Sikalat korjausten edessä – Karsinaratkaisujen siirtymäajat päättyvät 2024 ja 2027

Vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen karsinoiden pinta-alan minimivaatimuksien siirtymäaika päättyy vuoden 2024 lopussa. Jatkossa jokaiselle lihasialle on varattava oma neliömetri. Käytännössä helpoin ratkaisu on vähentää sikojen määrää karsinoissa. Vuoden 2027 lopussa päättyy myös kiinteän lattiapinta-alan siirtymäaika, apuna voi hyödyntää enintään 10 prosenttia rei’itettyjä ritilöitä. Samaan aikaan myös emakoiden ja joutilaiden karsinoiden tilavaatimukset muuttuvat, kun ruokinta- ja makuuhäkkien pinta-ala ei enää lasketa mukaan. Ratkaisu voi löytyä ruokinta-asemista.

Vastuullisen ja sosiaalisesti hyväksyttävän eläintuotannon peruslähtökohtana on tietysti tuotantoa koskevien lakien ja asetusten noudattaminen. Lainsäädännöllä asetetaan esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä karsinamitoituksia ja tuotanto-olosuhteiden minimi vaatimuksia.

Nyt voimassa oleva asetus sikojen suojelusta tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Asetukseen tehtiin kasvatuskarsinoiden pinta-ala vaatimuksia koskeva muutos maaliskuussa 2017. Tuon asetuksen muutamat kohdat ovat nyt varsin ajankohtaisia, sillä muutamat siinä määrätyt siirtymäajat päättyvät vuosien 2024 ja 2027 lopussa.

Jatkossa vähemmän sikoja karsinaan

Ensimmäisenä muutoksen edessä ovat välikasvattamot ja lihasikalat, sillä vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen karsinoiden pinta-alan minimivaatimuksien siirtymäaika päättyy vuoden 2024 lopussa.

Siirtymäajan jälkeiset sikojen painon mukaiset karsinan nettopinta-ala vaatimukset voi tarkistaa alla olevasta taulukosta.

Vuoden 2025 alusta 30 kilon painoisella porsaalla tulee olla karsina-alaa vähintään 0,4 neliömetriä. Esteetön lattia-ala lasketaan karsinan sisämitoilla, mutta rehukaukalon alle jäävä lattiaa ei lasketa mukaan. Lihasian karsina-alan minimi mitoituksena käytetään 1,0 m2/sika. Jos sikalan karsina-ala sikaa kohti on pienempi kuin taulukossa esitetty, helpoin muutos on vähentää karsinasta 1–2 sikaa pois. Mutta samalla vähenee tuotannossa olevien sikojen määrä.

Kaksi kolmannesta kiinteää lattiaa

Vuoden 2027 lopussa taas päättyy siirtymäaika emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinoista sekä porsitus-, kasvatus- ja karjun karsinoiden ritilöistä.

Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan lattia-alasta vähintään kaksikolmasosaa on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai ritilää, jossa aukkoja on enintään 10 prosenttia pinta-alasta. Jos kasvatuskarsinoissa tarvitsee vähentää normaaliaukotuksella olevan ritilän osuutta, voidaan osa ritilöistä vaihtaa enintään 10 prosentin aukoilla olevaksi tai sulkea ritilän aukkoja muovisilla sulkuosilla.

Häkkien tilalle rehukourun jakajat tai ruokinta-asemat

Nyt voimassa olevan asetuksen mukaan sikoja tulee pitää ryhmäkarsinoissa. Mutta emakon tai ensikon saa laittaa yksilökarsinaan viikkoa ennen odotettua porsimista ja pitää erillään ryhmästä neljä viikkoa tiineyteen johtaneen siemennyksen tai astutuksen jälkeen. Karjun saa pitää yksilökarsinassa.

Vuoden 2027 jälkeen ruokintahäkkien alla olevaa karsina-alaa ei enää hyväksytä vapaaseen karsina-alaan, joten joutilaspihatoissa tarvitaan reilusti lisää vapaata aluetta häkkien ulkopuolelle.

