjuineen ja rajat ylittävine eläinliikkeineen on helppo kohde. Monet WOAH:n listaamat taudinaiheuttajat ovat samoja kuin biologisten aseiden valvontalistoilla olevat, mikä tekee niistä sekä biologisesti vahvoja että logistisesti hyödynnettäviä.”
”Maatalousterrorismin torjumiseksi meidän on edistettävä sektoreiden välistä yhteistyötä, rakennettava yhteistä valmiutta ja investoitava bioturvallisuuteen. Jos emme toimi, seuraukset voivat olla katastrofaaliset”, Donach varoittaa.
”Jos tällainen hyökkäys voitaisiin käynnistää, ja se voitaisiin torjua vain teurastamalla eläimiä sekä polttamalla satoa, olisimme konkurssissa muutaman kuukauden sisällä. Me kirjaimellisesti polvistuisimme ja kerjäisimme leipää!”
Käytännön esimerkkejä fiktiosta todellisuuteen
WOAH:n artikkelin kirjoittaja nostaa esimerkiksi maatalousterrorismista jo vuonna 1963 ilmestyneen James Bond -romaanin On Her Majesty’s Secret Service (Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa), jossa pahis Blofeld suunnittelee lamauttaa Britannian vapauttamalla suu- ja sorkkataudin, joka tuhoaa maan karjatalouden.
Lisää esimerkkejä ei tarvitse hakea jännityskirjallisuudesta, vaan ihan todellisista tapahtumista. Käytännön esimerkki on vuodelta 2001, jolloin Iso-Britannia kohtasi historian pahimman eläintautiepidemiansa, kun suu- ja sorkkatauti levisi nopeasti yli 2 000 brittimaatilalle ja naapurimaihin, Irlantiin, Ranskaan ja Alankomaihin. Tämä laukaisi kansallisen ja kansainvälisen kriisin.
Viruksen hillitsemiseksi ja hävittämiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus määräsi tartunnan saaneet ja niiden kanssa tekemisissä olleet eläimet tuhottaviksi, jolloin yli kuusi miljoonaa eläintä teurastettiin. Epidemia tuhosi maaseutuyhteisöjä ja aiheutti yli 8 miljardin punnan eli 9,23 miljardin euron kustannukset. Taloudellisten vaikutusten lisäksi epidemialla oli pysyvä vaikutus viljelijöihin, eläinlääkäreihin ja maaseutuyhteisöihin, erityisesti heidän mielenterveyteensä.
Brittiepidemian on kerrottu saaneen alkunsa siitä, että sikayrittäjä ruokki sikojaan kielletyllä käsittelemättömällä jätteellä, eikä ilmoittanut viranomaisille, kun siat sairastuivat. Tätä voi pitää maatalousrikollisuutena.
”Mutta entä jos tällainen tapahtuma olisi tarkoituksellinen? Miten estäisimme tai havaitsisimme sen? Entä jos taudinaiheuttaja olisi zoonoottinen ja siksi pystyisi tarttumaan eläinten ja ihmisten välillä? Ja miten meidän pitäisi valmistautua?”, Donach kysyy.
Bioaseita on tutkittu jo pitkään eri maissa ja riskit tunnistetaan
Vaikka maatalousterrorismi ei ole ollut kovin näkyvästi esillä julkisuudessa, sen uhkaa on tiedepiireissä ajateltu jo pitkään. Monissa maissa on julkaistu tutkijoiden kirjoittamia artikkeleita agroterrorismista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jo vuonna 2005 julkaistussa artikkelissa todetaan maatalouden olevan yksi helpoimmin häirittäviä sektoreita, ja sen häiriintymisellä voi olla katastrofaalisia seurauksia koko maailman talouksille.
Terrori-iskujen todennäköisyys keskeyttää maataloustuotteiden tuotanto, jalostus ja jakelu on suuri: Useat erilaiset mahdolliset kasvi- tai eläinpatogeenit voivat aiheuttaa vahinkoa tai tuotannon menetyksiä.
Myös Suomessa on pohdittu taudinaiheuttajien tahallisen levittämisen mahdollisuutta, ja laadittu CBRNE-strategia, joka on päivitetty vuonna 2024. CBRNE-strategialla ei varauduta ainoastaan sodan ajan uhkiin, vaan sillä torjutaan myös hybridivaikuttamista. Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista chemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) ja explosives (räjähteet). Yksi biologinen uhka ovat eläintaudit.
