Tavoitteena vähintään 10-vuotiaat lehmät

Maatalousyhtymä Mensink on kahden veljeksen ja heidän puolisoidensa maitoyritys, jolla on selkeät tavoitteet tulevaisuudelle. Tilaa halutaan kasvattaa, lehmistä halutaan pitkäikäisempiä ja hehtaarilta pitää saada nykyistäkin enemmän maitoa. Maidon hinta on nyt hyvä, eikä veljeksillä tuntunut aurinkoisena marraskuun päivänä olevan suuremmin valittamista tuotannostaan.

Alankomaat on maitomaa. Maitotiloja on paljon, ja maaseudulla niitä näkee usein muutaman sadan metrin välein. Lehmiä on lähes kuusinkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Maan noin 15 000 maitotilaa tuottivat vuonna 2021 lähes 14 miljardia kiloa maitoa, mikä on noin 17 prosenttia maan maataloustuotannon arvosta. KMVET vieraili keskimääräistä isommalla ja tuottoisammalla Mensinkin tilalla.

Veljekset Guus ja Bert Mensink tuottavat maitoa Alankomaiden Dedemsvaartissa lähellä Saksan rajaa. Tilaa johdetaan maatalousyhtymänä, joka on perustettu vuonna 2000.

Veljesten puolisot ovat myös mukana maidontuotannossa. Bertin puoliso Lieselot hoitaa vasikat ja vastaa karjan jalostuksesta. Guusin puoliso hoitaa rehustuksen, ja on samaan aikaan myös tilan ulkopuolella töissä. Myös edellinen, navetat rakentanut sukupolvi on vielä vahvasti hengessä ja päivittäisissä töissä mukana.

Perheenjäsenten lisäksi tarvitaan palkkatyövoimaa. Työntekijöitä on kaksi.

30 000 kiloa maitoa hehtaarilta

Nyt Mensinkeillä on 270 lehmää, joita lypsää neljä Lelyn robottia. Umpilehmiä on noin kymmenen prosenttia lehmämäärästä, joten lypsyssä on kerrallaan noin 240 eläintä, 60 robottia kohti.

Karjan keskituotos oli vuonna 2021 noin 12 500 kiloa maitoa, ja tilan koko vuotuinen maitomäärä noin 3,4 miljoonaa litraa. Se saadaan aikaan nurmi- ja maissisäilörehulla, joita viljellään tilan 110 hehtaarin alalla. Lisäksi veljekset ostavat maissirehua noin 40 hehtaarin alalta.

Alankomaissa maasta on puutetta, ja se on kallista. Siksi pellon tuotto pitää maksimoida, ja veljestenkin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon maitoa hehtaaria kohti. Nyt hehtaarituotos on runsaat 30 000 kiloa omistuksessa olevaa hehtaaria kohti. Yrittäjien tavoite on 35 000 kiloa.

Hyvään hehtaarikohtaiseen maitotuottoon auttaa luonnollisesti hyvä sato. Vuoden 2022 sää suosi nurmituotantoa erityisesti. Tavallisesti Mensinkit korjaavat nurmesta viisi satoa, mutta tänä vuonna saatiin peräti seitsemän satoa.

Pitkäikäisiä lehmiä

Hehtaarituoton lisäksi Mensinkien tärkeä tavoite on pitää lehmät tuotannossa kymmenen vuoden ikään saakka. Sitäkään ei aivan vielä ole saavutettu, mutta karjassa on monta pitkäikäistä ja paljon tuottanutta lehmää.

Viimeisin poistettujen lehmien keskimääräinen elinikäistuotos, viime tuotantokaudelta oli 46 535 kiloa maitoa. Se on yli 10 000 kiloa enemmän kuin Alankomaiden keskiarvo, ja noin 15 000 kiloa enemmän kuin poistettujen suomalaislehmien keskimääräinen elinikäistuotos vuonna 2021.

Karjan keskiarvo on kova, mikä tarkoittaa, että laumassa on huippueläimiä. Lieselot esittelee innokkaasti vieraille karjan parhaimmistoa. Muutamien esille nostettujen joukossa on seitsemällä poikimisella satatonnariksi noussut Roelie, jonka viimeisin päivätuotos on 46 kiloa. Toinen emännän ylpeydenaihe on viidesti poikinut Anna, jonka päivätuotos hipoi keväällä 70 kiloa ja elinikäistuotos lähenee 80 000 kiloa.

