Taloudellisen pärjäämisen avainsanana toimii suunnitelmallisuus

Nuori yrittäjäkolmikko Saana Tanskanen-Niemi, Lauri Niemi sekä Jaakko Niemi luotsaavat maidontuotantotilaa, jossa tehdään myös ison hintalapun investointeja. Tilan tuoreimpiin hankkeisiin lukeutuu 3,8 miljoonaa euroa maksanut navetta.

Tässä osoitteessa usko maatalouteen on vahvalla pohjalla. Pärjäämisen edellytyksenä on kuitenkin niiaamaton tahtotila sekä hyvä kassanvartija.

Näin muotoilevat MTY Nurmelan yrittäjät, Saana Tanskanen-Niemi sekä veljekset Lauri ja Jaakko Niemi.

MTY Nurmelan Tilan yrittäjäkolmikko Jaakko Niemi (vas), Saana Tanskanen-Niemi sekä Lauri Niemi panostavat täysillä maidontuotantoon. Nuori yrittäjäkolmikko rakennutti uuden lypsypihaton, jonka hintalapuksi muotoutui 3,8 miljoonaa euroa.

Haapajärviset Niemen veljekset ottivat kotitilan nimiinsä vuonna 2019. Samalla toiminnan ympärillä perustettiin maatalousyhtymä.

Alkuunsa lypsäviä oli 135 ja osa tilan karjasta lypsettiin vuokranavetassa.

Vuonna 2020 veljekset ostivat naapuritilan karjoineen. Kauppa sisälsi myös pellot vuokramaineen.

”Lyhyen ajan sisällä tuotanto saatiin tuplattua. Tilakaupat antoivat uutta intoa ja samalla myös tervetullutta vipuvartta koko tuotantomuodon kehittämiseen. Ja olihan se edistysaskel muutenkin mittava, sillä parhaimmillaan karjaa hoidettiin neljässä eri navetassa”, Lauri Niemi muistelee.

Sukupolvenvaihdoksen myötä oli kuitenkin täysin selvää, että maidontuotantotilaa kehitetään.

”Alkuperäinen ajatus oli entisen pihaton laajentaminen, mutta tilakauppojen myötä esiin nousi ajatus täysin uudesta, viiden lypsyrobotin pihatosta. Investointia puolsi osaltaan myös käyttöikänsä päässä olevat lypsyrobotit”, veljekset kertaavat.

 

Tulevaisuuden navetta ei syntynyt hetken mielijohteesta eikä yhden pysähdyksen taktiikalla.

Yrittäjäkolmikon mukaan navettaa on suunniteltu vuosia.

”Isoja investointeja ei voi tehdä lyhyellä aikajänteellä eikä päätöksiä huomista, vaan tulevia vuosikymmeniä ajatellen. Ennakointi säästää myös euroja, joten tämän hintaluokan investoinneissa jokainen yksityiskohta on mietittävä tarkkaan.”

Myöskään kilpailuttamisen osalta tilalla ei säästelty työtunteja.

”Pyysimme tarjoukset kaikesta mahdollisesta, ruuveista lähtien. Teimme paljon itse, mutta käytimme tarvittaessa myös asiantuntijoita. On asioista, joissa tarvitaan ulkopuolista vetoapua, mutta pidimme huolen kuitenkin siitä, että langat pysyvät omissa käsissä.”

Hintalapultaan 3,8 miljoonan euron navetta otettiin käyttöön vuoden 2025 lokakuussa.

Kuusirivisessä lypsypihatossa on viisi lypsyrobottia ja 350 lehmäpaikkaa. Käyttöneliöitä modernilla teknologialla varustetussa navetassa on yhteensä 5 700 neliömetriä.

”Investoinnin tärkeimpiä tavoitteita on saada tuotosluvut nousuun ja kannattavuus paremmaksi. Nyt puitteet ovat kunnossa, joten lähitulevaisuus painottuu enemmän omien rutiinien kehittämiseen. Jos hommat eivät toimi, on edessä peiliin katsomisen paikka.”

MTY Nurmelaa on jo alusta lähtien kehitetty numerot edellä.

”Laskurit ja puskurit pidetään kunnossa ja talous on muutenkin tarkassa seurannassa. Tästä huolehtii ensisijaisesti puolisoni, Saana. Hän on tämän tilan ”pankkiiri ”ja hoitaa mallikkaasti raha- ja paperiliikenteen lisäksi myös rahoituskuviot”, Lauri paljastaa kiitollisena.

Saana Tanskanen-Niemi on kahden roolin nainen, sillä maatalousyrittäjyyden ohella hän toimii myös asiakkuusjohtajana Suomenselän Osuuspankissa.

Maatalousyrittäjyyden ohella Saana Tanskanen-Niemi toimii myös asiakkuusjohtajana Suomenselän Osuuspankissa.

”Maatalousyrittäjän arki ja toimiala on minulle hyvin tuttua, jota pystyn monipuolisesti hyödyntämään molemmissa työrooleissani”, Saana muotoilee.

 

Omiin havaintoihin pohjautuen Saana Tanskanen-Niemi haluaa muistuttaa, että maatalousyrittäjät lukeutuvat Suomen varakkaimpiin yrittäjäryhmiin.

”Toki pärjäämisen mittarit vaihtelevat, mutta taustalta löytyy kuitenkin todella kovia tunnuslukuja. Maatalousyrittäjillä on usein reaalipääoman, kuten peltojen, metsien ja kaluston ohella myös sijoituksia ja rahastoja. Tähän pohjautuen maatalous on toimiala, josta ei välttämättä uskalleta edes sanoa, että tälläkin hommalla pärjää”.

Saanan mukaan sijoittamista puoltaa kuitenkin se tosiasia, että kassavirrat eivät tuota korkoa, vaan toimivat lähinnä arjen puskureina.

”Sijoittamisen taustalla on aina kuitenkin riskinottokyky, joten kaikki ei sovi kaikille. Yksi turvallisimmista sijoitusmalleista on siirtää esimerkiksi osa käyttövaroista korkotilille ja käyttää ne myöhemmin omarahoitusosuutena investointeihin.”

Tanskanen-Niemi haluaa omalta osaltaan oikoa myös rahoitukseen liittyviä näkemyseroja.

”Lähtökohtana rahoituksen saamiseen on kysyminen. Lisäksi täytyy muistaa, että päätös ei tule hetkessä. Aikajana on kuukausia tai jopa vuosia, riippuen luonnollisesti rahoituksen tarpeesta. Maatalousyrittäjän näkökulmasta katsottuna pankkeja kannattaa myös kilpailuttaa.”

Ajan haasteista huolimatta Nurmelan Tilan yrittäjäkolmikko näkee kuitenkin maidontuotannon tulevaisuuden valoisana.

”Jos luottamus alaan olisi alavireinen, navetta olisi jäänyt tekemättä. Toki suuremman mittaluokan investoinnit on vähäksi aikaa tehty, mutta joka vuosi tehdään jotakin. Tulevaisuutta ajatellen olemme hakeneet ympäristöluvat myös biokaasulaitokselle sekä vasikkalalle, mutta rakentamisajankohta pidetään vielä avoimena. Farmari ei saa koskaan sulkea silmiään uudistuksilta ja asioita täytyy ajatella aina laajemmin kuin vain oman ”sontaluukun ”näkökulmasta.”

Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa 22.1.2026 ilmestyneessä Sarkamessut-oppaassa.