Yhdysvalloissa on tänä keväänä ensimmäisen kerran tavattu lintuinfluenssaa lypsylehmillä. Se on myös tarttunut naudasta ihmiseen. Eurooppalaisissa naudoissa tautia ei ole tavattu, eikä Suomessa ole toistaiseksi syytä huoleen.

Tämän vuoden maaliskuussa lintuinfluenssan on ensimmäisen kerran todettu tarttuneen märehtijöihin. Kaikki tapaukset ovat olleet Yhdysvalloissa. Helmikuussa korkeapatogeenista eli helposti tarttuvaa H5N1-lintuinfluenssaa todettiin vuohilla, ja vain muutamaa viikkoa myöhemmin lypsylehmillä. Naudoilla lintuinfluenssaa on sen jälkeen todettu yli 40 tilalla yhdeksässä osavaltiossa.  

Nautojen oireet lieviä 

Sairastuneet lehmät ovat olleet kuumeisia ja väsyneitä, ja niiden rehun kulutus ja maidontuotanto ovat heikentyneet ja lannan koostumus muuttunut. Maidontuotanto on saattanut laskea jopa 13 kiloa päivässä. Useimpien eläinten oireet ovat kuitenkin olleet lieviä, ja ne ovat parantuneet hyvin tukihoidolla. Osalla tartunnan saaneista lehmistä ei ole ollut lainkaan oireita.  

Minnesotassa maaliskuussa tartunnan saaneilla vuohilla oireet olivat vaikeampia. Vastasyntyneille kileille tuli neurologisia oireita ja osa niistä kuoli. Vuohet olivat laiduntaneet samalla laitumella tartunnan saaneiden ankkojen ja kanojen kanssa ja käyttäneet samaa juomapaikkaa. 

Yhdysvaltain viranomaisten mukaan tauti on tarttunut siipikarjan ja lehmien välillä, naudoilta toisella ja mahdollisesti kuljetuskaluston mukana.  

Virusta erittyy runsaasti maitoon, ja amerikkalaisviranomaiset pitävätkin maitoa tärkeimpänä tartuntatienä. Esimerkiksi maito, jota ei ole voitu lähettää meijeriin, saatetaan kaataa luontoon, missä se voi tartuttaa muita eläimiä.  

Tarttunut myös ihmiseen 

Lintuinfluenssa näyttää myös ensimmäisen kerran tarttuneen naudasta ihmiseen. Toistaiseksi kuitenkin vain yksi ihminen on varmuudella saanut tartunnan. Virus ei näytä tarttuvan helposti ihmiseen tai ihmisestä toiseen. Eläinten kanssa työskentelevillä riski on hiukan suurempi. Nyt tartunnan saanut ihminen on ollut töissä lypsykarjatilalla, jonka eläimissä on todettu H5N1-virusta. Hänen ainoa oireensa oli silmän verestävä sidekalvontulehdus, josta hän on toipunut.  

”Vaikka lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, tiedetään silmän sidekalvon ja alahengitysteiden olevan muita ihmisen kudostyyppejä hieman alttiimpia lintuinfluenssainfektioilla”, erikoistutkija Erika Lindh Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta kertoo. 

Virus voi tarttua ihmiseen raakamaidosta, eläinten ulosteista, kuivikkeista tai muista lintujen tai muiden virusta kantavien eläinten saastuttamista materiaaleista. Sen sijaan pastöroidun maidon juominen on edelleen turvallista, sillä pastörointi tuhoaa viruksen. Virustartunnan saaneiden lehmien maitoa ei kuitenkaan saa lähettää meijeriin tai myydä.   

Rajoituksia karjan liikkeisiin 

Yhdysvaltojen terveysviranomaiset seuraavat tilannetta tarkasti, mutta dramaattisia toimenpiteitä, kuten eläinten teurastusta, ei ole katsottu tarpeelliseksi.  

Eniten rajoituksia on tullut nautojen siirtoihin osavaltioiden välillä. Eläimet pitää testata lintuinfluenssan varalta ennen kuljetusta. Nautatiloja on myös kehotettu tiukentamaan tautisuojaustaan ja esimerkiksi puhdistamaan ja desinfioimaan kaikki juottolaitteet ja eristämään vesilähteet, jos ne saattavat olla vesilintujen saastuttamia.  

Liittovaltio on myöntänyt tukea tuottajille muun muassa karjan kanssa tekemisissä olevien ihmisten testausten tehostamiseen ja suojavaatteiden hankintaan. Opetus- ja tiedotusmateriaalia julkaistaan myös espanjaksi, koska suuri osa karjatilojen työntekijöistä on siirtolaistaustaisia. Kielitaidon ja mahdollisesti myös oleskeluluvan puute vähentää halua mennä testeihin.  