Vuoden ja seitsemän kuukauden iässä ensimmäistä kertaa poikinut Gretha lypsi jo ensimmäisellä kaudellaan lähes 13 000 kiloa, ja on kolmen poikimisen jälkeen ylittänyt 45 000 kilon kokonaistuotoksen.

Bert arvelee, että lehmien tuotantoiän pitenemistä edistäisi, jos niitä voisi laiduntaa. Tilalla olisi kova halu siihen, mutta robottien kapasiteetti on nyt niin tapissa, ettei laidunnus onnistu. Vain umpilehmät ja hiehot ovat ulkona, lypsävät ovat navetassa.

Kun lypsävien laiduntaminen ei ole mahdollista, on vuonna 2011 rakennetussa pihatossa satsattu olosuhteisiin. Korkeassa ja ilmavassa pihatossa on verhoseinät ja katossa pyörivät tiheään asennetut isot tuulettimet.

Lehmillä on syväkuivikeparret, joissa kuivikkeena on hevosenlantaa. Jos lanta jostain syystä on liian märkää, siihen sekoitetaan seosrehuvaunussa olkisilppua.

Lehmät ovat pihatossa kahdessa suuressa ryhmässä, joiden välissä on ruokintapöytä. Toisella puolella ovat ensikot ja toisen kerran poikineet, toisessa ryhmässä vanhemmat lehmät. Molemmilla on kaksi robottia.

”Vanhojen kanssa on selvästi vähemmän työtä”, Bert Mensink sanoo.

Ensikot poikivat nuorina

2000-luvulla on puhuttu paljon ensikoiden poikimaiän merkityksestä maitotuotokseen. Jos ensikko pääsee liian vanhaksi, sen maitotuotos lehmänä on pienempi kuin varhain poikineiden lajitoverien.

Mensinkit ovat ottaneet nämä neuvot todesta, ja karjan lehmät poikivat todella nuorina. Ensikoiden keskimääräinen poikimaikä on 21 kuukautta. Nuorimmat voivat poikia jo alle 20 kuukauden iässä.

”Se on aikaisin, mutta onnistuu, jos hiehot ruokkii hyvin”, sanoo nuorkarjan hoidosta vastaava Lieselot.

Toinen tekijä onnistumisessa on tiineytys. Hiehoille käytetään usein Jersey-sonnia, jotta vältetään vaikeat poikimiset, ja hieho pääsee maidontuotannon alkuun ongelmitta.

Myös lehmien poikimiset halutaan pitää vaivattomina. Siksi tilalla ei käytetä lainkaan Alankomaissa yleisesti käytettävää Belgian sinistä rotua, jonka vasikoiden Mensinkit pelkäävät syntyvän liian suurina.

Vasikoiden syntyminen varmistetaan pitämällä hiehojen mukana laitumella sonni, joka astuu ne, jotka eivät ole navetassa jääneet tiineiksi.

Emäntä lähettää kaikista lehmävasikoista näytteet CRV:lle genomitestiä varten. Niiden perusteella hän valitsee parhaat vasikat itselle kasvatettavaksi. Loput 30–40 prosenttia lehmävasikoista myydään pois. Testin 17 euron hintaa hän pitää sellaisena, että kaikki voidaan testata.

Umpilehmillä kuuden viikon lomaohjelma

Umpikausi on aina erittäin tärkeä lehmän menestymistä ja seuraavaa tuotantokautta ajatellen. Mensinkeillä umpikaudelle on selkeät raamit.

Lehmät laitetaan umpeen, kun tiinehtymisestä on kulunut 225 päivää. Kun lypsy loppuu, tarvittaessa käytetään umpeenpanohoitoa.

Umpikauden pituus on kuusi viikkoa, ja siitä ensimmäiset neljä viikkoa lehmät ovat laitumella tai talvella umpiosastolla. Viimeiset kaksi viikkoa ne odottavat poikimista olkipohjalla isossa karsinassa.

Näillä luvuilla päästään noin vuoden poikimaväliin, kun siemennykset aloitetaan vähän ennen kuin poikimisesta on kulunut sata päivää.

Ruokinnassa pyritään yksinkertaisuuteen

Ruokinta on yksi hyvän tuotoksen ja lehmien kestävyyden kulmakivistä. Mensinkit haluavat pitää ruokinnan hyvin yksinkertaisena.

Kaikki lypsävät saavat samaa seosta, jossa lehmän päiväannos on noin 15–16 kiloa karkearehun kuiva-ainetta. Siitä 7,5 kuiva-ainekiloa on nurmea, 8 kiloa maissia ja 0,3 kiloa hienoksi jauhettua olkea.

Karkearehun lisäksi lypsävät saavat 1–1,5 kiloa rapsirouhetta ja tarvittaessa valkuaistiivistettä. Herutusvaiheessa, ensimmäisten 50 päivän ajan on käytössä ”luksustäysrehu”, jossa on mukana propyleeniglykolia.

Rehun sekoittamista varten rehuvarastoon tehdään esiseos, jossa on olki, rapsirouhe, kivennäiset sekä mahdolliset muut pieninä määrinä käytettävät rehuaineet. Näistä sekoitetaan viikon tarvetta vastaava määrä kerralla. Näin säästetään työtä lopullisen seoksen tekovaiheessa, ja myös tarkennetaan pieninä määrinä käytettävien ainesosien annostelua.

Olki tulee tilalle Saksasta. Se maksaa 130 euroa tonnilta, mikä on isännän mielestä edullista. Seokseen se lisätään hyvin hienona silppuna, melkeinpä jauheena.

Maidon hinta ei nyt harmita

Tilan saama maidon hinta on isännän mukaan lähes kaksinkertaistunut noin vuodessa. Hinta oli viime vuonna noin 35 sentin luokkaa litralta. Marraskuussa 2022 maidosta maksettiin 63–64 senttiä litralta.

Milk Market Observatoryn hintavertailu vahvistaa asian. Hintakehitys on nyt nousujohteista. Kesällä 2016 maidon hinta on Alankomaissa käynyt alimmillaan noin 25 sentissä. Siitä noustiin talvella 2017–2018 yli 40 sentin, ja vuosina 2019–2021 hinta liikkui 35 sentin tuntumassa.

Kansainvälisessä hintavertailussa viimeisimmät hintatiedot ovat syyskuulta, jolloin Alankomaiden Friesland Campina maksoi 59,25 senttiä kilolta. Euroopan parhaat maksajat tässä vertailussa olivat Sveitsin Emmi 77,78 sentillä ja Saksan Deutsches Milchkontor 61,37 sentillä. Valion hinta tällä listalla oli 49,77 senttiä. Syyskuusta hinnat ovat nousseet.

Mensinkin tila saisi laiduntamisesta vielä laidunnuslisää euron sataa maitokiloa kohti eli sentin litralta. Sitä veljekset eivät kuitenkaan saa, koska laiduntaminen ei tilalla onnistu.

Maidon hinnannousuun on Mensinkin tilalla vaikuttanut maailmantilanteen lisäksi myös meijerien toiminta. Alankomaalainen DOC Kaas -osuuskunta, johon tilan maito aiemmin meni, oli isännän mukaan Alankomaiden huonoimpia maksajia. Huhtikuusta 2016 lähtien osuuskunta DOC Kaasista tuli saksalaisen DMK GmbH:n osaomistaja yhdessä osuuskunta Deutsches Milchkontor eG:n kanssa. Tämä muutos on Bertin mukaan nostanut maidosta saatavaa hintaa, sillä nykyisellä isolla meijeriyrityksellä on hallussaan useita hyviä brändejä ja aiempaa juustomeijeriä laajempi tuotevalikoima.

Maitotilin ohella tuloja tulee sonnivasikoista, jotka myydään kahden viikon iässä pois tilalta, lihantuotantoon. Maidon ja vasikoiden lisäksi tila myy aurinkokennojen tuottamaa sähköä, josta maksettiin marraskuussa 2022 noin 15 senttiä kilowattitunnilta. Sähköstä saatava tulo on kuitenkin hyvin pieni suhteessa maitotiliin. ◻

 

Kirjoittaja on agronomi, MMM ja vapaa toimittaja.