Ennen vuotta 2013 rakennetuissa sikaloissa hyväksyttiin ryhmäkarsinoiden ruokinta- tai makuuhäkkien alle jäävä lattia-ala emakon tai ensikon esteettömäksi karsina-alaksi. Näissä sikaloissa saa jatkaa tuotantoa vanhan säädöksen mukaisilla pinta-aloilla vuoden 2027 loppuun saakka.

Nykyisen asetuksen mukaan ruokintahäkkien ja rehukaukaloiden alla olevaa lattiaa ei hyväksytä esteettömään karsina-alaan. Esteetöntä karsinaa pitää olla emakkoa kohti vähintään 2,25 neliömetriä, kun ryhmässä on 6–40 eläintä. Karsinan lattiapinta-alasta tulee olla vähintään 1,3 neliömetriä umpinaista tai enintään 10 prosenttisesti rei’itettyä ritilää. Ensikolla pinta-alan minimi vaatimus on 1,64 neliömetriä, josta kiinteätä lattiaa vähintään 0,95 neliömetriä.

Tiineiden emakoiden ja ensikoiden osastoja voidaan korjata usealla eri toimintamallilla. Edullisin tapa on poistaa ryhmäkarsinasta ruokinta- ja makuuhäkit, jolloin saadaan lisättyä vapaata aluetta riittävästi. Rehukourulle voidaan kuitenkin jättää lyhyet rehukourun jakajat, jotka eivät pienennä vapaata-aluetta.

Ruokintahäkkeillä oleva joutilaspihatto voidaan korjata myös ruokinta-asemapihatoksi. Ruokinta-asema tunnistaa eläimet ja antaa yksilöllisen rehuannoksen. Tässä korjauksessa makuualueet sijoitetaan ruokintahäkkien paikalle ja ritiläalueet jäävät kävelyalueeksi. Jos siirrytään ruokinta-asemalla olevan joutilaspihaton käyttämiseen pitää investoida myös ensikoiden opetusruokinta-asemaan. Opetusasemalla ensikoille opetetaan ruokinta-aseman käyttö.

Porsitusosaston ja karjujen ritilät vaihtoon

Siirtymäaika päättyy myös porsituskarsinoiden lattioiden osalta vuoden 2027 lopussa. Porsituskarsinan lattiasta vähintään puolet pitää olla umpinaista tai enintään 10 prosenttisesti rei’itettyä ritilää.

Välikasvattamot ja lihasikalat ovat muutoksen edessä, sillä karsinoiden pinta-alan minimivaatimuksien siirtymäaika päättyy vuoden 2024 lopussa. Lihasika tarvitsee jatkossa vähintään neliön verran karsina-alaa. Ja vuoden 2027 jälkeen lattia-alasta vähintään kaksikolmasosaa on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai ritilää, jossa aukkoja on enintään 10 prosenttia pinta-alasta.

Jos karsinasta tarvitsee pienentää ritilän osuutta, voi käyttöön ottaa umpinaisia tai vähän rei’itettyjä karsinamattoja. Ritilän osittainen vaihtaminen enintään 10 prosenttisesti rei’itetyksi täyttää lattiarakenteen muutosvaatimukset.

Karjun karsinassa pitää olla siirtymäajan päättymisen jälkeen vähintään 4 neliömetriä umpinaista tai enintään 10 prosenttisesti rei’itettyä lattiaa. Karjun karsinan pinta-ala on oltava vähintään kuusi neliömetriä.

Emakoiden ja ensikoiden yksilöhäkkien lattiasta vähintään puolet pitää olla umpinaista tai 10 prosenttisesti rei’itettyä ritilää. Näiden umpinaisen tai vähän aukotetun lattian lisääminen onnistuu helpoiten vaihtamalla ritilöitä normien mukaiseksi. ◻

Kirjoittaja toimii sikalarakentamisen asiantuntijana Pyhäjärvi-instituutin toteuttamassa Hyvinvoiva Possu-hankkeessa. Hankkeessa laaditaan sikatiloille kehittämissuunnitelmia, johon sisältyy myös rakennuksien luonnossuunnittelu.