Sisäinen tautisuojaus kaipaa parannusta sikatiloilla
Bioturvallisuudella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään estämään yhtäältä taudinaiheuttajien leviäminen tilalle (ulkoinen tautisuojaus) ja toisaalta niiden leviäminen tilan sisällä (sisäinen tautisuojaus). Kahdeksassa maassa tehdyn selvityksen mukaan sikatiloilla on parannettavaa etenkin sisäisessä tautisuojauksessa.
läintaudit voivat heikentää eläinten terveyttä, hyvinvointia ja tuotosta. Koska sikoja ja siipikarjaa pidetään ryhmissä, samassa osastossa voi olla suurikin määrä eläimiä, joihin taudinaiheuttaja voi tarttua.
Tautisuojauksen kohentaminen vähentää tarttuvien eläintautien leviämisriskiä, eläinten sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Tautisuojaus onkin tärkeä työkalu eläinten terveyden hoidossa.
Tautisuojausta voi arvioida indeksillä
EU:n rahoittamassa PROHEALTH-hankkeessa kartoitettiin tautisuojausta yhteensä 409 sikatilalla kahdeksassa eri maassa: Suomessa, Belgiassa, Puolassa, Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Alankomaissa. Espanjassa ja Alankomaissa tarkasteltiin vain emakkotiloja. Suomessa Luonnonvarakeskus toteutti tautisuojauskyselyn, johon osallistui 74 sikatilaa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli belgialaisen Gentin yliopiston kehittämä internet-työkalu, ja tutkimuksen tarpeisiin räätälöity kysely. Samankaltaista BioCheck-työkalua on alettu käyttää viime aikoina suomalais-sikaloiden tautisuojauksen arvioinnissa.
Tutkimuksessa käytetty työkalu arvioi sisäisen ja ulkoisen tautisuojauksen eri osa-alueita, jotka on kuvattu ohessa esimerkkien avulla. Jokaisen osa-alueen vastaukset pisteytettiin asteikolla nollasta sataan, jossa korkeampi pistemäärä tarkoitti parempaa tautisuojausta. Sen jälkeen pisteluvuista laskettiin keskiarvo painottaen kutakin osa-aluetta sen tärkeyden mukaan. Näin saatiin arvio (0–100) tautisuojauksen kokonaistasosta tilalla.
Tilojen välillä suuria eroja
Tutkimukseen osallistuneiden 409 sikatilan ulkoinen tautisuojaus sai keskimäärin pisteluvun 72,6 (keskihajonta 10,4) ja sisäinen tautisuojaus pisteluvun 58 (keskihajonta 15,7). Suomesta tutkimukseen osallistuneiden sikatilojen ulkoinen tautisuojaus sai keskimäärin pisteluvun 70 ja sisäinen tautisuojaus pisteluvun 47.
Tutkimukseen osallistuneiden tilojen tautisuojauksen taso vaihtelee paljon ja 10–15 pisteen poikkeamat keskiarvosta ovat yleisiä, kuten keskihajontaluvut paljastavat. Etenkin sisäisessä tautisuojauksessa on suuria eroja tilojen välillä kaikissa maissa. Korkeaan pistemäärään yltäneillä tiloilla tautisuojaus on yleensä hyvä kaikilla osa-alueilla.
Ulkoisen tautisuojauksen saama pistemäärä on keskimäärin korkeampi kuin sisäisen tautisuojauksen saama pistemäärä. Ulkoinen tautisuojaus sai korkeimman pisteluvun tanskalaisilla sikatiloilla ja alimman puolalaisilla ja belgialaisilla sikatiloilla. Sisäinen tautisuojaus puolestaan sai korkeimman pisteluvun puolalaisilla tiloilla ja alimman pisteluvun suomalaisilla sikatiloilla.
Lue koko juttu KMVETin numerosta 4/2017
Kirjoittajat Jarkko Niemi ja Katriina Heinola työskentelevät Luonnnonvarakeskuksessa, Tommy Van Limbergen, Ilias Chantziaras ja Dominiek Maes, Gentin yliopistossa, Belgiassa.
Kuva: Pirjo Mälkiä