Tartuntoja monilla eläinlajeilla 

Yhdysvalloissa ei ole ennen tavattu lintuinfluenssaa muilla tuotantoeläimillä kuin siipikarjalla. Sen sijaan se on jo aikaisemmin tarttunut useisiin muihin nisäkkäisiin kuten kissoihin, kojootteihin, karhuihin, tiikereihin, delfiineihin ja hylkeisiin. 

Nisäkkäät voivat saada tartunnan, jos ne syövät infektoituneita lintuja tai muita eläimiä tai jos ne oleskelevat ympäristössä, joka on viruksen saastuttama.  

Tartuntoja on ollut myös muilla mantereilla: Euroopassa lintuinfluenssaa on tavattu muun muassa ketuilla ja Etelä-Amerikassa, jossa lintuinfluenssaa on hiljattain tavattu merileijonilla.  

Euroopassa ei tartuntoja

Suomalaisviranomaiset valppaina

 

”On vakava asia, jos virus muuttuu sellaiseksi, että se tarttuu eläinlajien välillä”, Ruokaviraston eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osaston johtaja Terhi Laaksonen sanoo. 

Suomessa tilanne on kuitenkin hyvä. Lintuinfluenssa ei ole toistaiseksi tarttunut yhteenkään eurooppalaiseen nautaan, eikä Suomessa ole tänä vuonna todettu lainkaan lintuinfluenssatartuntoja luonnonlinnuilla, Laaksonen muistuttaa. 

Ruokaviraston mukaan suomalaislehmät voivat huoletta laiduntaa. Tavanomainen tautisuojaus ja kuolleiden villilintujen poistamisen laitumilta riittävät tällä hetkellä varotoimiksi. 

”Tarvetta nautojen testaamiseen ei tällä hetkellä ole. Mutta tilanne voi muuttua, jos esimerkiksi ilmenee villilintujen joukkokuolemia”, Laaksonen sanoo.  

Ruokavirasto seuraa tilanteen kehittymistä tiiviisti ja tiedottaa asiasta lisää välittömästi, mikäli maamme karjatiloilla tarvitaan toimenpiteitä. Suomalaisilla laboratorioilla on valmius tutkia virusta maidosta ja naudoista. 

 

THL valppaana 

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on valppaana. THL:n asiantuntijat tekevät laajaa kansainvälistä yhteistyötä lintuinfluenssatilanteen seuraamisessa ja saavat säännöllisesti tietoa korkeapatogeenisen H5N1-viruksen esiintymisessä muun muassa Euroopan tautikeskuksen ECDC:n ja maailman terveysjärjestö WHO:n kautta, THL:n erikoistutkija Erika Lindh kertoo. 

”Influenssa A-virukset ovat kuluneen vuosisadan aikana aiheuttaneet viisi pandemiaa, joten on odotettavissa, että ennemmin tai myöhemmin syntyy uusi pandeeminen influenssavirus”, Lindh sanoo. ”Mikäli korkeapatogeninen H5N1-virus muuttuisi oleellisesti, esimerkiksi sen perimäaines sekoittuisi sikojen influenssa A-virusten tai ihmisen kausi-influenssavirusten kanssa, on mahdollista, että näin syntyneen viruksen kyky tarttua ihmiseen tai ihmisestä toiseen kasvaisi.” 

“Pandeemisen influenssaviruksen syntyä on kuitenkin hyvin vaikea ennakoida. Tuore esimerkki on vuonna 2009 maailmalle levinnyt sikainfluenssana tunnettu, H1N1 pdm09-influenssavirus, jonka perimä on yhdistelmä ihmisen, sian ja linnun influenssaviruksia”, sanoo. 

 

Linnut tuovat muitakin tauteja 

Eläinten terveys ETT:stä  muistutetaan, että linnut voivat levittää muitakin tauteja. Suomessa linnut voivat tuoda nautoihin todennäköisemmin salmonellaa ja kampylobakteeria, joten naudat ja niille tarkoitettu rehu on suojattava lintujen aiheuttamalta sotkemiselta, ETT:n toiminnanjohtaja Ina Toppari painottaa. 

Vaikka lintuinfluenssatilanne on tällä hetkellä rauhallinen, eläinten sairastuessa taudin syy on aina syytä selvittää, Toppari muistuttaa.

”Näin voidaan mahdollisimman varhain havaita uudet taudinaiheuttajat. Näytteiden avulla voidaan myös varmistua oikeasta mikrobiologisesta diagnoosista ja valita tautiin ja taudinaiheuttajaan tehoava lääke, esimerkiksi antibiootti herkkyysmäärityksen perusteella bakteerin aiheuttamaan tautiin.” 

ETT:n ohje: Nautojen suojaaminen lintujen aiheuttamalta tartunnoilta