Strategiassa todetaan, että biologiset aineet ovat pääosin ympäristössä, ihmisissä ja eliöstössä luonnollisesti esiintyviä tauteja aiheuttavia mikrobeja, kuten bakteereita, viruksia, sieniä tai alkueläimiä tai niiden tuottamia myrkyllisiä aineita. Taudinaiheuttajia on voitu keinotekoisesti muokata biotekniikan keinoin siten, että pyrkimyksenä on aiheuttaa vakavampi ja helpommin tarttuva tautimuoto tai vaikeuttaa hoitotoimenpiteitä esimerkiksi antibioottiresistenssiä lisäämällä. Taudinaiheuttajia voidaan käyttää joko niillä uhkaamalla, tahallisesti levittämällä niitä ilkivaltaisessa tai terroristisessa tarkoituksessa tai sodankäynnin keinona.
Eläintautien aiheuttajat kansallisia turvallisuusriskejä
Maailman eläinterveysjärjestö (WOAH) ja Kansainvälinen rikospoliisijärjestö (INTERPOL) määrittelevät yhden maatalousrikollisuuden osa-alueen laittomiksi teoiksi tai laiminlyönneiksi, jotka liittyvät eläimiin tai niiden tuotteisiin, jotka rikkovat lainsäädäntöä ja joilla on kielteisiä seurauksia eläinten terveydelle, eläinten hyvinvoinnille, kansanterveydelle, elintarviketurvallisuudelle ja tuotteiden aitoudelle tai kansalliselle turvallisuudelle. Tällöin taudinaiheuttajia vapautetaan tahallisesti, jotta ne aiheuttaisivat sairauksia tai kuolemia eläimille. Vaikka maatalousrikollisuutta tapahtuu päivittäin, dokumentoidut maatalousterrorismin tapaukset ovat harvinaisia. Tämä suhteellinen niukkuus tarkoittaa Donachin mielestä, että agroterrorismi saa kansallisten hallitusten vähäistä huomiota, huolimatta sen mahdollisista tuhoisista seurauksista.
”Maataloussektori on erittäin altis agroterrorismille. Nykyaikainen maatalous perustuu monimutkaisiin toimitusketjuihin, joissa eläimet liikkuvat maatiloilta markkinoille ja teurastamoille, ja tuotteet jatkavat elintarvikkeiden jalostuslaitoksiin. Eläimet ja niiden tuotteet voivat myös liikkua kansainvälisesti ilmassa, maalla ja meritse. Vaikka ala on kehittynyt vuosisatojen aikana maksimoidakseen tuotannon ja tehokkuuden, bioturvallisuus ei ole pysynyt mukana.”
Useat WOAH:n listaamat taudit, esimerkiksi suu- ja sorkkatauti, pernarutto ja korkeapatogeeninen lintuinfluenssa, voivat aiheuttaa suurta sairastavuutta ja kuolleisuutta, leviävät nopeasti ja ovat suhteellisen helppoja valmistaa, kuljettaa ja levittää. Kun tauti on tuotu populaatioon, on sitä tunnetusti vaikeita diagnosoida, hallita ja hävittää.
Käytännössä WOAH:n listaamat taudit voisivat toimia biologisten aseiden ostoslistana. Tämä nähdään riskinä, jota lisäävät uudet teknologiat ja väärää tietoa levittävät kampanjat. Nämä yhdessä nostavat agroterrorismin kriittiseksi, mutta usein alitunnistetuksi maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi.
Ratkaisuksi Donach esittää pitkän listan viranomaisten ja eläinterveysalan nykyistä parempaa yhteistyötä ja resurssien lisäämistä. Hän esittää myös vahvoja varoituksia.
”Agroterrorismissa ei ole kysymys siitä, tapahtuuko se, vaan milloin se tapahtuu? Maatalouden ja karjatalouden haavoittuvuudet ovat liian suuria sivuutettaviksi. Jos jatkamme agroterrorismin riskin aliarviointia tänään, saatamme maksaa siitä huomenna ja päätyä polvillemme, aivan kuten Bond-tarinoiden pahis Blofeld kuvitteli.”◻
Lähteinä käytetty muun muassa: